Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Koiran rokotukset ja rokotusohjelma

Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja ja suurin osa koiranomistajista pitää eläinystävän ennaltaehkäisevää perusterveydenhoitoa tärkeänä. Mutta minkälaisia sairauksia vastaan oikeastaan rokotamme?

Miksi koiria rokotetaan?

Rokottamalla lemmikkimme säännöllisesti varmistamme sen, että Suomen koirapopulaatiossa on riittävä laumaimmuniteetti tarttuvia tauteja vastaan. Suomessa koirat suositellaan rokotettavaksi parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, rabiesta ja kennelyskää vastaan.

– Koirien tuonti ulkomailta ja matkustaminen ovat lisääntyneet, joten riski tarttuvien tautien leviämiseksi on kasvanut. Vaikka tilanne on tällä hetkellä Suomessa hyvä, esimerkiksi rabiesta esiintyy yleisesti naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Parvovirusta ja kennelyskää sen sijaan tavataan Suomessakin, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Evidensia Tammistosta kertoo.

– Lemmikin terveyden hoitaminen ennaltaehkäisevästi on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin sairauden hoitaminen sen kehityttyä vakavaksi, minkä vuoksi lemmikit olisi hyvä käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa vuosittain.

Koiran rokotukset

Lue lisää koirien rokotusohjelmasta

Parvovirusripuli

Koiran parvovirusta esiintyy yleisesti Suomessa.

Parvovirus on vaarallinen erityisesti pennuille ja muuten yleiskunnoltaan heikommille yksilöille, esimerkiksi vanhoille koirille. Parvovirusripuli on viruksen aiheuttama suolistotulehdus, jonka oireita ovat voimakas oksentelu ja ripuli, jotka johtavat sairastuneen koiran elimistön kuivumiseen ja jopa kuolemaan. Virus vaurioittaa suolinukkaa ja vaurioituneen suolen seinämän kautta elimistöön leviävät bakteerit voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen ja kuoleman.

Parvorokotteen antama suoja tautia vastaan on hyvä, joten sairautta tavataan useimmiten pennuilla tai rokottamattomilla eläimillä. Pennuille parvo voi aiheuttaa myös kohtalokkaan sydänlihastulehduksen. Aikuiselle koiralle parvovirusripuli on harvinainen, mutta puhjetessaan hengenvaarallinen ja kallis hoitaa.

– Vastasyntynyt pentu saa vasta-aineita infektiotauteja vastaan emänsä ternimaidosta, joka sisältää kaikkia niitä vasta-aineita, joita emä on rokotettaessa muodostanut. Mikäli tautipaine on jostain syystä kasvanut, kannattaa pentu varhaisrokottaa ensimmäisen kerran jo 6–8 viikon iässä, koska emältä saadut vasta-aineet häviävät pennulta yksilöllisesti, Kaimio kertoo.

Parvo tarttuu koirasta toiseen kosketustartuntana ja ulosteiden välityksellä. Tartunnan saaneet koirat voivat levittää virusta jopa kolme viikkoa tartunnasta sekä jo ennen oireiden ilmaantumista.

– Parvovirus säilyy ympäristössä erittäin hyvin, jopa useita kuukausia.  Se voi kulkeutua eteenpäin esimerkiksi kengissä ja vaatteissa ja se kestää myös jäätymistä sekä useimpia kodin desinfiointiaineita. Tästä syystä virusta on käytännössä kaikkialla, ja koiran rokottaminen sitä vastaan onkin erittäin tärkeää, Kaimio sanoo.

– Parvovirusripuliin ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoidossa tärkeintä on koiran suola- ja nestetasapainon ylläpitäminen. Nestehukan välttämiseksi koiraa joudutaan nesteyttämään suonensisäisesti. Sairastunut yksilö on tärkeää eristää muista lemmikeistä ja hygieniasta on pidettävä erityisen hyvää huolta niin kotona kuin eläinlääkäriasemallakin.

Paras tapa välttää sairastuminen on rokottaa lemmikki suositusten mukaisesti.

Rabies eli raivotauti

Rabiesviruksen aiheuttama raivotauti on aivo-selkäydintulehdus, joka voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin ja johtaa oireiden puhjettua poikkeuksetta kuolemaan. Niin kutsuttuna zoonoosina rabies voi tarttua eläimestä esimerkiksi pureman välityksellä myös ihmiseen.Tartunnan saanut koira voi levittää tautia edelleen puremalla syljen välityksellä tai jos sylkeä pääsee limakalvoille tai rikkoutuneelle iholle. Virus etenee purema-alueelta hermoratoja pitkin selkäytimeen ja aivoihin. Keskushermostosta virus leviää sylkirauhasiin ja sitä erittyy sylkeen. Virusta voi olla syljessä jo ennen sairauden oireiden ilmenemistä.

Vaikka Suomi on ollut virallisesta rabies-vapaa maa vuodesta 1991, todettiin rabies edellisen kerran vielä vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla. Rabies tunnetaan myös nimellä vesikauhu.

Sairaus on yleinen itäisessä Euroopassa, ja esimerkiksi naapurimaassamme Venäjällä todetaan vuosittain tuhansia tartuntoja kulkukoirilla, -kissoilla ja villieläimillä. Maamme kaakkoisrajalle levitetään vuosittain villieläinten syöttirokotteita maastoon, jotta tartunta ei leviäisi Suomeen. Tarttuvan taudin vastustamiseksi jokaiselta Suomeen tuotavalta koiralta vaaditaan rokotus rabiesta vastaan.

– Raivotaudin oireita ovat esimerkiksi muutokset eläimen käytöksessä. Raivoisassa tautimuodossa eläin on aggressiivinen, kun taas hiljaisessa tautimuodossa oireina ovat erilaiset halvausoireet. Myös raivoisa tautimuoto etenee halvausvaiheeseen, Kaimio kertoo.

Taudin eteneminen on nopeaa ensimmäisten halvausoireiden ilmaannuttua ja kuolema on väistämätön viimeistään 10 päivän kuluessa. Sairauden itämisaika vaihtelee muutamasta viikosta kuukausiin, jopa vuosiin. Koiralla se on useimmissa tapauksissa 21–80 päivää. Sairastunut eläin voi tartuttaa virusta syljestään jo muutamia päiviä ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä.

– Raivotautia ei voida parantaa, joten paras ja ainut keino torjua rabiesta Suomessa on huolehtia lemmikkien asianmukaisesta rokottamisesta. Laitonta koirakauppaa, jossa eläimiä tuodaan Suomeen kyseenalaisista oloista ilman asianmukaista rokotussuojaa, on pyrittävä torjumaan kaikin keinoin, Kaimio summaa.

Penikkatauti

– Penikkatauti on tunnettu jo satoja vuosia. Se on helposti tarttuva virustauti, jonka monimuotoiset oireet voivat vaihdella lievästä vakavaan. Sairauden ensivaiheissa tyypillisimpiä ja ohimeneviä oireita ovat kuume, sierain- ja silmävuoto, ruoansulatuskanavaoireet, ruokahaluttomuus ja apeus. Ensioireiden jälkeen koiralla voi esiintyä erilaisia hermosto-oireita, kuten lihasnykäyksiä pään tai jalkojen lihaksissa, tuntopuutoksia, halvausoireita sekä kouristuskohtauksia. Vakavat hermosto-oireet johtavat usein koiran lopettamiseen, Kaimio kertoo.

Penikkatauti altistaa koiran bakteeritulehduksille, jotka voivat johtaa eläimen kuolemaan. Tauti tarttuu koirasta toiseen syljen ja virtsan välityksellä sekä pisaratartuntana. Virus voi levitä myös ihmisten ja tavaroiden mukana. Sairastunut eläin voi erittää virusta useita viikkoja ja se säilyy viikkoja myös ympäristössä. Penikkataudille ei ole kehitetty parantavaa hoitoa, joten sitä voidaan hoitaa vain lievittämällä oireita sekä hoitamalla mahdollisia bakteeritulehduksia antibiootein.

– Nykyaikaiset penikkatautirokotteet ovat tehokkaimpia eläimille kehitettyjä rokotteita, ja niiden ansiosta penikkatauti onkin saatu käytännössä kitkettyä maista, joissa koirat rokotetaan sitä vastaan.

Maassamme oli laaja penikkatautiepidemia vuosina 1994–1995, jolloin tuhansia koiria sairastui. Nykyään koirien penikkatauti on Suomessa harvinainen kattavan rokotussuojan ansiosta.

Tarttuva maksatulehdus

Tarttuva maksatulehdus on adenoviruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti nuorilla koirilla. Tartunta leviää ulosteen, virtsan ja syljen välityksellä ja säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä viikkoja. Taudista parantunut koira voi levittää virusta virtsassaan jopa kuukausia.

Tarttuvan maksatulehduksen oireita ovat kuume, keskushermosto-oireet, keltaisuus, ympäri kehoa esiintyvä turvotus, ruokahaluttomuus, väsymys sekä oksentelu ja ripuli. Noin neljäsosalle sairastuneista koirista kehittyy taudin jälkioireena niin sanottu blue eye -syndrooma, jossa silmien sarveiskalvot samentuvat väliaikaisesti tai pysyvästi.

– Taudinkuva vaihtelee lievistä oireista vakavaan maksan toimintahäiriöön. Mitä nuorempi koira sairastuu, sitä todennäköisemmin se menehtyy. Kattavan rokotussuojan ansiosta tarttuvaa maksatulehdusta ei esiinny Suomessa.

Kennelyskä ja parainfluenssavirusinfektio

Kennelyskä on helposti tarttuva ja ikävä vaiva, joka kuitenkaan harvoin on terveelle koiralle hengenvaarallinen. Kennelyskäksi kutsutaan koiran tarttuvia hengitystietulehduksia, joita voivat aiheuttaa eri virukset. Kennelyskän yleisimpiä aiheuttajia ovat parainfluenssavirus sekä Bordetella bronchiseptica -bakteeri.

– Kennelyskää esiintyy säännöllisesti myös Suomessa ja se leviää erittäin helposti tapahtumissa, esimerkiksi koiranäyttelyissä, joissa on paljon koiria. Tauti tarttuu pisaratartuntana koiran yskiessä tai suorassa kontaktissa koirien nuuskiessa. Taudinaiheuttajat voivat tarttua myös ihmisten ja esineiden välityksellä.

Kennelyskän tyypillisimpiä oireita ovat kuiva, voimakas yskä ja sierainvuoto. Oireet voivat kestää useita viikkoja. Bordetella-bakteeri voi aiheuttaa etenkin pikkupennuilla ja iäkkäille koirille myös kroonisen keuhkoputkentulehduksen. Tauti voi edetä myös keuhkokuumeeksi.

– Kennelyskä paranee usein itsestään ja tärkein hoitomuoto onkin lepo. Oireilevaa koiraa ei tule viedä paikkoihin, joissa on muita koiria tai antaa sairaan yksilön nuuskia lajitovereitaan lenkillä. Vuosittain annettava kennelyskärokotus ei välttämättä anna täydellistä suojaa, mutta se lieventää taudin oireita huomattavasti.

Borrelioosi, Lymen tauti

Borrelioosi on puutiaisten (Ixodes ricinus) levittämä bakteeritulehdus. Borrelioosin ensioireet alkavat pitkän ajan kuluttua siitä, kun punkki on imenyt verta koirasta – vähintään 4–6 viikon ja joskus pidemmän ajan jälkeen. Riski borrelioosiin on kaikkialla, missä liikkuu puutiaisia. Borrelioosi on vaikea sairaus, koska se ei aina muodosta selkeää oirekuvaa ja on vaikeasti diagnostisoitava. Alkuvaiheessa oireina ovat väsymys, ruokahalun menetys ja kuume. Usein ilmenee myös yhden tai useamman nivelen arkuutta ja tulehdusta. Akuutin vaiheen jälkeen on riski, että tulehdus voi levitä koiran muihinkin elimiin. Borrelioosi voi aiheuttaa ongelmia nivelissä, sydämessä, maksassa, munuaisissa ja se voi levitä myös hermostoon. Tauti on hoidettavissa pitkällä antibioottihoidolla, mutta osittain, ja hoidosta huolimatta, koira tulee olemaan borrelian kantaja vuosia.

On hyvä rokottaa koirat, jotka liikkuvat paljon luonnossa tai alueella, jossa puutiaisia on paljon. Koiran borrelioosirokotus suojaa koiria kolmelta eurooppalaiselta borreliatyypiltä. Ensimmäisellä rokotuskerralla koira rokotetaan kahdesti kolmen viikon välein ja sen jälkeen rokotetta tehostetaan vuoden välein. Rokote annetaan mielellään varhain keväällä, että koira ehtii muodostaa riittävästi vasta-aineita ennen kuin punkeista tulee aktiivisia ulkolämpötilojen noustessa. Koiranpennut voidaan rokottaa 12 viikon ikäisestä alkaen.

Mitä rokottamisessa tapahtuu?

Rokotteessa koiralle annetaan taudinaiheuttaja tai osia siitä muodossa, joka aktivoi eläimen elimistön oman puolustusjärjestelmän ja vasta-ainetuotannon. Rokotteiden suojaava vaikutus perustuu siihen, että koiran elimistö ”muistaa” altistuneensa taudinaiheuttajille ja reagoi jatkossa samaan tautiin puolustautumalla nopeasti ja tehokkaasti. Jotta koiran elimistö voi muodostaa taudinaiheuttajille vasta-aineita, on koiran oltava rokotushetkellä terve. Ensimmäisellä rokotuskerralla vasta-aineiden muodostumiseen menee aikaa, mihin perustuu Kennelliiton suosittama 21 vuorokauden varoaika. Tehosterokotuksella vasta-aineet nousevat yleensä nopeasti korkealle tasolle.

Ennaltaehkäisevän rokottamisen ja sisäloishäätöjen lisäksi on huolehdittava muista koiran hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (esim. tasapainoinen ravitsemus), jotta koiran elimistön puolustusjärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko koiran rokottaminen turvallista?

Vaikka rokottaminen on rutiinitoimenpide, se ei ole täysin riskitön. Kuten kaikkien lääkeaineiden, myös rokotteiden käyttöön liittyy aina haittavaikutusten mahdollisuus. Rokottamisen jälkeen saattaa joskus esiintyä ohimenevää kuumeilua, pahoinvointia ja kutinaa sekä pään, silmäluomien tai kuonon turvotusta.

Vain pieni osa rokotuksista aiheuttaa haitallisia reaktioita. Ne menevät yleensä ohi itsestään muutamassa tunnissa tai parissa päivässä. Haittavaikutusten varalta on hyvä odottaa eläinlääkärivastaanoton läheisyydessä noin 15 minuuttia rokotuksen jälkeen. Rokottamisen seurauksena kehittyvät vakavat reaktiot ovat hyvin harvinaisia. Jos koira oireilee kotona rokottamisen jälkeen, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Huolimatta siitä, että rokottaminen voi aiheuttaa joskus haittavaikutuksia, ovat riskit vähäisiä hyötyyn nähden. Rokottaminen suojaa koiria tehokkaasti vaarallisilta tartuntataudeilta.

Koiran rokotusohjelma

Vain terve ja sisäloisista vapaa koira voidaan rokottaa. Nartut suositellaan rokotettaviksi ennen astutusta. Eri rokotteita ei suositella annettaviksi samanaikaisesti. Elävien rokotteiden antoväliksi suositellaan 3–4 viikkoa. Rokotusten välin on oltava vähintään kaksi viikkoa. Tiineiden tai immunosuppressoitujen eläinten rokottamista eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla ei suositella.

a) Lisääntyneestä tartuntavaarasta johtuen pennut voidaan rokottaa alle kolmen kuukauden iässä, jo kuuden viikon iästä alkaen. Tälloin rokotusohjelmaa jatketaan suosituksen mukaisesti kolmen kuukauden iästä eteenpäin.

b) Luolametsästyksessä käytettävät koirat rokotetaan MMMELO:n määräyksestä vuoden välein rabiesta vastaan. Muut metsästyskoirat ja viranomaisten palveluskoirat rokotetaan joka toinen vuosi raivotautia vastaan. Muilla koirilla rokotusväli (2-3 v) riippuen käytetystä valmisteesta.

Huom! Koiranäyttelyn järjestäjien rokotusvaatimukset voivat poiketa tässä esitetyistä suosituksista. Suomen kennelliiton kotisivuilta saa tarkat tiedot näyttelyihin ja kokeisiin vaadittavista rokotteista.

Otathan myös huomioon, että ulkomailla on mahdollisesti Suomen rokotussuosituksista eriävät rokotussäädökset!

Kennelliitto
Ruokavirasto

Aika rokottaa? Edullinen JokaKoiran ja -Kissan rokotuskäynti alk. 39 €!
Lue lisää ja varaa aika