Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Cornish rex -kissa Darlan veriarvot ovat kunnossa ja nyt se odottaa kotiinlähtöä kuljetuskopassa piileskelevän Candyn kanssa.

Jokirannan Eläinlääkärit on kissaystävällinen klinikka

Omistajat huolehtivat hyvin kissojensa terveystarkastuksista ja rokotuksista. Keväällä alkanut kissojen lisääntymiskausi ja sen jälkeinen pentukissojen leikkaaminen on ajankohtaista. Jokirannan Eläinlääkäreillä kissat saavat koko vastaanottokäynnin ajan olla rauhallisessa ja koirien hajuista vapaassa tilassa.

Marjo Närhi odottaa kahden elegantin cornish rex -rotuisen kissansa kotiuttamista. Mustavalkoinen 11-vuotias Darla tutustuu rohkeasti odotustilaan vuotta nuoremman Candyn tyytyessä varovaisesti tarkkailemaan ympäristöä kuljetuskopan perukoilta.

– Candy on vähän laihtunut. Sillä oli puolitoista vuotta sitten haimatulehdus, ja ajattelin että nyt on hyvä tarkastuttaa, onko jokin vialla. Onneksi mitään ei löytynyt verikokeista, kaikki arvot ovat normaaleja. Haimatulehduksen jälkeen kissoille aloitettiin erikoisruokavalio, ja ehkä se on vaikuttanut painonlaskuun, pohtii Närhi.

Närhi on varaamassa uutta vastaanottoaikaa kissojen hammaskiven poistoa varten. Hän kertoo, että kotioloissa seuralliset cornish rex -kissat osallistuvat mielellään kaikenlaiseen puuhasteluun.

– Siinä mielessä ne ovat vähän koiramaisia kissoja. Jos tulee vieraita, ne eivät mene piiloon, kuten ehkä jotkut aremmat kissat saattavat tehdä. Nämä tulevat ihan rohkeasti kaikkia vieraita vastaan ja tutustumaan.

Kissoille oma odotus- ja vastaanottotila

Jokirannan Eläinlääkärit -klinikalla on luotu kissoille rauhallinen ympäristö. Odotustilat ovat erilliset kissoille ja koirille, jolloin ne eivät joudu kohtaamaan toisiaan missään vaiheessa eläinlääkärikäyntiä. Kissapuolelle asiakkaat tulevat sisään suoraan eteisen tuulikaapista joutumatta kulkemaan koirien käyttämien odotustilojen kautta.

– On tosi hyvä, että kissoille on klinikalla oma puolensa. Olemme käyneet täällä siitä asti, kun nämä olivat pentuja. Tuttuun paikkaan on kiva tulla, Närhi sanoo.

Vastaanottohuoneen seinälle on rakennettu kiipeilytasoja, joilla kissat voivat harjoittaa lajille tyypillistä käyttäytymistään.

– Kissat ovat huomattavasti koiria herkempiä kaikille ympäristön hajuille. Jos huoneessa on juuri ollut kiukkuinen kissa, voi sen jälkeen sisään tulevan kissan rauhallinen mieliala vaihtua lennosta, kuvaa eläinlääkäri Vivi Airas.

Kissoille on koirien tiloista erillään oleva heräämönsä, jossa ne voivat heräillä rauhassa. Pelokkaan tai stressaantuneen kissan rauhoittamiseen on mahdollista käyttää myös feromonivalmisteita.

– On olemassa haihduttimia, joita voidaan kiinnittää sähkörasiaan. Sellainen on meillä käytössä kissaheräämössä. Ne toimivat kuitenkin paremmin pitkässä juoksussa kotioloissa, jolloin ainetta on koko ajan ilmassa. Lisäksi on suihkeita, joita eläinlääkärit ja hoitajat voivat käyttää. Toisiin kissoihin ne saattavat tehota, toisiin eivät, Airas kertoo.

Eläinlääkäri tarkasti Darla-kissan lievän laihtumisen vuoksi. Veriarvot ovat onneksi kunnossa. Kopan uumenista katselee toinen cornish rex -kissa, Candy.

Kissat on hyvä sterilisoida ja kastroida pentuiässä

Keväällä valon lisääntyessä alkaa myös kissojen lisääntymiskausi. Suurin osa kissoista leikataan ennen yhden vuoden ikää, ennen kuin ne ehtivät tulla kiimaan.

‒ Varsinainen kissojen leikkauskausi koittaa kesällä, kun kevään kiimasta syntyneet pennut ovat leikkausikäisiä. Toki alkukeväällä kiima-ajan koittaessa tulee leikattavaksi myös kissoja, jotka ovat jääneet aiemmin leikkaamatta. Omistajat huomaavat, että kissat alkavat merkkailla ja tulla kiimaan, sanoo Airas.

– Jos kissat saavat lisääntyä vapaasti, on niillä kiimarypäs pari kertaa vuodessa. Onneksi meillä Suomessa ei kissojen lisääntyminen ole valtaisa ongelma, koska varsinkin kaupunkialueella kissoja leikataan paljon.

Naaraskissan sterilisaatio toteutetaan vatsaontelokirurgiana, kun taas uroskissojen kastraatio on tätä pienempi ja nopeampi toimenpide.

– Naaraskissalta poistetaan munasarjat ja otetaan pois pala kohtua. Siinä vatsaontelo joudutaan avaamaan. Uroskissoilla toimenpide on hyvin nopea, kivekset poistetaan pienenpienen ihoviillon kautta. Siinä mielessä etenkin maaseudulla olisi toivottavaa, että edes kollikissat leikattaisiin, muistuttaa Airas.

Kissat toipuvat toimenpiteistä nopeasti

– Nyrkkisääntönä on, että potilaat pyritään pitämään rauhassa kymmenen päivää. Varsinkin kollit toipuvat leikkauksesta kuitenkin huomattavasti nopeammin.

Kissojen leikkaamisesta on muutakin hyötyä kuin se, etteivät ne tämän jälkeen lisäänny.

– Kollikissoilla huomataan usein reviirin pienevän. Ulkoilevat kissat hiirestävät yleensä edelleen hyvin, mutta pysyvät kodin tuntumassa eivätkä lähde kovin laajalle alueelle.

Ellei kissoja leikattaisi ahkerasti, esiintyisi naaraskissoilla enemmän märkäkohtua.

– Se on pahimmillaan henkeä uhkaava tila, samoin kuin koirilla. Myös maitorauhasen kasvaimet, jotka kissoilla voivat olla äärimmäisen aggressiivisia, jäävät lähes kokonaan pois, Airas toteaa.

Leikattujen kissojen paino nousee herkästi.

– Pääsääntöisesti kaikki leikatut kissat nostavat vähän painoaan. Koska tiedetään että näin käy, on omistajan mahdollista hallita painonnousua. Hyviä ruokinnallisia ratkaisuja on olemassa. Kannattaa saman tien leikattua kissaa kotiin hakiessa kysellä asiasta. Ainakin meillä pyritään antamaan neuvoja siihen, minkälaista ruokaa kannattaa kissalle jatkossa tarjota, lupaa Airas.

Rokotukset kuntoon

Viivi Tapaila on tuonut eläinlääkärin tutkimukseen viisivuotiaan Nala-kissan. Nala on pirteä ja rakastava kissa, joka pitää läheisyydestä. Se on leikattu yhdeksän kuukauden iässä.

– Nala käyttäytyy rauhallisesti verrattuna siihen, minkälaisia kiimoja leikkaamattomilla kissoilla on. Nyt astmaepäily toi meidät tänne. Kissa yskii ja köhii usein, ja nyt selvitetään mistä se johtuu. Olemme käyneet täällä aikaisemminkin, pääsääntöisesti rokotuksissa.

– Suomessa kissat rokotetaan kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Ulkoileville kissoille annetaan usein myös raivotauti- eli rabiesrokotus, samoin matkustaville ja näyttelyissä käyville kissoille. Varsinkin itärajalla raivotautirokotus kannattaa antaa ulkokissoille jo ihmisten oman turvallisuuden vuoksi, muistuttaa Airas.

Yleisimpiä syitä tuoda kissa eläinlääkärin vastaanotolle ovat juuri rokotukset sekä perusterveystarkastus.

– Hammasongelmat ovat kissoillakin todella yleisiä, ja niitä hoidetaan paljon. Myös pissavaivat ovat kissoilla valitettavan yleisiä. On tulehduksia ja kidemuodostusta, jolloin kiteistä voi muodostua virtsakiviä. Kissoilla on myös hyvin paljon stressiperäistä virtsarakko-oireilua.

Ikääntymiseen liittyvistä kissojen sairauksista yleisiä ovat munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta.

– Nykyään sekä koirien että kissojen kohdalla suositus on tutkia ensin ulostenäyte ennemmin kuin sokkona madottaa. Tietysti ulkoileva kissa tulee madottaa, vaikka se ulkoilisi vain hihnassa. Kissalla metsästysvietti on niin tiukassa, että ne metsästävät yleensä silloinkin. Sisäkissoille tehdään madotus tarpeen mukaan, eli jos todetaan loisia ulostenäytteessä, Airas kertoo.

Viivi Tapaila odottaa Nala-kissan kanssa eläinlääkärin vastaanotolle pääsyä.

Omistajat hoitavat kissojaan hyvin

– Eläinlääkärinä on ilo huomata, että nykyään kissoja hoidetaan tosi hyvin. Omistajat kiinnittävät huomiota moniin sellaisiin seikkoihin, jotka ehkä ennen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Jokirannan Eläinlääkäreillä käy sijaintinsa vuoksi lähinnä kaupunkilaiskissoja, mutta myös maalla asuvia kissoja. Silloin tällöin klinikalle tulee myös villikissoja, lähinnä eläinsuojelujärjestöjen tuomina.

– Siitäkin olen ollut tosi ilahtunut, että maalaiskissojen terveyttä seurataan ja niitä hoidetaan. Olisi ennen kaikkea tärkeää, että myös niiden perusturva eli kastraatio, sterilisaatio, rokotukset ja tietysti navettakissoilla madotus olisi hoidettu. Sillä suojataan kaikkia muitakin alueella liikkuvia kissoja ja meitä kaikkia valtavalta kissojen populaatioräjähdykseltä, huomauttaa Airas.

Airas toivoo, että kaikille kissoille asennettaisiin mikrosiru, myös navettakissoille.

– Tunnistusmerkintä §olisi äärimmäisen tärkeä, koska niin paljon päätyy löytöeläintaloihin kissoja, joita ei pystytä paikantamaan minnekään.

Eläinlääkäri Vivi Airas tutki Nalan, jota oli vaivannut yskä jo jonkin aikaa. Avustamassa klinikkaeläinhoitaja Jasmin Seilo.

Teksti ja kuvat Lea Froloff