Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Matoja kissalla – kissan sisäloiset

Kissan omistaja saattaa pelästyä huomatessaan kissan ulosteesta spagettimaisia matoja (suolinkaisia) tai litteiden riisinjyvien muotoisia heisimadon jaokkeita. Harvoin on kuitenkin syytä huoleen, koska vain harva aikuinen kissa sairastuu näkyvästi sisäloisinfektioon. Kissan sisäloiset aiheuttavat ongelmia lähinnä kissanpennuille ja näkyvimmät oireet ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, vaihtelevat iho-oireet ja huonokuntoisuus.

Suomessa tavattavat kissan sisäloiset

Suomessa kissojen yleisin sisäloinen on suolinkainen (Toxocara cati). Suolinkaiset leviävät ulosteiden välityksellä ja voivat myös tarttua emolta pennuille imetyksen yhteydessä maidon välityksellä. Suolinkainen ei tartu ihmiseen, mutta sen toukkavaihe voi ihmiseen jouduttuaan vaeltaa myös ihmisen kehossa ja aiheuttaa terveyshaittoja.

Jos kissa pyydystää ulkoa jyrsijöitä, sillä on riski saada heisimatotartunta. Myös ulkomaille matkustavat eläimet tulisi käsitellä heisimatoa vastaan. Heisimatotartunnan oireet ovat samanlaiset kuin suolinkaistartunnan: laihtumista ja ruuansulatuskanavan ongelmia. Heisimadon voi havaita myös riisinjyvää muistuttavista ulokkeista kissan ulosteissa tai turkissa peräaukon lähettyvillä.

Jyrsijöitä pyydystävä kissa voi saada saaliistaan myös hakamadon. Hakamatotartunnat ovat harvinaisia, eikä niistä ole yleensä kissalle itselleen merkittävää haittaa. Heisi- ja hakamato voivat tarttua myös ihmiseen, minkä vuoksi mahdolliset tartunnat kannattaa aina kuitenkin hoitaa.

Sisäloisten aiheuttamat oireet

Kissan sisäloiset aiheuttavat usein ruuansulatuskanavan oireilua kuten oksentelua, ripulia ja yskää loisten asustaessa keuhkoissa. Oireiden voimakkuus riippuu muun muassa kehittyneiden loisten määrästä ja eläimen koosta. Pikkupennun suolistossa suuri matomäärä voi aiheuttaa vaarallisen tukoksen. Matoinen pentu on yleensä laiha ja kasvaa huonosti, ja sen vatsa saattaa pullottaa. Aikuisella kissalla matoja voi olla ilman mitään oireita, vaikka sillä olisi sisäloistartunta.

Kissan madotus ja kissan matolääkkeet

Kissan loishäätötarve riippuu kissan elinympäristöstä ja elintavoista. Ulkona vapaasti saalistava kissa on hyvä madottaa jopa kuukauden välein, sen sijaan aikuinen sisäkissa ei välttämättä tarvitse rutiininomaista madotusta lainkaan, vaan loishäätötarve arvioidaan ulostenäytteen perusteella. Pentujen ja tiineiden kissojen huolellinen madotus on tärkeää.

Tiineen kissan sisäloishäätö tulisi hoitaa noin kaksi viikkoa juoksuajan jälkeen ja emolle ja pennuille yhtä aikaa pentujen ollessa kahden, neljän, kuuden,  kahdeksan ja kymmenen viikon iässä. Tiheä käsittely on tarpeen siksi, että hyvin yleisen suolinkaisen toukkamuotoja ei saa lääkkeillä tuhottua ja tästä syystä kissalla matoja esiintyykin säännöllisin väliajoin.

Suolinkaisen aikuiset muodot on sen sijaan helppo eliminoida, joten tiheällä sisäloislääkinnällä estetään suolinkaisten kasvu pentujen elimistöissä. Hoitamaton sisäloistartunta voi olla kissanpennulle hengenvaarallinen.

Lue lisää kissan sisäloishäädöstä

Apteekeissa myytävät matolääkkeet tehoavat melko hyvin yleisimpiin sisäloisiin. Tietyt valmisteet soveltuvat suolinkaisten karkottamiseen ja taas toisilla saadaan heisimadot poistettua suolistosta. Laajakirjoisissa matolääkevalmisteissa on useampaa vaikuttavaa ainetta, joilla saadaan sekä suolinkaiset, että heisimadot nujerrettua.

Eläinlääkärikäynnin yhteydessä on hyvä kysyä neuvoa eläinlääkäriltä omalle kissalle sopivista matolääkevalmisteista. Eläinlääkäri voi tarvittaessa tutkia kissan ulosteen, jotta kissalle voidaan määrätä loisiin varmasti tehoava kissan matolääke.