Koirien kuivasilmäisyys, KCS

Kuivasilmäisyyttä esiintyy erityisesti kääpiöroduilla. Kuivasilmäisyyden syynä voi olla perinnöllisen alttiuden lisäksi mm. eri lääkeaineet, kyynelrauhasen hermotuksen häiriöt, aineenvaihduntasairaudet, infektiot ja autoimmuunisairaudet. Perinnölliseksi oletetut paikalliset tiettyyn kudostyyppiin kohdistuvat autoimmuunisairaudet ovat todennäköisesti tavallisin kuivasilmäisyyden syy koirilla.

Kuivasilmäisyyden oireet koiralla

Oireet alkavat sidekalvon punoituksena ja silmän rähmimisenä. Silmä rähmii usein runsaasti ja rähmä on tyypillisesti silmän pintaan tarttuvaa ja hyvin sitkeää, venyvää. Silmä voi olla valoarka ja potilas herkästi siristelee ja ”vinkkaa” silmää. Sarveiskalvo voi samentua, suonittua ja pigmentoitua aiheuttaen näkökyvyn heikkenemistä. Sarveiskalvon haavaumat ovat melko tavallisia. Silmä kutiaa ja on kivulias.

Kuivasilmäisyyden diagnoosi ja hoito

Diagnoosi tehdään mm. mittaamalla kyynelnesteen tuotto nk. Schirmerin kyyneltestillä (STT, Schirmer Tear Test).  Normaali STT-tulos on 15–25 mm /min. Mikäli tulos asettuu 11–15 mm / min tasolle, on epäiltävä alkavaa tai lievää kuivasilmäisyyttä. Jos STT-tulos on 6–10 mm/min on kyseessä keskivaikea kuivasilmäisyys. Jos STT-tulos jää alle 6 mm/ min on kyseessä jo vakava kuivasilmäisyystila.

Kyynelnesteen tuotto vaihtelee päivän aikana, siksi pelkkä kyyneltestin tulos ei ole aina diagnostinen. Sarveiskalvon pintasolukko muuttuu ahavoituneeksi kyynelnesteen tuoton tai laadun ollessa heikkoa pidempään. Tämä muutos todetaan usein sarveiskalvon värjäyksen yhteydessä silmätutkimuksessa.

Vakavasta kuivasilmäisyydestä kärsivien potilaiden hoito on alkuun työlästä. Lääkkeitä joudutaan käyttämään tiheästi ja usein montaa lääkettä samanaikaisesti usean viikon ajan ennen kuin tuloksia on odotettavissa. Tärkeää on myös lievittää potilaan tilaa keinokyyneltipoilla, joiden hyöty valitettavasti on kovin lyhytaikainen eikä sinänsä perusongelmaa poistava. Yleensä 2–3 kk sisällä todetaan, onko lääkkeistä tehoa vai ei. Mikäli lääkitys on tehonnut, potilaalle jatketaan usein elinikäisesti kyynelnesteen tuottoa lisäävää syklosporiini- tai takrolimusiinivoidetta ja / tai suun kautta annettavaa kyynelrauhasen tuottoa parantavaa pilokarpiinia.

Mikäli lääkityksestä ei ole hyötyä (kuten noin 10% tapauksista), voidaan korvanalussylkirauhasen tiehyt kirurgisesti siirtää laskemaan kuivan silmän alaluomen sisäpuolelle sidekalvolle, jolloin potilas “sylkee” silmäänsä. Sylki muistuttaa ominaisuuksiltaan kyyneltä. Tämä tuo usein avun kivuliaalle ja kroonisten sarveiskalvomuutosten takia näkökyvyltään heikkenevälle silmälle. Yksin keinokyyneltippojen ja -voiteiden käyttö on vakavissa kuivasilmäisyystiloissa tehotonta, niiden vaikutusaika on usein hyvin lyhyt (vain 1–3 h), joten niiden käyttö vaatii tavattoman tiheää annostelua.

Kuivasilmäistä yksilöä, mikäli syyksi voidaan epäillä perinnöllistä kuivasilmäisyyttä, ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

Sari Jalomäki, ELL
pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
silmätarkastuseläinlääkäri

Löydä eläinlääkäriasema lähelläsi

IVC Evidensia

Tilaa eläinlääkärin hoitovinkit sähköpostiisi

IVC Evidensia

Huolettaako lemmikin vointi? Soita maksuttomaan eläinlääkärin neuvontanumeroon 020 1800 900