Kissan aktivointi sisällä

Kissa on luonnoltaan aktiivinen saalistaja, joka varsinkin sisällä eläessään kaipaa elämäänsä erilaisia virikkeitä ja vaihtelua. Tämä vaatii sisäkissan omistajalta viitseliäisyyttä ja vaivannäköä, mutta palkitsee lopulta hyvinvoivalla ja elämästä nauttivalla lemmikillä. Kissa, jonka käyttäytymistarpeet on asianmukaisesti tyydytetty, on tyytyväinen ja sillä harvemmin esiintyy ihmisen silmiin ongelmallista käyttäytymistä. Kissa tylsistyy ja saattaa vaipua apatiaan viettäessään päivänsä seilaten nukkumapaikan ja ruokakipon väliä.

Pienetkään liikkeet eivät jää kissalta huomaamatta, sen näkö on erikoistunut liikettä havaitsemaan ja toimii myös pimeässä loistavasti. Kuuloaisti kissalla on myös herkistynyt tarkkailemaan pienten saaliseläinten liikkeitä. Herkkä hajuaisti auttaa muiden kulkijoiden tunnistamisessa sekä paikantamisessa. Saalistamiseen erikoistuneiden aistiensa lisäksi kissa on notkea, nopea ja taitava kiipeämään sekä hyppäämään korkealle. Luonnollisessa elinympäristössään kissa liikkuu paljon ja tekee jatkuvasti töitä ravintonsa eteen.

Sisäkissalla on samanlaiset lajityypilliset tarpeet, mutta niiden täyttyminen on täysin ihmisen aktiivisuuden varassa. Kissan aktivointi ei ole hankalaa tai vaadi paljon taloudellista panostamista, mutta tarjoaa kissalle tarpeellisia virikkeitä ja liikuntaa. Yhteinen tekeminen myös vahvistaa sidettä ihmisen ja kissan välillä, kumpikin oppii tuntemaan toisensa ja luottamuksellinen vuorovaikutus kehittyy. Samalla ehkäistään kissan ihmisen kannalta ongelmallista käyttäytymistä ja passivoitumista.

Uudet hajut virkistävät

Kissa tutustuu asioihin haistelemalla. Monelle omistajalle on tuttua, että kissa tarkistaa ruokansa laadun ja tuoreuden nenänsä avulla ennen kuin suostuu siihen koskemaan. Ympäristönsä tutut ja tuntemattomat esineet, eläimet ja ihmiset kissa käy haistelemalla läpi. Nuuhkiminen aktivoi kissan aivoja ja kuluttaa energiaa.

Ulkoilu tuo itsessään valtavasti uusia hajuvirikkeitä, ympäristön muutosta ja liikuntaa kissalle, mutta turvallisen valjaissa tai tarhassa tapahtuvan ulkoilun puuttuessa kissalle voi sisällä tarjota tutkittavaksi esimerkiksi ulkoa tuotuja luonnon kappaleita. Käpyjä, kiviä, sammalta, oksia tai puiden lehtiä, mitä vain, mikä ei ole myrkyllistä tai muuten haitallista kissalle.

Ympäristön tarkkailu ja piiloutuminen

Kissa seuraa mielellään sivusta mitä ympäristössä tapahtuu, jopa nukkuessaan se raottelee ajoittain silmiään ja kääntelee korviaan äänten tulosuuntiin. Tähystelyyn sopivien paikkojen tarjoaminen kotona onkin yksi kissan suurimmista toiveista.

Suuren kissatornin huipulta on hyvä katsella ympärilleen, mutta myös erilaiset hyllyt, ikkunalaudat ja muut tasot antavat kissalle mahdollisuuden nähdä koko tilan tapahtumat. Parhaimmillaan tähystyspaikka on ikkunan edessä, jolloin myös ulkomaailmassa tapahtuva liike tarjoaa virikettä kissan alituiselle tarkkaavaisuudelle.

Saalistajan luonteestaan huolimatta kissa on myös itse suurempien petojen saaliseläin, ja siitä syystä se piiloutuu mielellään pieniin koloihin. Vaatekaapit, pahvilaatikot, korit ja muut kissasta sopivan tuntuiset pesäpaikat luovat sille turvallisuudentunnetta. Kissa saattaa myös piilopaikkaa etsiessään mönkiä päiväpeiton alle tai livahtaa pyykinpesukoneen rumpuun, jolloin onkin tärkeää tarkistaa paikat kissan varalta ennen kuin istuu sängylle tai laittaa pesukoneen pyörimään.

Hyppiminen, kiipeily ja raapiminen

Kissa hahmottaa ympäristönsä kolmiulotteisesti ja liikkuminen korkeussuunnassa on sille myös tyypillistä. Usein korkealla sijaitsevissa sallituissa tarkkailupaikoissa on sekin positiivinen puoli, että ne antavat kissalle mahdollisuuden lajityypilliseen kiipeilyyn ja hyppimiseen.

Raapimiseen kissa tarvitsee pystysuuntaisia pintoja, joista saa kynsillä hyvän otteen. Erilaiset tukevat raapimapuut tai kissatornit ovat tähän oivia ratkaisuja. Ne saattavat hyvin pelastaa huonekalujen pinnat tuhoilta, koska kissa teroittaa kynsiään ja merkitsee reviiriään raapimalla, oli sallittua kohdetta tarjolla tai ei.

Saalistamiseen liittyvä raapiminen ja repiminen on myös kissan tapa toteuttaa itseään, joten säästääkseen luvattomat esineet tuhoilta on hyvä tarjota esimerkiksi pahvilaatikoita, pehmoleluja tai muita turvallisia esineitä kissan raadeltavaksi.

Ruoalla aktivoiminen

Työn tekeminen ruokansa eteen on kissalle tyypillistä ja palkitsevaa käyttäytymistä. On mahdollista järjestää niin, ettei kissa saa mitään ruokaa ilman työskentelyä. Tällöin kuitenkin on syytä muistaa, että kissa mielellään syö pieniä annoksia pitkin päivää ja raikasta vettä on tärkeää olla saatavilla koko ajan.

Erilaiset kissan aktivointilelut tarjoavat älyllistä haastetta ja ongelmanratkaisua vaativia tilanteita, mutta samalla ne antavat kissalle mahdollisuuden päättää itse, milloin on sopiva hetki puuhailulle ja ruoan hankinnalle. Esimerkkinä voi olla pallo, jonka sisään laitetaan kuivamuonaa ja pallo vapauttaa ruokanappuloita pyöriessään pitkin lattiaa tai aktivointilauta, jonka koloihin laitetaan herkkupaloja kissan pyydystettäväksi tassuillaan tai kielellään. Toki myös itsetehdyt ratkaisut voivat olla toimivia, kunhan ne on toteutettu turvallisesti. Sukan sisälle piilotetut raksut vapautuvat kissan ulottuville, kun sukkaa retuuttaa.

Ruokaa voi piilottaa sinne tänne asuntoon ja antaa kissan etsiä sitä. Piilopaikat voivat olla eritasoisia haastavuudeltaan kissan motivaation ja etsijän taitojen mukaan.

Metsästysleikit ja liikunta

Sisäkissa on herkkä lihomaan liikunnan vähäisyyden ja ravinnon helpon tarjonnan vuoksi. Leikin ohella kissa liikkuu mielellään jahdatessaan lelua ja kuluttaa näin ylimääräistä energiaa.

Mahdollisimman aidon saaliseläimen oloisesti liikehtivä lelu motivoi kissaa leikkimään. Joskus kissa voi leikkiä leluillaan ilman ihmisen mukana oloa, mutta erityisesti se nauttii yhteisistä leikkihetkistä. Rapisevat, kiiltävät ja pienet esineet houkuttelevat kissaa peräänsä ihmisen niitä heittäessä tai tassuineen tavoittelemaan maton reunan alle piilotettuna. Jopa pieneksi rytistetty paperipallo voi saada aseman kissan suosikkileluna, joten kalliita leikkikaluja ei välttämättä tarvitse hankkia. Lelujen olisi kuitenkin tärkeä olla sellaisia, ettei kissa saa niitä tai niiden osia nieltyä.

Useat kissat pitävät paljon ongen kaltaisista leluista, joissa narun päässä on jokin karvainen lelu ja ihminen voi kepin kanssa sitä liikutella ympäriinsä. Tässä on hyvä yrittää imitoida mahdollisimman paljon pienten saaliseläinten nytkähteleviä ja äkkinäisiä liikeratoja. Pöydän jalkoja kiertävä tai sohvan tyynyjen sekaan katoava lelu on ehdottomasti saatava takaisin näköpiiriin. Mahdollisimman monipuolinen leikki pitää kissan kiireisenä ja motivoituna. On hyvä välillä antaa kissan saada saalistettava lelu kiinni ja toisinaan sen on hyvä päästä karkuun.

Kouluttaminen

Kouluttaminen tarjoaa kissalle aivotyöskentelyä ja ongelmanratkaisutehtäviä. Se on myös kissan ja omistajan yhteistä tekemistä, jossa luottamuksellinen suhde vahvistuu. Koulutushetkien on tarkoitus olla kivoja iloa tuovia hetkiä sekä omistajalle että kissalle.

Temppujen ja taitojen opettaminen kissalle on mahdollista, kun löytää sopivan palkkion, joka motivoi kissaa tekemään asioita. Mieleinen herkku, huomioiminen tai leikkiminen voivat esimerkiksi toimia positiivisina seurauksina kissalle silloin, kun se tekee jotain toivottua. Positiiviset seuraukset johtavat todennäköisemmin siihen, että kissa toistaa toimintansa. Ikävät seuraukset saavat usein välttelemään asioita ja taas vaille seurauksia jääneet asiat unohtuvat vähitellen pois.

Ikävien seurausten aiheuttaminen tarkoituksellisesti eli rankaiseminen ei kuitenkaan ole suositeltu tapa kissan opettamiseen. On todella vaikeaa ajoittaa ja mitoittaa rangaistus oikein koskemaan kissan mielessä juuri sitä asiaa, joka halutaan estää. Uhkaavalla käytöksellään ihminen rikkoo suhdettaan kissaan ja todennäköisesti aiheuttaa kissalle stressiä, joka voi johtaa ongelmallisen käyttäytymisen pahenemiseen tai laajenemiseen muualle.

Koulutuksen tueksi voi ottaa käyttöön naksuttimen, jolla annetaan naksahtava äänimerkki kissalle silloin, kun se on juuri tekemässä jotain toivottua. Ensimmäinen asia on kuitenkin opettaa kissalle, mitä naksahdus tarkoittaa. Se tapahtuu niin, että naksautetaan ja annetaan äänen yhteydessä kissalle palkkio, jota se arvostaa. Esimerkiksi kissan herkulliseksi kokema nami. Tätä toistetaan niin kauan, että kuullessaan naksahduksen kissa selvästi alkaa odottaa palkkiota. Tarkoituksena on ilmoittaa kissalle, että hyvin tehty ja palkkio on tulossa. Naksahdusta tulee aina seurata palkkio.

On myös olemassa joitain kissojen tarpeita ajatellen suunniteltuja mobiilisovelluksia, joita kissan voi opettaa käyttämään halutessaan.

Kissaseura

On hyvin yksilöllistä, nauttiiko kissa toisten kissojen seurasta vai ei. Osa kissoista ei voi sietää muita omalla reviirillään, mutta monet kuitenkin viihtyvät lajitoverin kanssa ja leikkivät mielellään yhdessä jahtaamalla toisiaan ja painimalla.

Kastroiminen ja steriloiminen voivat saada kissan viihtymään paremmin lajitoverin seurassa ilman tappeluita ja samalla vältytään ei-toivotuilta pennuilta, jos kissat ovat eri sukupuolta. On hyvä muistaa, että useampi kissa kaipaa useamman vesikupin ja riittävän määrän vessalaatikoita (kissojen lukumäärä + 1).