Koiran närästys voi olla sairauden oire

Koiran närästyksen tyypilliset oireet

Koiran närästys on melko yleinen vaiva, jonka oirekirjo vaihtelee melko paljon. Tyypillisimpiä oireita ovat:

• nieleskely
• huulien lipominen
• pintojen tai tavaroiden nuoleminen
• yleinen levottomuus
• tyhjän mahan (sapen) oksentelu
• kakominen tai yskiminen
• joissain tapauksissa kohtauksellinen tarve syödä jotain tavallisesta poikkeavaa.

Närästys ei ole harmiton vaiva

Närästyksen taustalla ovat tyypillisesti:

• ruuansulatusvaivat ja siihen liittyen epäsopiva ravinto
• yliherkkyydet
• rakenteelliset ongelmat
• elimistön yleinen stressitason nousu ympäristötekijöineen

Rakenteellisista ongelmista esim. mahansuun sulkijalihaksen tai mahanportin löysyys sekä ruokatorven laajentuma voivat jo yksinään olla ongelman taustalla tai pahentaa sitä. Myös sappiteiden sairaudet (tukos, kivet, mukoseele) voivat oireilla närästystyyppisenä.

Närästyksen oiretta aiheuttavana mekanismina on happaman ruokasulan tai pelkän happaman mahanesteen paluu mahansuun sulkijalihaksen ohi takaisin ruokatorveen ja jopa nieluun saakka.

Happaman mahanesteen pääsy väärään paikkaan aiheuttaa kipua ja pahimmillaan vaurioita ruokatorven ja suun sekä nielun limakalvolle. Mahalaukkua itseään suojaa paksumpi limakalvo, mutta pitkittyessään happovaivat ja lisääntynyt happaman mahanesteen erittyminen voivat aiheuttaa vauriota myös itse mahalaukun limakalvolle (gastriitti ja edelleen mahahaava).

Oireiden taustalla voi olla myös perussairaus

Perussairauksista esimerkiksi myös munuaisten vajaatoiminta voi toissijaisesti aiheuttaa närästysvaivaa typpipitoisten aineenvaihduntatuotteiden (mm. urea) kertyessä elimistöön. Kohonnut elimistön ureapitoisuus aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvovaurioita ja sitä kautta närästystyyppistä oiretta.

Luonnollisesti myös pahanlaatuiset kasvainsairaudet (esim. mahalaukun kasvaimet) voivat olla närästysoireen taustalla.

Koiran närästyksen hoito

Lemmikin närästysvaivaa voi yrittää hillitä kotikonstein ensisijaisesti ruokavalion muutoksella. Hyvä ja usein toimiva vaihtoehto on ns. eliminaatiodieetti, jossa ruokavalio puretaan minimiin sen sisältämien proteiini- ja hiilihydraattilähteiden suhteen. Näin päästään jyvälle mahdollisesti oiretta aiheuttavasta yksittäisestä ruoka-aineesta.

Monesti närästysoireeseen taipuvaiset lemmikit hyötyvät myös erilaisista probioottituotteista, elinympäristön stressitason laskemisesta ja siihen liittyen mahdollisesti myös sterilisaatio- tai kastraatioleikkauksesta. Apteekista on myös reseptittä saatavilla ihmisille tarkoitettuja mahansuojalääkkeitä akuuttia tilannetta helpottamaan. Ihmiselle tarkoitetun lääkkeen annostus tulee aina tarkistaa eläinlääkäriltä ja lääkkeitä ei tule koskaan käyttää pitkäkestoisesti.

Lemmikin toistuvan tai pidempään jatkuneen närästyksen syy tulee aina selvittää eläinlääkärillä. Pitkään jatkunut närästys voi aiheuttaa kroonisen ruokatorven alaosan kivuliaan tulehduksen ja jopa kuroumia (striktuuria).

Närästysoireen tutkimukset ja selvittelyt eläinlääkärissä sisältävät tyypillisimmillään verinäytteiden analyysin, kuvantamistutkimuksia sekä tarvittaessa myös tähystystutkimuksia (ruokatorvi, mahalaukku).