Antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri koiralla – mikä on MRSP?

Tärkeimpiä keinoja MRSP-infektioiden vähentämiseksi ovat antibioottien vastuullinen käyttö ja hyvä hygienia.

Staphylococcus pseudintermedius kuuluu koiran normaaleihin bakteereihin. Se elää terveiden koirien limakalvoilla ja siirtyy iholle eritteiden tai nuolemisen välityksellä. Iholla se voi aiheuttaa infektion sopivan tilausuuden tullen, se on ns. opportunisti patogeeni. S. pseudintermedius on yleisin koiran ihotulehduksista eli pyodermoista eristetty bakteeri. Lisäksi se voi aiheuttaa monenlaisia muitakin infektioita haavainfektioista aina luutulehdukseen asti.

Metisilliini resistentti Staphylococcus pseudintermedius eli MRSP on sama bakteeri, mutta se on muuntunut siten, että se on vastustuskykyinen b-laktaamiryhmän antibiootteja vastaan. B-laktaamiryhmän antibiootit ovat tärkeimpiä tavanomaisissa iho- ja haavainfektioissa käytettyjä antibiootteja. MRSP-bakteerin taudinaiheutuskyky ei ole kasvanut, mutta sen aiheuttamat infektiot ovat hankalampia hoitaa, kun tehokkaita antibiootteja on käytössä vain vähän tai ei lainkaan.

Yhtenä yleistymisen syynä liiallinen antibioottien käyttö

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet sekä ihmisillä että eläimillä viime vuosina. Tärkein syy tähän on liiallinen ja huoleton antibioottien käyttö. MRSP-bakteerin yleisyyttä on tutkittu Suomessa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa1. Vuosina 2011–2015 laboratorioon lähetetyistä koirien bakteriologisista näytteistä noin kolmesta prosentista löytyi MRSP ja MRSP-infektioita esiintyi koko Suomessa. Bakteeri oli kolme kertaa yleisempi potilailla, joilla oli riskitekijöitä (ihotulehduspotilaat, paljon antibiootteja saaneet). Kissalla MRSP oli hyvin harvinainen.

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että MRSP-bakteerien perimä on lyhyessä ajassa muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi, mikä viittaa ahkeraan evoluutioon bakteerikantojen välillä. Bakteerikannat vaihtavat geenejä keskenään ja samalla siirtyvät antibioottiresistenssiä välittävät geenit.

Tärkeimpiä keinoja MRSP-infektioiden vähentämiseksi ovat antibioottien vastuullinen käyttö ja hyvä hygienia. Erilaiset infektiot tulisi pyrkiä hoitamaan ilman antibiootteja, jos mahdollista. Esimerkiksi ihotaudeissa sairauden primaarisyyn löytäminen ja hoitaminen on erityisen tärkeää. Jos antibiootteja käytetään, tulisi lääke valita bakteeriviljelyn ja herkkyysmäärityksen perusteella.

Hyvällä hygienialla resistenssin leviämistä vastaan

Evidensia-eläinlääkäriasemilla hyvä hygienia ja antibioottien vastuullinen käyttö ovat keskeisiä toimintaamme ohjaavia asioita. Esimerkiksi iho-, haava- ja virtsatieinfektioissa pyrimme ottamaan bakteeriviljelyn ennen antibioottihoidon aloittamista.

Resistenssitilanteen huonontumisen vuoksi olemme luopuneet bakteeriviljelyistä omissa laboratorioissamme. Viljelyt lähetetään ulkopuoliseen referenssilaboratorioon, missä myös multiresistentit infektiot pystytään luotettavasti varmistamaan. Hyvällä ja huolellisella hygienialla estetään bakteerikantojen geenien vaihto yksilöiden välillä klinikkaolosuhteissa. Desinfioimme pinnat jokaisen potilaan jälkeen ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Jos potilaalla tiedetään olevan MRSP-infektio, potilas hoidetaan klinikalla ns. kosketuseristyksessä, mieluiten päivän viimeisenä potilaana.

Myös oireettomat voivat levittää – eläinlääkäriasemilla erityisen varotoimet

Koira voi jäädä MRSP-bakteerin kantajaksi pitkäksi aikaa senkin jälkeen, kun tulehdus on parantunut. Pelkkä kantajuus ei aiheuta koiralle oireita ja näin ollen kantajuus ei näy ulospäin. Tartunnan alkuperää on usein käytännössä mahdotonta selvittää, koska myös oireettomat kantajat voivat levittää antibioottiresistenssiä eteenpäin. Nykyään moniresistentin bakteerin kantajia löytyy yhä useammin perusterveistä eläimistä, jotka ovat saattaneet saada tartunnan esim. koiratapahtumasta tai toiselta perheenjäseneltä.

MRSP-bakteerin kyky aiheuttaa tulehduksia ei eroa mikrobilääkkeille herkästä kannasta. Terveelle eläimelle bakteerista ei ole vaaraa. Erityisiä muutoksia eläimen käsittelyyn tai elintapoihin ei yleensä ole kotona tarpeen tehdä.

Hyvä käsihygienia kannattaa kuitenkin muistaa myös kotona. Infektoituneita haavoja on syytä käsitellä kertakäyttöiset suojakäsineet kädessä ja kädet tulee pestä hyvin käsineiden riisumisen jälkeen. Kädet on myös hyvä desinfioida alkoholia sisältävällä käsihuuhteella. Mikäli eläimellä on aktiivinen infektio, on kontakteja perheen ulkopuolisten eläinten kanssa syytä välttää, kunnes infektio on parantunut.

Vaikka kotona erityisiä varotoimiin ei eläimen hoidossa tarvitse yleensä ryhtyä, on tilanne eläinlääkäriasemalle tultaessa toinen. Eläinlääkäriasemilla joudutaan käyttämään erityisiä varotoimia hoidettaessa moniresistenttiä bakteerikantaa kantavia eläimiä, jotta voidaan välttää infektion leviäminen muihin potilaisiin, jotka esimerkiksi perussairauksiensa vuoksi ovat alttiita infektioille.

Jos lemmikkisi on MRSP-kantaja, ilmoitathan siitä jo aikaa varatessasi!

1 Grönthal T, Eklund M, Thompson K, et al. Antimicrobial resistance in Staphylococcus pseudintermedius and the molecular epidemiology of methicillin-resistant pseudintermedius in small animals in Finland. J Antimicrob Chemother (2017)