Pektinaattiligamenttidysplasia eli silmän etukammiokulman kehityshäiriö

Pektinaattiligamenttidysplasia nimitystä käytetään kaiken asteisista kehityshäiriöistä eli dysplastisista muutoksista pektinaattiligamenteissa. Goniodysgenesis nimitystä käytetään pektinaattiligamenttidysplasiasta sekä rakenteellisista poikkeavuuksista myös syvemmällä kammiokulmassa, ns. sädekehäsyvennyksen alueella. Mitä vakavammat muutokset pektinaattiligamenteissa ovat, sitä todennäköisemmin yksilö saattaa jossain elämänsä vaiheessa sairastua glaukoomaan eli silmänpainetautiin.

Pektinaattiligamenttidysplasiaa ja glaukoomaa esiintyy mm. basset houndilla, bouvier des flandresilla, chow chowlla, englannin cockerspanielilla, leonbergillä, samojedinkoiralla, sileäkarvaisella noutajalla, tanskandoggilla, walesin springerspanielilla.

Pektinaattiligamenttidysplasian vakavuusasteen perusteella on todennäköisesti mahdollista ennustaa riski sairastua glaukoomaan. Kaikkein riskialtteimpien yksilöiden ja jo glaukoomaan sairastuneiden yksilöiden oireettomien silmien ennaltaehkäisevän glaukomalääkityksen on todettu estävän glaukoomaoireiden alkamista.

Gonioskopia-tutkimuksessa potilaan etukammiokulmat tarkastetaan paikallispuudutussilmätipan annon jälkeen sarveiskalvon päälle asetetun erikoislinssin (goniolinssin) avulla. Gonioskopia on kivuton toimenpide, joka voidaan tehdä potilaalle yleensä ilman rauhoitusta.

Mikäli yli 50 % kammiokulmasta on poikkeava, ei yksilöä suositella käytettäväksi jalostukseen.

Katso myös artikkeli: Glaukooma eli silmänpainetauti