Koiran tulehduksellinen suolistosairaus eli CIE

Koiran tulehduksellinen suolistosairaus: taustaa

Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (chronic inflammatory enteropathy, CIE)

CIE:n taustalla voi olla useita erillisiä vaivoja, jotka kaikki oireilevat samaan tapaan. Oirekuva vaihtelee koirasta toiseen, tavallisimpia oireita ovat ripuli, oksentelu, huono ruokahalu, mahan lorina, ilmavaivat ja laihtuminen. Jollain potilaalla voi olla vain yksi oire ja toisella taas useita. Oireilu voi myös vaihdella niin, että esimerkiksi ripuli ilmenee jaksottain ja välillä koira voi olla jopa viikonkin ajan oireeton. Tyypillistä oireilulle on sen pitkäkestoisuus eli oireilua on ollut ainakin kolmen viikon ajan. Oireet saattavat alkaa jo pikkupentuna tai vasta vanhempana. 

Syytä CIEN:n syntymiseen ei tunneta. Oletuksena on, että koiralla saattaa olla jo syntymästään sellainen suoliston immuunijärjestelmä, joka alkaa liian herkästi reagoida voimakkaasti ärsykkeisiin, jotka oikeasti eivät ole elimistölle mikään uhka (esimerkiksi joihinkin ravintoaineisiin) ja laukaisee maha-suolikanavan limakalvolla tulehdusreaktion. Jos tulehdus jatkuu pidempään, se saattaa aiheuttaa jopa kudosvaurioita. Mahdollisia altistavia tekijöitä voivat olla perimä (tietyissä roduissa tavataan CIE-oireilua enemmän), lois-, bakteeri- ja virustartunnat.   

Koiran tulehduksellisen suolistosairauden oireet

Yleisimpiä oireita ovat ripuli, oksentelu, huono ruokahalu, mahakivut ja painon lasku. Oireet vaihtelevat sen mukaan missä kohdassa ruoansulatuskanavaa tulehdusreaktiot ovat voimakkaimmillaan. 

Sairastuneen koiran ripuli saattaa sisältää satunnaisesti myös verta ja limaa. Sairaudelle on tyypillistä oireiden voimakkuuksien vaihtelut, tiettyinä ajanjaksoina oireet ovat vähäisempiä ja toisinaan koira ripuloi ja oksentaa voimakkaammin.

Tutkiminen ja diagnoosi

Vastaanotolla eläinlääkäri kysyy tarkasti tyypilliset oireet, niiden alkamisajankohdan ja onko mahdollisesti tehty jo jotain tutkimuksia tai kokeiltu hoitoa, ja mikä niiden vaikutus oireiluun on ollut. Koiran ruokinta käydään läpi yksityiskohtaisesti.

Vastaanotolla otetaan usein verinäytteitä (koira on hyvä pitää 12 h paastolla ennen vastaanottoaikaa), myös ulostenäytteet tutkitaan monessa tapauksessa ja joskus tarvitaan virtsanäyte. Verikokeilla saadaan selvitettyä elimistön tilaa ja tarkemmin esimerkiksi haiman toimintaa.  

Ulostenäytteen tutkiminen on usein tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että sairauden taustalla ei ole loistartuntaa, kuten giardioosia. Tapauksesta riippuen saatetaan tehdä ultraääni- tai röntgentutkimus ja joissain tapauksissa saatetaan vaatia myös tähystystutkimus diagnoosin varmistamiseksi.  

CIE:n hoito ja lääkitys

Ruoka-aineyliherkkyys on CIE-oireiden taustalla yli puolella tapauksista. Näin ollen eliminaatiodieetti (useimmiten eläinlääkäristä saatavalla hydrolysoituun proteiiniin perustuvalla erikoisruualla) on usein ensimmäinen askel potilaan hoidossa. On oleellista, että dieetti on hyvin tiukka eikä koiralle sen aikana anneta mitään, mistä ei ole hoitavan eläinlääkärin kanssa ennalta sovittu. Jo pieni makupala saattaa vesittää eliminaatiodieettikokeilun!

Lääkityksenä saatetaan tapauksesta riippuen käyttää esimerkiksi prednisolonia tai antibiootteja. Lääkityksiin liittyy aina sivuvaikutusten riski (esimerkiksi prednisoloni voi aiheuttaa lisääntynyttä juomista ja virtsaamista).