Kissan krooninen munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten tärkeimmät tehtävät ovat kuona-aineiden poisto, elimistön neste-, elektrolyytti-, ja happo-emästasapainon säätely sekä hormonien tuotanto. Kroonisessa munuaissairaudessa toiminnallisia yksiköitä on tuhoutunut niin paljon, etteivät munuaiset pysty enää suoriutumaan riittävästi normaaleista tehtävistään. Vasta kun 2/3 toiminnallisista yksiköistä on jo tuhoutunut ja tauti pitkälle edennyt, tulevat vajaatoiminnan oireet esille ja muutokset alkavat näkyvä veri- ja virtsanäytteissä. Krooninen munuaisten vajaatoiminta todetaankin yleensä kliinisten oireiden sekä veri- ja virtsakokeiden avulla. Lisätutkimuksina voidaan myös tehdä ultraääni- tai röntgentutkimus tai kudosnäytteen otto.

Kissan munuaisten vajaatoiminnan ensioireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen. Tämä johtuu siitä, että toimintakyvyltään vajavaiset munuaiset eivät pysty väkevöittämään virtsaa normaaliin tapaan. Muita varhaisia oireita ovat laihtuminen, turkin huono kunto ja huononeva ruokahalu. Vajaatoiminnan eteneminen johtaa vähitellen virtsa-aineiden kerääntymiseen elimistössä, uremiaan. Syömättömyys, oksentelu, suun haavaumat, “virtsan” haju hengityksessä, heikotus ja väsymys ovat oireita uremiasta. Pikkuhiljaa myös verenpaine nousee ja kissa voi olla aneeminen. Krooninen munuaisten vajaatoiminta on yleinen sairaus vanhenevilla kissoilla.

Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ei voida parantaa. Sairaus etenemisvauhti on hyvin yksilöllinen. Oikealla hoidolla (ruokavaliolla ja tukihoidolla) voidaan sairauden etenemistä kuitenkin selvästi hidastaa ja tarjota potilaalle parempi elämänlaatu kuukausiksi, toisinaan jopa vuosiksi eteenpäin. Hoidolla pyritään hidastamaan vajaatoiminnan etenemistä, korjata aineenvaihdunnan häiriöitä sekä hoitaa ureamian oireita. Eläinlääkäri valitsee hoitomuodon aina potilaskohtaisesti ja pyrkii asettamaan realistisen ennusteen huomioiden kissan iän, yleiskunnon ja mahdolliset muut sairaudet.

Kissan munuaisten vajaatoiminta – hoito

Tavallisesti kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoidossa pyritään siirtymään erikoisruokavalioon, joka sisältää korkealaatuista proteiinia ja jossa fosfori- ja suolapitoisuus on rajoitettu. Kissalla on aina oltava riittävästi puhdasta vettä saatavilla. Myös tiheä virtsaaminen on tarpeellista ja näin ollen on tärkeää, että hiekkalaatikko on puhdas. Eläinlääkäri määrää tarvittaessa lääkityksen kohonneeseen verenpaineeseen. Lisäksi voidaan tarvita lääkityksiä oireiden mukaisesti oksenteluun, anemiaan, limakalvo-haavaumiin, elektrolyyttihäiriöihin jne.