Koiran allergia ja atopia

Koiran allergian yleisin muoto koirilla on koiran atopia, mikä tarkoittaa perinnöllistä kutisevaa ja tulehduksellista allergista ihosairautta.

Yleistä koiran allergioista

Allergioista puhutaan hyvin paljon koiraharrastajien keskuudessa, ja tuntuu siltä, että koirien allergiat ovat yleistymässä. Kirjallisuudessa arvioidaan, että joka kymmenes koira on allergikko, mutta on vaikeaa sanoa onko allergia yleistynyt vai tunnistetaanko oireet entistä paremmin. Koiran allergiat voi jakaa neljään ryhmään: kirppuallergia, atopia eli ympäristöallergia, ruoka-aineallergia ja kontaktiallergia. Koiran tai kissan kirppuja ei tavata Suomessa kovin usein, joten kirppuallergiaa ei meillä yleensä tarvitse huomioida, vaikka se onkin etelämmässä tavallisin allergian muoto koirilla. Kontaktiallergia on myös harvinainen. Tavallisimmin nähdään puhdistus- tai lääkeaineen aiheuttamia rektioita iholla.

Koiran atopia on meillä Suomessa yleisin allergian muoto koirilla. Koiran atooppinen ihottuma tarkoittaa perinnöllistä kutisevaa ja tulehduksellista allergista ihosairautta. Koiran atopia ilmenee kutinana, ihon raapimisena ja punoituksena. Koira, jolla on perinnöllinen alttius sairastua atopiaan, herkistyy ympäristössä esiintyville allergeeneille, joita ovat huone- ja varastopölypunkit, homeet, eläinten hilseet ja siitepöly.

Ruoka-aineallergiaa on tutkimusten mukaan 2–30%:lla allergisista koirista. Yksi syy siihen, että osuus vaihtelee, on se että ruoka-aineallergia on usein hyvin haastava diagnosoida. Ruoka-aineille allerginen koira on allerginen yhdelle tai useammalle ruoka-aineelle, jolle se on altistunut. Koiralla voi olla sekä atopia että ruoka-aineallergia, mikä lisää diagnostiikan vaikeutta.

Korvatulehdus on tavallinen löydös koiran atooppisessa ihottumassa ja ruoka-aineallergiassa. Kuva: Kirsti Schildt.

Atopia koiralla

Atopiaan muita useammin sairastuvat koirarodut vaihtelevat eri tutkimuksissa. Terrierit, noutajat, spanielit ja monet lyhytkuonoiset rodut kuuluvat allergialle alttiisiin rotuihin. Urokset ja nartut sairastuvat yhtä usein. Oireet havaitaan tavallisimmin 6 kuukauden – 3 vuoden iässä. Oireiden alkaminen 7 ikävuoden jälkeen on harvinaista. On havaittu, että ranskanbulldoggi ja shar-pei saattavat sairastua nuorempina kuin muiden rotujen edustajat.

Koiran atopia on seurausta useista tekijöistä, joista perimä on yksi tärkeimmistä. Immuunijärjestelmän toiminta on atoopikolla normaalista poikkeavaa. Lisäksi atooppisella koiralla ihon muodostama suojakerros tai suojamuuri on heikompi kuin terveellä. Ulkoiset allergeenit ovat monella laukaiseva tekijä oireiden alkamiselle. Koira altistuu allergeeneille pääsääntöisesti ihon kautta, ja atoopikolla heikentynyt suojakerros helpottaa allergeenien pääsyä elimistöön. Atopia on elinikäinen vaiva koiralla, eikä se ole kokonaan parannettavissa. Lähes poikkeuksetta jokaiselle koiralle kuitenkin löytyy hoito jolla sen vointi pysyy hyvänä.

Atopian ensisijaiset oireet ovat kutina ja punoitus iholla. Kutina ja allerginen tulehdustila iholla altistavat iho- ja korvatulehduksille. Raapimalla ja nuolemalla koira itse pahentaa ihon tulehdusta. Oireet ovat tavallisimmat korvissa, tassuissa ja huulissa. Silmänympärykset, peräpää ja nivusiho ovat myös alttiina. Eri roduilla on toisistaan hieman poikkeavat eniten oireilevat kehon alueet. Hengitystie- tai silmäoireita tavataan atooppisilla koirilla harvoin, toisin kuin ihmisillä.

Koiran iholla tavataan normaalistikin hiivaa ja bakteereja. Atoopikon heikentynyt ihon suojakerros ja poikkeavasta immuunivasteesta johtuva allerginen tulehdustila iholla altistavat näiden mikrobien ylikasvulle ja tulehduksille. Näin ollen mikrobit ovat aina toissijainen syy oireille, eli seurausta allergiasta, joka on ensisijainen sairaus.

Oireet voivat olla kausittaisia tai jatkuvia, ja vakavuusaste voi muuttua iän mukana. Atopialle aaltoileva taudinkulku on tyypillistä. Kosteus tai märkyys voi pahentaa oireita, ja moni omistaja huomaakin oireiden pahenevan esimerkiksi tassuissa keväisin ja syksyisin rapakelien aikoihin. Joillakin koirilla oireet painottuvat tiettyyn vuodenaikaan, eli pahenevat tai esiintyvät vain talvisin tai kesäisin.

Tassujen kutina on tavallinen oire atopiassa. Kuvassa nuolemisen seurauksena syljen ruskeaksi värjäämät karvat tassussa. Kuva: Kirsti Schildt

Ruoka-aineallergia koiralla

Jos oireet ovat jatkuvia, voi kyseessä olla myös ruoka-aineallergia. On tärkeää selvittää mahdollinen ruoan aiheuttama osuus oireista, sillä ruoka-aineallergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Koiran allergiaoireista ei yleensä voi päätellä johtuvatko ne atopiasta vai ruoka-aineallergiasta. Ainoa luotettava tapa selvittää taustasyy on siirtää koira koejakson ajaksi sellaiselle ruokavaliolle, joka ei voi aiheuttaa sille allergiaoireita. Koiran aiempi ruokavalio käydään läpi, ja sen perusteella valitaan ruokavalio testijaksoa varten. Tämä niin sanotuksi eliminaatiodieetiksi kutsuttu testijakso kestää tavallisimmin 8 viikkoa, jonka aikana omistaja pitää kirjaa koiran oireista. Dieetin lopulla arvioidaan vaste, ja aloitetaan ns haastevaihe entisellä ruokavaliolla. Eliminaatiodieetin aikana selvitetään onko ruoalla mitään tekemistä iho-oireiden kanssa, ja jos on, niin mille ruoka-aineelle koira on herkistynyt.

Ruoka-aineallergiasta puhutaan paljon koiran omistajien keskuudessa, ja monet vaihtavatkin ruokavalion, jos iho-oireita ilmenee. Oikein suoritettu eliminaatiodieetti on kuitenkin tarpeen, jos koiralle aloitetaan allergiatutkimukset. On hyvä tietää, että ruoka-aineallergia on paljon harvinaisempi kuin atopia.

Allergiadiagnoosi

Atopia on kliininen diagnoosi: tämä tarkoittaa, että arvioidaan ovatko oireet ja taudinkulku tyypilliset atopialle. Lisäksi suljetaan pois muut mahdolliset syyt oireilulle, kuten loissairaudet. Useimmiten eliminaatiodieetti ruoka-aineallergian varalta on tarpeen. Hiiva- tai bakteeri-infektioiden tunnistamiseksi otetaan usein näytteitä iholta tai korvista.

Ei ole olemassa testiä tai laboratoriokoetta, joka osoittaisi onko koiralla allergiaa. Allergiatesteissä myös terveellä koiralla voi olla positiivisia tuloksia, eli testiä ei voi käyttää allergiadiagnoosin asettamiseksi. Testiä käytetäänkin allergeenien valitsemiseen siedätyshoitoa varten, ei diagnostiikkaan. Allergiatestitulos voi tukea allergiadiagnoosia.

Tassunpohjien punoitus on tavallinen ensisijainen oire koiran atooppisessa ihottumassa. Kuva: Kirsti Schildt

Koiran allergian hoito

Allergia on elinikäinen sairaus, ja sen vuoksi hoito on myös elinikäinen. Hoito voi vaihdella eri vuodenaikoina, oireiden vakavuusasteen mukaan.

Allergeenien välttäminen on harvoin mahdollista, paitsi ruoka-aineallergiassa. Jos koira on allerginen esimerkiksi kanalle, tulee jatkossa välttää kaikkia ruokia, herkkuja ja purutikkuja, jotka sisältävät kanaa. Huonepölypunkkeja on Suomessa verrattain vähän. Niiden välttämiseksi voi esimerkiksi valita koiralle sellaisen pedin, jonka voi pestä 60 asteessa. Varastopunkkien esiintyvyydestä suomalaisissa kodeissa on vain vähän tietoa. Monet välttelevät kuivamuonaa varastopunkkien pelossa, mutta oikein säilytetty kuivamuona ei ole merkittävä riskitekijä altistumiselle. Varastopunkkiallergiaa ei voi hoitaa vain kuivamuonaa välttelemällä, sillä niitä on tutkimuksen mukaan kotioloissa enemmän kuin kuivamuonassa. Siitepölyä ja ympäristöhomeita on käytännössä hyvin vaikeaa vältellä.

Allergeenien määrää iholla voi vähentää shampoopesuilla. Jos koira kärsii ihotulehdustaipumuksesta, sille voidaan valita viikoittainen pesu desinfioivalla shampoolla. Kuivalle ja kutisevalle iholle valitaan toisenlainen shampoo, ja usein hoitoainekäsittely pesun jälkeen.

Atopian hoitoon voidaan valita siedätyshoito. Tällöin allergiatestin avulla valitaan sopivat allergeenit siedätysliuokseen, joka on mahdollista antaa joko pistoksina tai suun kautta.  Pistoksia harjoitellaan aluksi klinikalla mutta useimmiten omistaja jatkaa pistosten antamista kotona. Siedätyshoidon tarkoitus on auttaa koiran immuunijärjestelmää totuttelemaan allergeeneihin, jotka aikaisemmin ovat laukaisseet allergisen tulehdustilan. Siedätyshoidosta on hyötyä noin kahdelle kolmesta koirasta, ja sen teho arvioidaan yleensä noin vuoden kuluttua aloittamisesta. Hoito on elinikäinen, jos se on tehokas, ja toimiessaan vähentää lääkityksen tarvetta.

Välttämättömien rasvahappojen lisääminen ruokaan saattaa auttaa allergista koiraa, ja vähentää tarvittavan lääkityksen määrää. Vain hyvin lieviin oireisiin riittää rasvahappolisä ainoana hoitona. Vaikutus nähdään vasta 5-6 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta eli nopeaa apua ei ole odotettavissa rasvahapoista.

Lääkehoito

Lääkehoidossa voidaan valita paikallisesti, suun kautta tai pistoksena annettavia valmisteita. Usein parhaaseen hoitotulokseen pääseminen edellyttää eri hoitomuotojen yhdistämistä. Hoidon teho ja sopivuus varmistetaan säännöllisillä kontrollikäynneillä hoitavan eläinlääkärin vastaanotolla. Viime vuosina koirien käyttöön on kehitetty useita uusia hoitomuotoja, mikä on huomattavasti parantanut monen allergisen koiran vointia. Jos koiran oireet ovat vaikeasti hallittavissa, saattaa hoitava eläinlääkäri ehdottaa käyntiä ihotauteihin perehtyneen eläinlääkärin vastaanotolla.

Koiran atopia vaatii omistajalta pitkäaikaista sitoutumista hoitoon. Hyvä hoitosuhde eläinlääkärin, omistajan ja hoidettavan koiran välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kontrollikäynnit suunnitellaan jokaiselle yksilölle sopivin väliajoin. Moni omistaja voi kokea pesut ja paikallishoidot työläiksi, eikä koira itsekään välttämättä pidä pesuhetkistä. Kiireiselle omistajalle saattaakin koiran tehostettu lääkehoito olla sopivampi hoitokeino. Hoidon onnistumisen palkintona on kuitenkin koiran oireiden merkittävä vähentyminen tai loppuminen.

Löydä eläinlääkäriasema lähelläsi

IVC Evidensia

Huolettaako lemmikin vointi? Soita eläinlääkärin puhelinneuvontaan