Koirien sydänsairauksien oireet ja hoito

Lue lisää koirien tavallisimmista sydänsairauksista

Kardiomyopatiat, DCM, ARVC

DCM, dilated cardiomyopathy, dilatoiva kardiomyopatia

Diagnostiikka ja esiintyminen

Kyseessä on vakava sydänlihassairaus, joka aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Primaarinen kardiomyopatia on perinnöllinen;  sekundaarinen kardiomyopatia taas muista sairauksista (esim kilpirauhasen vajaatoiminnasta) johtuva. Kliininen kuva on vaihteleva, samoin oireet.

Diagnostiikan peruslähtökohtia ovat kliininen tutkimus; auskultaatio ja yleistutkimus. Varsinainen diagnoosi tehdään ultraäänitutkimuksen perusteella: sydämen laajentuma, seinämien ohentuma, supistuvuuden alentuma ja heikentynyt ’pumppaustoiminta’ ovat tavallisimmat löydökset. Lisäksi diagnostiikassa käytetään sydänsähkökäyrä(EKG)- seurantaa; myös Holter (=pitkäaikais-EKG) -monitorointi voi tulla tarpeeseen. Röntgenin avulla saadaan tietoa lähinnä seurannaisvaikutuksista keuhkoissa (nesteenkertymä, verentungos). Laboratoriotutkimuksista saatetaan käyttää muun tutkimuksen tukena sydänspesifisiä peptideitä (troponiini, ANP, BNP: hoidon ja diagnostiikan apuvälineinä, eivät yksinään diagnostisia/jalostustutkimuksia),  geenitestejä (vain harvoilla roduilla DCM tarkoituksessa, eivätkä yksinään riittäviä), kilpirauhasnäytteitä, yleisverenkuvaa.

Tyypillisiä löydöksiä ultraäänitutkimuksessa ovat (vasemman) kammion seinämän/seinämien ohentuma, kammion/kammioiden ja eteisten laajentuma, alhainen supistuskyky (FS%), sekä lepovaiheen (diastole) että supistusvaiheen (systole) toiminnan häiriö. Sydämen vasen eteinen laajenee, vasemman eteiskammioläpän toiminta saattaa muuttua, vasemman kammion ulosvirtausalueen toiminta muuttuu (sivuääni kuultavissa). Sivuääni ei ole aina kuultavissa sydänlihasrappeumapotilaalla.

Sairautta esinntyy monilla roduilla; bokseri, tanskandoggi, dobermann, irlanninsusikoira, newfoundlandinkoira. Rotukohtaiset erot taudin ilmenemisessä ja muutoksissa sydämen toimintaa ovat tavallisia.

Sydänlihasrappeumaa tavataan kaiken ikäisillä, tavallisimmin ongelma diagnostisoidaan keski-iästä eteenpäin.

Perinnöllisyyden lisäksi ympäristötekijöiden oletetaan liittyvän sairastumiseen, esim. kasvunopeus.

Huomiotavaa on, etteivat kaikki geneettisen alttiuden omaavat yksilöt sairastu.

ARVC, arrhytmogenic right ventricular cardiomyopathy, rytmihäiriöinen sydänlihasrappeuma

Diagnostiikka ja esiintyminen

Kyseessä on rytmihäiriöitä aiheuttava perinnöllinnen sydänlihassairaus.  Tässäkin sairaudessa kliininen kuva vaihtelee, samoin oireet. Voi aiheuttaa edetessään  yleistyneen sydänlihasrappeuman.

Diagnostikaan perusteet ovat myös, kuten edellä: kliininen tutkimus; auskultaatio ja yleistutkimus. Ultraäänitutkimuksella, joka tehdään ekg-seurannassa voidaan tarkistaa sydämen mittasuhteet, rytmimuutokset, mahdollinen seinämien ohentuma  ja supistuvuuden alentuma. Kulmakivi tutkimuksessa on kuitenkin sydänsähkökäyrä, EKG, varsinkin Holter-monitorointi eli pitkäaikaisEKG.

Sydämen vajaatoiminta aiheutuu oikean kammion seinämän lihassolujen muutoksista (rasva-aineenvaihdunnan muutos, joka alkaa oikean kammion seinämän muutoksista, etenee sydänlihaksessa).

Periytymistapa on autosomaalinen, dominoiva eli vallitseva  ja huomiotavaa on, että vasta YKSI geenimuutos on paikallistettu.

Sairautta esiintyy kaiken ikäisillä, tavallisimmin diagnostisoidaan keski-iästä eteenpäin. Tämä rappeumasairaus muistuttaa läheisesti ihmisten vastaavaa perinnöllistä sydänlihassairautta.

Oireet ja löydökset;  DCM, ARVC

Osa potilaista täysin oireettomia (jalostuksessa haastavaa, miten löydetään nämä!). Muutoin oireet vaihtelevat: sydämen vajaatoimintaoireet: keuhkopöhö, vaikeutunut hengitys (yskä), laihtuminen, huono ruokahalu,  alentunut rasituksen sieto (DCM), pyörtyily (ARVC).

Rytmihäiriöitä esiintyy sydänlihasrappeutumapotilailla tyypillisesti (havainnoinnin kesto vaikuttaa löytymiseen!),  sivuääni saattaa kuulua auskultaatiossa (EI AINA!), laajentunut sydän voi olla havaittavissa röntgentutkimuksessa, samoin nestettä keuhkoissa.

Ultraäänitutkimuksesta

Koira on tutkimuksen ajan hereillä (= ei rauhoitettu). Tavallisimmin koira tutkitaan pöydällä kyljellään maaten (joskus seisten), karvojen ajelu on tavallista, samoin tutkimusalueen kostutus ja UÄ-geelin käyttö. Tutkimussuunnat ovat tavallisimmin oikealta ja vasemmalta kylkikaaresta edestä ja rintalastan takaa (aorttavirtaus).

Tutkimuksessa huomiotavaa:

tekniset seikat kuten laitevaatimukset (laite, anturi ja kuvakulmat, mittausten suoritus ja talteenkirjaus sovittujen tutkimustapojen mukaan. Tarkastettavia sydämen mittasuhteita ovat seinämäpaksuudet huomioiden paikalliset muutokset, kammion/kammioiden tilavuus, (vasemman) eteisen koko, läppien toiminta, virtaukset (doppler) läppäalueilla, kammioiden ulosvirtausalueilla ja suurissa verisuonissa

Huomioitavaa on, että muutoksia ilmaantuu tavallisesti jo ennen oireita, mikä jalostuksen kannalta on arvokasta tietoa.

Hoito

Sydämen vajaatoiminnan asteen ja oireiden ja löydösten mukaan käytetään hoitona lääkitystä: pimobendaani, ACE-estäjät, nesteenpoistajat, rytmihäiriölääkkeet. Ei-lääkkeellisistä tukihoidoista voidaan joskus käyttää rasvahappoja ja aminohapoista tauriinia, karnitiinia. Sairastuneen, oireilevan koiran eliniän ennuste vaihtelee  kuukausista jopa vuosiin.

Avainkohdat jalostuksen kannalta

• Auskultaatio ei ole riittävä tutkimus.
• Oireettomana kautena diagnostisointi tärkeää jalostuksen kannalta.
• Toistuvat tutkimukset tarpeen, koska tilanne muuttuu iän myötä.
• Tulosten kirjaaminen sovittujen sääntöjen mukaan; mitä tutkittu, kuka tutkinut, mikä diagnoosi, aste.
• Avoimuus eli vain julkaistu tieto auttaa jalostuksessa.

Eteiskammioläppien degeneraatio eli rappeuma; vasemman = mitralisvuoto, oikean = trikuspidaalivuoto

Tämä on tavallisin koirien sydänvika. Tyyppirotuja ovat cavalier king charlesin spanieli, mäyräkoira, kääpiösnautseri sekä yleensä kääpiörodut. Sivuääni on kuultavissa aina (vrt sydänlihassairaudet).

Sairastuneella koiralla on läppämuutos  vasemmassa (ja joskus myös oikeassa) eteiskammioläpässä, muutoksesta aiheutuva vuotovirtaus ja siitä seuraava sivuääni.

Vajaatoiminta aiheutuu siitä, että läppävuodon johdosta sydämen vasen eteinen laajenee, keuhkoihin tulee verentungosta, sitä johtuen nestettä ja ilmenee myös yleisiä verenkierron ja verenpaineen muutoksia.

Tutkimus ja hoito pääosin kuten sydänlihassairauspotilaalla, näillä tosin auskultaatio ja röntgentutkimus ovat informatiivisempia kuin sydänlihasrappeumapotilailla.

Synnynnäiset rakenneviat

Koirilla esiintyviä synnynnäisiä muutoksia ovat mm:

• SAS, PS valtimoahtaumat aortassa ja keuhkovaltimossa,
• VSD, ASD, seinämäaukileet kammioiden / eteisten väliseimämissä,
• PDA, verisuonioikovirtaus keuhkovaltimon ja aortan välillä,
• MVD, TVD, läppäkehityshäiriöt eteiskammioläpissä,
• ns. Fallotin tetralogia, neljä eri kehityshäiriötä käsittävä rakennevika
• ja näiden kaikkien yhdistelmät sekä tietyt muut verisuonipoikkeavuudet.

Näiden monien  osalta on ennen luovutusikää tehtävä pentutarkastus tärkeässä osassa, koska sivuääni on usein kuultavissa jo pikkupennulla ja sen etukäteen havannointi säästää kasvattajan ja uuden omistajan monelta murheelta.

Toisaalta totta on, ettei sivuääni aina kuulu pentuiässä,  (SAS, PS) ja toisaalta pentuna kuultu sivuääni ei merkitse aina sydänvikaa (ns puppy murmur, pennun ’viaton’ sivuääni, joka katoaa iän myötä). Sivuäänen tyypin, pennun rodun ja yleistilanteen mukaan päätetään yhdessä eläinlääkärin kanssa, mitkä jatkotutkimukset ovat tarpeen, kun pikkupennulla kuuluu sivuääni sydämestä.

SAS, subaortastenosis, aortan ahtauma

Tälle rakennevialle on tyypillistä vasemman kammion ulosvirtausalueen ahtauma johtuen aortan tyven ’arpikudoksesta’. Seurauksena sydämen vasemman kammion seinämän paksuuntuma, vasemman eteisen laajentuma ja kohonnut virtausnopeus aortassa.

PS, pulmonary stenosis, keuhkovaltimon ahtauma

Tälle rakennevialle on tyypillistä keuhkovaltimon aukon ahtauma, joka aiheuttaa oikean kammion seinämän paksuuntuman, mahdollisen oikean puoleisen eteiskammioläppävuodon ja  oikean eteisen laajentuman. Veren virtausnopeus on kohonnut keuhkovaltimossa.

Oireet ja hoito; SAS, PS

Ahtauman aste vaikuttaa  oireisiin (lievä , kohtalainen, vakava). Vaihteluväli oireissa on oireettomasta äkkikuolemaan ( johtuen tavallisimmin vakavasta kammioperäisestä arytmiasta). Tavallisimpia oireita ovat rytmimuutokset, kongestiivinen (verentungoksesta johtuva) vajaatoiminta: oikean (PS) / vasemman  (SAS) puoleinen  ja nesteenkertyminen elimistöön kongestion seurauksena.

Hoito, jos sitä tarvitaan, on oireenmukainen; nesteenkertymisen hallinta, rytmihäiriöiden hoito. Kirugia=pallolaajennus  on mahdollinen keuhkovaltimoahtaumassa.

Diagnostiikka

Auskultaatio eli  sivuäänen havainnointi kuuluu perustutkimuksiin.  Huomioitava on koiran ikä! Pentuna kuultu sivuääni ei tarkoita välttämättä ahtaumalöydöstä ja toisaalta sivuäänen kuulumattomuus pentuiässä ei takaa SAS, PS suhteen tervettä yksilöä.

Kuunnellessa kiinnitetään huomiota sivuäänen tyyppiin, voimakkuuteen ja paikallistumiseen (=mistä kuuluu selkeimmin rintakehällä).

Keuhkovaltimon ahtauma kehittyy asteeseensa vuoden ikään mennessä, aortanahtauma voi jopa kolmen vuoden ikään asti muuttua, vuoden tutkimusikä kuitenkin luotettava rakennevian toteamiseksi. Luonnollisesti, jos  pennulta kuuluu selkeä sivuääni, pentu on oireileva ja muutoinkin: koiran voi tutkia jo pikkupentuna.

Tärkein tutkimusmenetelmä on ultraäänitutkimus, sisältäen virtausmittaukset (’dopplertutkimus’).

Muistettava on, että yhdistelmät eri rakennevioista ja lievät muutokset ovat haastavia tutkittavia.

Huomioitavaa on, että tietyillä roduilla ei ole harvinaista vasemman kammion ulosvirtausalueen ahtauma ja siitä johtuva sivuääni: tämän erotusdiagnostiikka vaatii juuri ultraäänitutkimusta ja virtausmittausta.

Kasvainsairaudet

Ohessa luettelonomaisesti tyypillisiä kasvainasairauksia jotka voivat esiintyä sydänlihaskudoksessa joko etäpesäkkeinä tai ns primaarikasvaimina (kasvainmuutos sijaitsee ensisijaisesti sydämessä):

• hemangiosarkooma (verisuonikasvain)
• sydämen tyvialueen kasvaimet
• mesoteliooma (kehon onteloiden solukosta lähtenyt kasvainmuutos)
• lymfosarkooma (imusolukasvain)
• rhabdomyosarkooma, fibrosarkooma (tukikudossolukon kasvaimet)

Kaikkiin näihin liittyy usein ns  perikardiumin effuusio eli nesteen kertyminen sydänpussiin, joka taas puolestaan aiheuttaa verenkiertomuutoksia koko kehossa sydämen muuttuneen pumppaustehon vuoksi. Myös vaikutukset sydämen rytmiin ovat tavallisia.

Artikkelin kirjoittaja: Eläinlääkäri Sari Granholm, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri