Kissan vatsa sekaisin – ripulin syy tulee selvittää

Kissan herkkämahaisuus ei ole diagnoosi, vaan ripuliin on aina lääketieteellinen syy. Lyhytaikaista ripulia voi hoitaa kotikonsteilla, jollei kissa muuten oireile. Oireetonkin ripuloiva kissa tulee viedä eläinlääkäriin, mikäli ripuli kestää yli viikon.

Ripulista puhutaan yleisesti pelkkänä ripulina, vaikka kissalla on ripulia kolmea eri tyyppiä, kertoo Eläinlääkäriasema Villimyksen klinikan johtaja Suvi Kalanen.

– Ripuli voi olla ohutsuoliperäistä, paksusuoliperäistä tai niin sanottua sekaripulia eli siinä on sekä ohutsuoliperäisiä että paksusuoliperäisiä piirteitä. Eläinlääkäri erottelee kysymyksillä, minkä tyypin ripulista on kyse, sillä eri ripulien yleisimmät syyt johtuvat eri asioista.

– Yleisesti voidaan sanoa, että ruoka-aineyliherkkyys ja tietyt infektiot oireilevat usein erilaisina ripuleina.

Samoin kuin tulehduksellinen suolistosairaus eli entiseltä kutsumanimeltään IBD, inflammatory bowel disease, joka nykyisin on idiopaattinen krooninen enteropatia eli IKE, tarkentaa Kalanen.

– Infektioista oman kliinisen kokemukseni mukaan yleisimpiä ovat alkueläintartunnat eli esimerkiksi giardia ja tritrichomonas blagburnii.

Kissan ripulille on aina olemassa lääketieteellinen syy. Herkkämahaisiksi kutsutuilla kissoilla on joko ruoka-aineyliherkkyys, stressimaha, ärtyneen suolen oireyhtymä, tulehduksellinen suolistosairaus tai jopa suoliston kasvainsairaus oireilun loppuvaiheessa, sanoo Kalanen.

Yliherkkyyttä ruoka-aineista

Ruoka-aineyliherkkyys oireilee tyypillisimmin nuoremmilla kissoilla, mutta myös vanhempi kissa saattaa alkaa oireilemaan, kertoo Kalanen.

– Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50-75 % nuoremmista kissoista saattaa vastata ruoansulatuskanavan oireiden häviämisellä niin sanottuun eliminaatiodieettiin eli sellaiseen dieettiin, jossa kaikki potentiaaliset ruoka-aineallergeenit on poistettu.

– Ruoka on tällöin joko pilkottu eli hydrolysoitu niin pieneksi, ettei kissan elimistö tunnista allergeeneja tai kissalle annetaan vain sellaista proteiinia ja hiilihydraattia, joita se ei ole koskaan aikaisemmin elämässään saanut. Näin kissa ei ole voinut altistua valitulle proteiinille tai hiilihydraatille.

Kissojen tyypillisimpiä allergeeneja ovat lihan proteiinit, erityisesti siipikarja, nauta, lammas, kalat ja äyriäiset, luettelee Kalanen.

– Viljoille kissat ovat harvoin yliherkkiä, mutta toki sekin on mahdollista. Muutoinkaan viljat tai hiilihydraatit eivät ole mikään mörkö kissojen ruokavaliossa. Kissat tarvitsevat pieniä määriä hiilihydraatteja, joita ne luontaisessa dieetissään saavat saaliseläimiensä mahalaukun syödessään.

– Hiilihydraatit eivät lihota kissaa, kuten ne voivat lihottaa esimerkiksi koiraa. Mikäli hyperlihansyöjä-kissan ruokavalioon on joutunut vähän enemmän hiilihydraatteja, kulkevat ne ainoastaan kissan ruoansulatuskanavan läpi.

Näin tapahtuu luonnossakin. Joinakin päivinä kissan ruokalistalla voi olla enemmän pikkujyrsijöitä ja toisina päivinä sisiliskoja, sammakoita ja lintuja, kertoo Kalanen.

Loistartunnat harvinaisia

Loistartunnoista on tehty suomalaisilla kissoilla laaja tutkimus joitakin vuosia sitten. Vain 6 % tämän tutkimuksen kissoista kantoi loistartuntaa, tietää Kalanen.

– Tämän vuoksi rutiiniloishäädöt kissoilla, jotka eivät metsästä, eivät ole suositeltavia. Suositeltavinta on tutkia kolmen peräkkäisen päivän ulostenäytteistä madonmunat vuosittain, mikäli kissa ei ole työkissa eikä metsästävä kissa.

– Loishäätö auttaa vain tapauksissa, joissa kissalla on loisinfektio tai alkueläintartunta. Giardiaa hoidetaan joko fenbendatsoli-loislääkkeellä tai metronidatsoli-antibiootilla.

Etukäteen ei voida tutkia tai tietää, kumpi lääke giardiaan tehoaa, toteaa Kalanen.

Ohjeita kotihoitoon

Lyhytaikaista ripulia voidaan hoitaa kotikonstein, jos kissan yleisvointi on hyvä. Mikäli yleisoireita ilmenee, on tällöin syytä aina käydä eläinlääkärissä, painottaa Kalanen.

– Kotihoidossa on tärkeintä huolehtia kissan riittävästä ravinnon ja veden saannista sekä tietenkin hyvästä ja hellästä hoivasta. Kissan hiekkalaatikon puhtaudesta on tärkeää huolehtia sekä tarvittaessa myös kissan pepun tai turkin puhtaudesta.

– Ruokavalion tulee olla hyvälaatuista, lihapitoista ja hyvin sulavaa täysravintoa. Vanha ohje kanan ja riisin keittämisestä joutaa romukoppaan, sillä nykyisin markkinoilla on tarjolla useita hyvin sulavia ruoansulatusvaivoista kärsivien kissojen ruokavalioita.

Tukivalmisteina voidaan käyttää esimerkiksi maitohappobakteerivalmisteita, ripulin hoitoon suunniteltuja käsikaupan valmisteita sekä esimerkiksi lääkesavea eli kaoliinia, kertoo Kalanen.

– Maitohappobakteereista FortiFlora ja Enteromicro ovat olleet hyvin kissoille maistuvia. Omistajat ovat kertoneet kissan jopa varastavan näitä tuotteita tai nuolevan kupin huolellisesti, kun ruoassa on maitohappobakteeria.

– Ripulihoidon tukivalmisteista esimerkiksi Promax ja CanicurPro sisältävät myös maitohappobakteeria. Inupekt Forte on sopinut monille kissoille ja ollut tehokas. Kaopekt Forte sisältää lääkesavea, joka on ollut tehokas monissa potilastapauksissa.

Liian montaa valmistetta ei kannata yhtä aikaa käyttää. Suosittelen valitsemaan jonkin maitohappobakteerin ja tukivalmisteen yhdistelmän, sanoo Kalanen.

Oireisena lääkäriin

Kissa tulee tutkia, jos sillä on yleisoireita tai ilmenee käytösmuutoksia, ohjeistaa Kalanen.

– Kissan ruokahalu voi huonontua tai jopa kadota – syömätön kissa on aina hätätapaus. Kissa voi maiskutella suutaan, nieleskellä paljon tai kuolata. Kissan maha voi murista, joka on epänormaalia.

– Kissalla voi olla joitakin outoja tapoja, kuten kaakelin tai betonin nuoleminen, paperin tai muovin syöminen, kankaan pureminen tai kiipeilypuun narujen natustelu. Nämä ja kasvien syönti voivat liittyä närästykseen.

Oireiden pitkittyminen viikkoon vaatii myös aina eläinlääkärissä käynnin, vaikka kissan yleisvointi olisi muutoin normaali, korostaa Kalanen.

– Samoin kissan laihtuminen, joka on erittäin huolestuttava oire, mikäli kissaa ei ole yritetty laihduttaa.  Laihtuvat kissa pitää aina tutkia ja pelkkä ruokavaliohoito riittää harvoin.

Stressaantuvilla kissoilla omistajan käytöksellä on suuri rooli, muistuttaa Kalanen.

– Kissan oireita voi pahentaa ylireagoiva omistaja, joka kyttää kissaa koko ajan. Stressitekijät tulee eliminoida kissan elämästä mahdollisimman hyvin.

– Stressaavia tilanteita ennen, kissalle voidaan aloittaa ripulin hoitoon tarkoitettujen tukivalmisteiden käyttö, hyvin sulava ruokavalio sekä mahdollisesti maitohappobakteerin käyttö. Oman eläinlääkärin kanssa kannattaa myös puhua esimerkiksi ylitsepääsemättömän matkustuspelon hoitamisesta tarvittaessa lääkityksellä.

Kissaa on erittäin tärkeää positiivisesti ehdollistaa kuljetuskoppaan ja autolla matkustamiseen, kuljetukseen liittyvän ahdistuneisuuden poistamiseksi, sanoo Kalanen.

Kati Wikström, artikkeli julkaistu Kissafani-lehdessä

 

Löydä eläinlääkäriasema lähelläsi

IVC Evidensia

Tilaa eläinlääkärin hoitovinkit sähköpostiisi

IVC Evidensia

Huolettaako lemmikin vointi? Soita maksuttomaan eläinlääkärin neuvontanumeroon 020 1800 900