Espoon Eläinsairaalan perustaja, erikoiseläinlääkäri Jan Räihä siirtyy eläkkeelle: ”Jatkuva kehitys on edellytys eläinlääkärille”

maanantai 4. tammikuuta 2021
Evidensia Espoo Klinikka 084 WEB

Espoon eläinsairaala muutti uusiin tiloihin Espoon Suomenojalle 2019. Espoon Eläinsairaalasta koirat, kissat ja pienemmät lemmikit saavat laaja-alaisia eläinlääkintäpalveluita koko elämänkaaren ajan.

Espoon Eläinsairaalan perustaja, eläinlääketieteen tohtori ja kirurgian dosentti Jan ”Janne” Räihä, 62, on pitkän ja ansiokkaan uransa aikana nähnyt eläinlääkintäalan valtavan muutoksen. Jan Räihä perusti aikoinaan vaimonsa Maijan kanssa Espoon Eläinsairaalan ja myöhemmin he olivat perustamassa Univet-eläinlääkäriketjua, joka sittemmin liittyi Evidensia-verkostoon. Arvostettu ortopedi ja kirurgi on ansioitunut myös nuorempien kollegoiden mentoroinnissa.

Vuonna 1992 eläinlääkärit Jan ja Maija Räihä perustivat Espoon Finnoontielle eläinlääkäriaseman, joka sai nimekseen Espoon Eläinsairaala. Eläinlääkärivaimo Maija osasi sisätautipuolen, kun Janne oli suuntautunut ortopediaan ja kirurgiaan. Sittemmin alalla on nähty valtava muutos, kun sekä eläinlääketiede että tutkimus- ja hoitolaitteistot kehittyneet huomattavasti. Janne ei ole tyytynyt sivustakatsojan rooliin, vaan on ollut vahvasti viemässä suomalaista eläinlääketiedettä eteenpäin koko uransa ajan. Viimevuodet Räihä on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi eläinlääketieteellisenä asiantuntijana Evidensian emoyhtiö IVC Evidensian hankkeissa, joissa hän on päässyt vaikuttamaan eläinlääketieteen sekä yhtiön käytäntöjen kehittämiseen.

Jan Räihä on ollut eturivissä viemässä eläinlääketiedettä eteenpäin. Räihä kertoo, että jatkuva kehitys on edellytys eläinlääkärin ammatissa toimimiselle.

Tie eläinlääkäriksi kävi mutkan kautta

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Janne suuntasi opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun Espoossa, joka tuntui luontevalta jatkumolta matematiikkapainotteisten lukio-opintojen jälkeen. Neljän Teknillisen korkeakouluvuoden ja kahden Yhdysvalloissa vietetyn collegevuoden jälkeen, Janne kuitenkin päätti, että haluaakin eläinlääkäriksi. Ura insinöörinä kaupungissa ei houkutellut aktiivista ja luonnosta ja käsillä tekemisestä nauttivaa Jannea.

– Kuulin Maijalta kokemuksia mitä kaikkea kiehtovaa he olivat tehneet eläinlääkiksessä. Suvussamme oli myös ollut monta sukupolvea lääkäreitä ja jotenkin eläinlääkärin ammatti alkoi vaikuttaa todella kiinnostavalta. Päätin yrittää kerran eläinlääketieteelliseen ja pääsinkin ensimmäisellä yrittämällä sisään, Jan Räihä kertoo.- Alusta alkaen minua kiinnosti erityisesti kirurgia ja ortopedia, sillä olivathan ne hieman teknistä tekemistä ja sopivat taustaani, Räihä lisää.

Valmistumisen jälkeen nuoret eläinlääkärit lähtivät New Yorkiin Cornellin Yliopistoon, jossa Maija perehtyi etenkin kardiologiaan ja Janne kirurgiaan. Erikoistumista Janne palasi jatkamaan vielä Suomeen Helsingin eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Cornellin tuliaisina Janne toi osaamista Suomeen muun muassa lonkkaproteeseihin, joka oli täysin uutta Suomessa.

Syventävät opinnot ja sittemmin väitöskirja käsittelivät biodegradoituvien implanttien käyttöä murtumanhoidossa. Räihä työskenteli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa myös kirurgina ja opettajana. Hän oli mukana myös Töölön sairaalan professori Pentti Rokkasen kirurgian tutkimusryhmässä, jossa tutkittiin biomateriaalia, joista kehitettiin elimistössä liukenevia luun, nivelsiteiden ja jänteiden kiinnittimiä. Työlään väitöskirjavaiheen Räihä kokee yhtenä uransa kohokohtana.

– Väitöskirjan tekeminen oli iso ponnistus, mutta se kehitti tieteellistä ajattelua ja opetti tutkimaan asioita eri kanteilta, ja siitä on ollut valtavasti hyötyä koko työurani ajan, Räihä summaa.

Espoon Eläinsairaalasta Euroopan suurimpaan alan toimijaan

Väitöskirjan ollessa loppusuoralla oli tullut aika aloittaa oma yritys ja 1992 Espoon Eläinsairaala avasi ovensa. Muutamassa vuodessa siitä kehittyi Suomen suurin yksityinen eläinlääkärivastaanotto. Tänä päivänä Espoon Eläinsairaala on jatkanut kehittymistään osana Evidensian konsernia. Sairaala tarjoaa lemmikeille niin ennaltaehkäiseviä peruspalveluita kuin korkean tason erikoisklinikkapalveluita sekä 24/7 päivystyksen. Espoossa on pitkät perinteet laadukkaalle erikoisosaamiselle ja alan pioneerimaiselle kehitykselle.

– Ensimmäinen magneettikuvauslaite hankittiin Espooseen jo 2000-luvun alussa, kun neurologian diplomaatti Anne Muhle aloitti meillä, Räihä kertoo.

Eläinsairaalassa on laajasti erikoisosaamista ortopediassa, pehmytosakirurgiassa, neurologiassa, sisäelintaudeissa, tähystyksissä, sydämen ja vatsaontelon ultraäänitutkimuksissa sekä silmä- ja ihosairauksissa. Eläinsairaalasta löytyy myös Suomen ainoa yksityinen korkeakenttä-magneettikuvantamislaite. Tänä päivänä Espoon Eläinsairaalan alakerroksessa on myös ainutlaatuinen erikoisyksikkö, Urheilukoiraklinikka, jossa tehdään erittäin korkeatasoista urheilukoiraeläinlääketiedettä sekä ortopediaa ja kirurgiaa. Idea urheilueläinlääketieteeseen keskittyneeseen erikoisklinikkaan syntyi yhdessä Räihän pitkäaikaisen kollegan ja ystävän, maailmalla tunnetun ortopedi Alessandro Pirasin kanssa.

– Espoon eläinsairaala oli laajentumassa ja hakeutumassa uusiin isompiin tiloihin. Monta palasta loksahti paikoilleen, kun löytyi juuri sopivat tilat yhdistää kaksi klinikkaa samaan sijaintiin, jolloin pystyttiin jakamaan osaamista ja laitteistoa. Evidensian toimitusjohtaja Jukka Toivasen ja varatoimitusjohtaja Anssi Tastin ansiosta pääsimme kehittämään ideaa ja saimme tämän maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen hankkeen toteutumaan, Räihä kertoo.

Espoon Eläinsairaalan yhteydessä toimii ainutlaatuinen erikoisklinikka urheilukoirille.

Toimialan valtava murros

Sen jälkeen, kun eläinsairaala vuonna 1992 avasi ovensa, ovat sekä eläinlääketiede että tutkimus- ja hoitolaitteistot kehittyneet huomattavasti. Räihän mukaan laadukkaamman eläinlääketieteen tekemisen on mahdollistanut nimenomaan ketjuuntuminen, jonka ansiosta alalle on investoitu niin laitteistoihin kun välineisiin, mutta myös ammattilaisten osaamiseen.

2007 alkoi Suomessa viritä ajatuksia yksityisten eläinlääkäriasemien voimien yhdistämisestä ja ketjuuntumisesta. Jan Räihä oli kumppaneineen päättänyt perustaa Suomeen pieneläinklinikkaketjun, jossa eläinlääkärit pystyisivät keskittymään ammattiosaamisensa kehittämiseen ja yrityksen pyörittämiseen liittyvää hallinnollisen työn taakkaa saataisiin kevennettyä. 2008 Räihä kiersi tutustumassa Yhdysvalloissa paikallisten klinikkaketjujen toimintatapoihin ja imi vaikutteita koto-Suomeen. Univet perustettiin, kun Espoon Eläinsairaalan, Raision Vettorin ja Kouvolan eläinsairaalan yhteenliittymä toteutui. Jokaisen klinikan omistajina oli eläinlääkäripariskunta: Maija ja Jan Räihä, Pia ja Esa Kesti Kouvolasta sekä Sari ja Mikael Granholm. Vettorissa mukana oli myös osakkaana eläinlääkäri Tuula Soini.

– Univetin ytimessä oli kaikilla perustajaosakkailla sama ajattelutapa: korkeatasoinen ja asiantunteva eläinlääkintä ja sen kehittäminen.

Seurasi vauhdikkaita kasvun vuosia, kun toimintatapoja kehitettiin ja ketjuun liittyi uusia klinikoita ja uusia perustettiin. Vauhdikas kasvu jatkui entisestään, kun 2012 Ruotsissa alkoi viritä uudenlaista kehitystä, kun Evidensia-eläinlääkäriketju muodostui kahden säätiön yhteenliittymänä. Jan oli jo pitkään ollut mukana Pohjoismaisten ortopedien verkostossa, jonka kautta hänellä oli kontakteja Evidensian perustajiin.

– Alun perin ajattelin kysyä heiltä vinkkejä ketjun kehittämiseen, mutta asetelma kääntyikin toisinpäin, sillä meillä oli Univetistä jo enemmän kokemusta ketjun rakentamisesta ja päädyinkin neuvomaan heitä, Räihä kertaa.- Pian olimmekin jo neuvottelemassa yhteenliittymisestä Evidensian kanssa koska yhtiön arvopohja sopi hyvin Univetin toimintaan, Räihä jatkaa.

– Univetissä esimerkiksi luotiin jo alkuaikoina Univet-akatemia nuorten eläinlääkärien kehityspoluksi sekä Clinical Board, joka oli eläinlääkäreistä koostuva asiantuntijafoorumi toiminnan ohjaamiseen. On hienoa nähdä, että samat toimintatavat ovat edelleen käytössä nyt jo Euroopan suurimmaksi kasvaneessa alan yrityksessä, IVC Evidensiassa, Räihä lisää.

Toimiala on muuttunut valtavasti Jannen uran aikana ja suuri muutos on tapahtunut myös omistajien asenteissa sekä lemmikkien hoidossa ja kohtelussa.

– Lemmikkejä hoidetaan tänä päivänä vähintään yhtä hyvin, joskus jopa paremmin kuin ihmisiä, ja tuntuu, että toisinaan koira tai kissa viedään herkemmin lääkäriin kuin oma lapsi, Räihä kuvailee.

”Opettaminen on hirveän hauskaa”

Räihä on aina nauttinut työstään ja halunnut jatkuvasti kouluttautua ja kehittää itseään eteenpäin. Hänelle keskeistä ja palkitsevinta ammatissa on myös aina ollut muiden opettaminen. Tiedon jakaminen on tuntunut entistä tärkeämmältä, kun työvuosia on kertynyt. Räihä pitää eläinlääkärin työtä etenkin käsityöläisammattina, jossa niin sanotun hiljaisen tiedon siirtäminen perustuu yleensä kädestä pitäen opettamiseen ja toisilta oppimiseen.

– Varsinkin kirurgiassa ja ortopediassa on kyse käsityöläistaidoista. Pitää vain tietää, miten vaikka jalkaa käännetään, jotta saadaan mahdollinen kipukohta paikallistettua”, Räihä kuvailee.- Ensiarvoisen tärkeä oppimiselle on olla käytännön työssä mukana. Kirurginen toimenpidekin helpottuu, kun käsiä on neljä kahden sijaan. Pikkuhiljaa yhteistyö alkaakin sujumaan kitkatta ja molemmat ennustavat jo seuraavaa askelta. Kun nuorempi kollega alkaa ehdottamaan uusia ratkaisuja ja ehkä neuvomaan, tietää että oppi on mennyt perille ja vastuuta voi asteittain siirtää eteenpäin, Janne kuvailee.

Eläinlääkärin ammatti onkin jatkuvaa oppimista, kun tekniikka ja tiede kehittyvät.

– Ristisiteen korjausmenetelmä on vaihtunut urani aikana perusteellisesti ainakin kymmenen kertaa”, Räihä kuvailee alan kehitystä.- Mitä paremmaksi kehityt, sen palkitsevammaksi ammatti muodostuu, Räihä päättää.

Eläkkeelle siirtymiseltä Räihä odottaa hitaampia aamuja, jolloin on aikaa lukea rauhassa päivän lehti. Räihä jatkaa edelleen konsultointia ja yrittäjyyttään start-up -yrityksissä. Rakkaille harrastuksille, metsästykselle ja kalastukselle, sekä omille koirille täytyy kuitenkin löytää riittävästi aikaa.