Miksi kissa mouruaa? Eläinlääkäri vastaa!
Artikkelin sisältö
Kissojen kiimakierto on lähes ympärivuotista, mutta valon lisääntyminen keväisin voimistaa kissojen sukupuoliviettiä. Keskitalvella kiimoja ei välttämättä tule, mutta kun päivä alkaa tammikuussa pidentyä, kissojen aktiivisuus lisääntyy ja helmi–huhtikuu onkin kissojen kiiman huippuaikaa.
Kiima voi saada kissan mouruamaan ja aiheuttaa etenkin sisätiloissa asustavassa kissakaverissa omistajan hermoja raastavaa levottomuutta. Hellyydenkipeä kissa saattaa myös menettää ruokahalunsa ja laihtua.
– Kissan käytös voi kiiman aikana muuttua niin paljon, että joskus omistajat ovat erehtyneet luulemaan lemmikkiään jopa sairaaksi, kertoo kissalääketieteeseen perehtynyt eläinlääkäri Aija Jantunen Evidensia Lohjan Pieneläinklinikalta.
– Kiiman aikana naaraskissa mouruaa kutsuakseen kolleja parittelemaan. Myös kollikissa mouruaa sukukypsäksi tultuaan. Pysyvin ratkaisu kissan kiiman estoon ja mouruamisen kitkemiseen on kissan sterilisaatio- tai kastraatioleikkaus, joka on suositeltava toimenpide jokaiselle lemmikkikissalle.
Leikkaus rauhoittaa kissaa ja yleensä parantaa sen elämänlaatua merkittävästi. Etenkin vapaana ulkoilevat, leikkaamattomat kissat lisääntyvät nopeasti, ja Suomessa kodittomia ja luonnossa villiintyneitä kissoja on jo nyt paljon enemmän kuin niille on tarjolla hyviä koteja.
– Kiima-aika toistuu tavallisesti valoisaan vuodenaikaan jopa 2–3 viikon välein. Sukukypsäksi tultuaan kissa voi saada vuodessa jopa kolme pentuetta, eli elämänsä aikana leikkaamaton mirri voi saada yhteensä jopa yli sata pentua, Jantunen muistuttaa.
Kissan leikkaus – pieni toimenpide, suuri hyöty
Sterilisaatio ja kastraatio ovat rutiinitoimenpiteitä, joista potilas toipuu yleensä nopeasti.
Leikkaus suositellaan tehtäväksi ennen kissan tuloa sukukypsäksi. Naaraskissan sukukypsyys alkaa noin 5–9 kuukauden ikäisenä ja kollikissan 8–10 kuukauden ikäisenä, mahdollisesti joskus jo aikaisemmin. Sukukypsyyden alkuun vaikuttavat muun muassa kissan rotu, sen ruokinta ja kasvu sekä vuodenajasta riippuvainen valon määrä. Ennen sukukypsäksi tuloa tehdyllä leikkauksella pystytään muun muassa pienentämään naaraskissan maitorauhaskasvainriskiä ja tehokkaimmin ehkäisemään kollin ei-toivottua seksuaalista käyttäytymistä, kuten merkkailua ja karkailua.
– Kissan kiimaa on etenkin jalostuskissoilla väliaikaisesti siirretty muun muassa ehkäisypillereillä, mutta niiden mahdollisesti aiheuttamien merkittävien haittavaikutusten vuoksi ehkäisypillereiden käyttöä ei suositella ainakaan pitkäaikaisesti. Lemmikkikissoilla, joilla ei ole tarkoitus teettää pentuja, pillereitä ei ole syytä käyttää lainkaan, vaan kissa kannattaa steriloida jo ennen sukuypsyyttä, Jantunen sanoo.
Myös varhaisleikkaukset 6–16 viikon ikäisille pennuille ovat mahdollisia. Varhaisleikkauksia käytetään erityisesti ei-toivottujen tiineyksien välttämiseen.
Kastraation tai sterilisaation seurauksena kissan energiantarve vähenee noin 30 prosenttia, jolloin riski lihomiseen on suuri ellei mirrin ruokavalioon huomata tehdä muutoksia ajoissa. Ylipaino altistaa kissaa muun muassa sokeritaudille, virtsatiesairauksille ja nivelrikolle.
– Oikeanlaisen, kissoille tyypillisen mutta vähentyneen energiantarpeen huomioivan ruokavalion aloittaminen kastraation tai sterilisaation jälkeen on liikunnan, eli leikin ja virikkeiden, ohella tärkeää. Uudesta ruokavaliosta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa jo leikkauksen yhteydessä.
Lue lisää kissan sterilisaatiosta ja varaa aika
Lue lisää kissan kastraatiosta ja varaa aika