Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Kissa on mukava lemmikki, mutta myös se vaatii pitkän ikänsä aikana hyvää hoitoa.

Kissan hankintaa on harkittava huolella korona-aikanakin

Korona-aika on kuumentanut kissamarkkinat. Pentuja ei meinaa löytää mistään, ja joilla niitä on, hukkuvat kyselijöihin. Kissaa ei pidä hankkia mielijohteesta. Hankinta on aina suuri päätös. Lemmikin hoidon päävastuun on kuuluttava aikuiselle. Muistathan myös, ettei kissa elä vain yhtä kesää. Siitä on pidettävä huolta parikin vuosikymmentä.

Kotioloissa vietetty korona-aika on herättänyt ihmisissä tarpeen hankkia itselleen lemmikki. Moni on päätynyt kissan hankintaan. Mikäs sen mukavampaa kuin kehräävä karvapallero kainalossa! Mutta kissan pitämisessä on monta muutakin puolta, joiden ajatteluun kannattaa uhrata aikaa ennen kuin kehrääjän hankintaan päädytään. Ilman harkintaa saattaa olla mukana kasvattamassa ikävää kesäkissakaartia.

Kissaa hankkiessa on ensin mietittävä, hankkiiko kissanpennun vai aikuisen kissan. Pentu on aina suloinen, mutta monelle tulee yllätyksenä, kuinka paljon valvontaa kissanpentu tarvitsee.

Aikuisen kissan luonne ja tavat ovat jo vakiintuneet. Jos kissa on ollut hyvässä hoidossa, luottaa ihmisiin ja on terve, se sopeutuu todennäköisesti uuteen kotiin vaivattomasti. Aikuisen kissan hyvä puoli on se, että sen tekemisiä ei tarvitse vahtia niin tarkasti kuin pennun.

Kissanpentu taas saattaa aiheuttaa vaaratilanteita itselleen ja tuhota asunnossa paikkoja, jos joku ei ole vahtimassa, mitä se syö ja missä kiipeilee. Alussa kissanpennun hoito vaatii lemmikin omistajilta paneutumista pennun tarpeisiin.

Rotukissa vai maatiaiskissa?

Kumpi tahansa, rotu- tai maatiaiskissa voi olla loistava lemmikki.

Rotukissan etuna on se, että sen koko ja luonne aikuisena vastaavat todennäköisesti melko tarkkaan sen rotumääritelmää. Rotukissakasvattajat myös yleensä tutkituttavat jalostuskissojensa terveyden tarkkaan ennen jalostuskäyttöä ja hoitavat kissanpentujen madotukset ja rokotukset huolella.

Kissanpentua ei kannata ostaa huonoista oloista. Jos kissan kasvattaja ei ole huolehtinut kissojen terveydestä, ruokinnasta tai sosiaalistamisesta ihmisiin, ovat lähtökohdat hyvälaatuiselle elämälle heikot. Ostamalla tällaisen kissan tuetaan vastuutonta eläintenpitoa tai jopa pentutehdasta, vaikka kenties pelastetaankin yksi yksilö.

Kissan sosiaalistaminen helpottuu rokottamalla

Kissanpennulla on kehityksessään erityinen herkkyyskausi noin kolmen ja yhdeksän viikon iän välillä. Tuona aikana se pitäisi totuttaa mahdollisimman pitkälti kaikkeen, mikä sitä odottaa uudessa kodissa.

Tärkeitä kokemuksia ovat ihmisten käsiteltävänä oleminen, erilaiset äänet ja kuljetuskopassa matkustaminen. On myös hyvä, jos kissanpentu saa positiivisia kokemuksia eri-ikäisistä ihmisistä, koirista ja hoitotoimenpiteistä, kuten hampaiden tarkistamisesta ja turkin harjaamisesta. Kissa kannattaa opettaa jo pennusta hampaiden harjaamiseen.

Varhaisrokotus mahdollistaa pennun sosiaalistumisen nuorempana. Evidensia on ottanut käyttöön uuden rokotussuosituksen koirille ja kissoille. Ohjelman tavoitteena on varmistaa mahdollisimman monelle pennulle mahdollisimman hyvä vastustuskyky tarttuvia tauteja vastaan.

Varhaisrokotus antaa paremman vastustuskyvyn ja mahdollistaa turvallisemman tutustumisen uuteen ympäristöön. Kissoille 8 – 9-viikkoisena annettava rokotus antaa paremman vastustuskyvyn tavata muita lemmikkejä jo 9 – 11 viikon ikäisenä.

Varhaisrokotuksessa kissanpentu rokotetaan kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Tarvittaessa kissa voidaan rokottaa myös rabiesta ja muita sairauksia vastaan. Rabiesrokotus on nykyisin kaikille suomalaisille kissoille Ruokaviraston suositusten mukainen. Varhaisrokotuksen jälkeen rokotusohjelma jatkuu Ruokaviraston suosituksen mukaisesti 12 viikon, 16 viikon ja yhden vuoden iässä.

Terve kissa on puhdas ja takuton

Terveen kissan tunnusmerkkejä ulospäin ovat kirkkaat, puhtaat silmät, puhtaat korvat ja sieraimet. Kaikki ylimääräiset eritteet ovat merkkejä tulehduksesta, loisista tai muusta sairaudesta tai ärsytyksestä. Kissan suun limakalvojen tulisi olla vaaleanpunaiset ja ehjät.

Kun hankkii kissaa, on tarkistettava, että turkki ei ole takussa, iho turkin alla on terve, ja että kissan vatsa ei pullota tai ole kuopalla. Selvästi pullottava vatsa tai huolestuttava laihuus ovat todennäköisesti merkkejä joko sisäloisista tai jostain sairaudesta.

Hanki hiekkalaatikko

Kun kissa saapuu kotiin, on sillä oltava hiekkalaatikko ja siinä hiekkaa. Laatikon reunojen tulee olla riittävän matalat, jotta kissanpentu pääsee helposti laatikkoon. Kuivikevaihtoehtoja on monia, eri materiaaleista valmistettuja, paakkuuntuvia ja paakkuuntumattomia. Suurin osa kissoista käyttää mielellään hienojakoista, hajustamatonta hiekkaa.

Hiekkalaatikko on tärkeää siivota riittävän usein, sillä kissa voi alkaa vältellä sen käyttämistä, jos se on liian likainen. Hiekkalaatikoita suositellaan olevan yksi enemmän kuin kissoja.

Pennun kasvaessa pienelle kissalle hankittu hiekkalaatikko saattaa jäädä pieneksi. Hyvä mielikuvaharjoitus sopivasta laatikosta, hiekkamateriaalista ja vessan puhtaustasosta on miettiä, minkä kokoiseen tilaan, jossa lattiamateriaalina on hiekka, menisi itse mieluiten vessaan useita kertoja päivässä paljain jaloin. Näin sisäkissa tekee joka päivä monta kertaa päivässä.

Ruoka- ja vesikupit tulee sijoittaa eri tilaan kuin hiekkalaatikko, sekä kissan käyttömukavuuden että hygienian vuoksi. Vesikuppeja ei suositella pidettävän ruokakuppien vieressä, sillä kissa ei hygieniasyistä juo saaliin syöntipaikkojen lähellä.

Raapimapuu säästää huonekaluja

Raapimapuu on myös hyvä ostos, joka todennäköisesti säästää huonekaluja pahimmilta vaurioilta. Parhaassa tapauksessa kissanpentu on jo kasvattajan luona saanut käyttää raapimapuuta ja tottunut teroittamaan siihen kynsiään. Kissanpentua kannattaa joka tapauksessa uudessa kodissa houkutella raapimapuulle, kun se on virkeällä ja leikkisällä tuulella, ja kehua ja palkita, kun se suuntaa huomionsa raapimapuuhun.

Jos näkee kissanpennun raapivan ei-toivottua kohdetta, kuten sohvaa tai tapettia, voi sille sanoa tiukasti ”ei” ja käydä nostamassa sen pois kiellettyjen puuhien parista. Huomion kiinnittäminen mieluisaan leluun auttaa positiivisen vahvistamisen kautta. Kissanpentua ei pidä rangaista, sillä se vain heikentää sen luottamusta ihmiseen, mutta johdonmukaisella ohjailulla sen käytökseen voi vaikuttaa.

On myös hyvä tiedostaa, että kissa raapii hajumerkkejä jättääkseen. Tämän vuoksi kissa usein teroittelee kynsiään omistajan kotiin tullessa omistajalle helposti näkyvään paikkaan. Mikäli kynsiminen tapahtuu toistuvasti samaan paikkaan, kannattaa tähän paikkaan sijoittaa sallittu raapimispaikka kissan nimikirjoituksen jättämistä varten.

Vastuuntuntoinen kasvattaja antaa hoito-ohjeet

Jos kissanpentu tai aikuinen kissa on tullut vastuuntuntoiselta kasvattajalta, on se saanut mukaansa ohjeet ruokinnasta ja muusta hoidosta. Hyvä kasvattaja antaa myös mahdollisesti vinkkejä hyvistä eläinlääkäriasemista.

Kaikilla Evidensian eläinklinikoilla ja -sairaaloissa on kissalääketieteeseen perehtyneitä eläinlääkäreitä. Monien klinikoiden ja sairaaloiden vastaanottotiloissa on huomioitu erityisesti kissojen tarpeet.

Lemmikkikissa kannattaa leikkauttaa eli steriloida puolen vuoden iän jälkeen. Tarvittavien rokotusten ja loishäätöjen tiheys ja laajuus riippuvat siitä, minkälaista elämää kissa elää. Kissanäyttelyissä käyvä tai vapaana pihalla liikkuva kissa ovat suuremmassa tartuntariskissä kuin sisäkissa, joka ei juuri poistu kotoaan. Kissan rokotus- ja loishäätötarpeesta kannattaa keskustella aina eläinlääkärin kanssa.

Kissa tarvitsee terveydenhoitoa siinä, missä muutkin lemmikit. Evidensian 40 eläinklinikalla ja -sairaalassa on kaikissa kissalääketieteeseen perehtynyttä henkilökuntaa.

Siruta kissasi

Vuosittain maassamme peräti 20 000 kissaa hylätään syksyisin. Löytöeläinkodit ovat jo nyt huolissaan tulevasta syksystä, kasvattaako koronasyksy näiden kesäkissojen määrää.

Kun olet tarkoin harkinnut ja hankkinut kissanpennun, siruta ja leikkauta se. Opeta se myös kulkemaan valjaissa, rakenna sille ulkoilutarha tai pidä tyystin sisällä. Kovin monet siruttamattomat kissat vapaaksi päästessään eivät löydä enää omistajaansa. Leikkaamattomat taas tulevat tiineeksi tai siittävät pentuja. Populaatiot kasvavat vauhdilla ja keikuttavat ulkopuolisena lajina luonnon tasapainoa. Vapaana liikkuvia kissoja jää varsinkin taajamissa autojen alle. Kissa voi joutua villieläimen, koiran tai toisen kissan raatelemaksi, ja monesti niitä kiikutetaan eläinlääkäreille myrkytyksen saaneina.

Klinikan johtaja, eläinlääkäri Suvi Kalanen Eläinlääkäriasema Villimyksestä Lappeenrannasta kertoo, että kissa kannattaa siruttaa jo pentuna.

– Löytöeläimenä tuodun kissan siru luetaan aina ensimmäisenä, jolloin sirutetun kissan omistajaan saadaan yhteys välittömästi. Sirutukseen käytettävä neula on iso, mutta suurin osa kissoista ei reagoi sirun asentamiseen juuri rokotusneulan pistoa enemmän. Sirutus on ohi muutamassa sekunnissa. Monilla klinikoilla sirutusta ennen kissan iho puudutetaan pintapuudutteella. Mikäli kissa on hyvin vilkas tai pelkoaggressiivinen, saatetaan potilasturvallisuussyistä kissa joutua rauhoittamaan sirutukseen. Tätä tapahtuu kuitenkin harvoin, Suvi Kalanen kertoo.

Kastraatio ja sterilisaatio tehtävä ajoissa

Tutkimustiedon mukaan paras aika kissan kastraatiolle tai sterilisaatiolle on 6-12 kuukauden iässä.

– On kuitenkin hyvä huomioida, että vapaana liikkuva kissa voi jo tässä iässä tulla tiineeksi tai siittää pentuja. Siksi vapaana ulkoileva kissa tulee leikkauttaa mahdollisimman aikaisin. Anestesiariski on merkittävästi suurempi kissoilla, jotka ovat alle kolmen kuukauden ikäisiä tai painavat alle puolitoista kiloa. Tämän vuoksi suurin osa suomalaisista eläinlääkäreistä ei potilasturvallisuuden vuoksi tee varhaissterilisaatioita tai –kastraatioita, Kalanen selvittää.

Kastraatio on hyvin nopea nukutuksessa ja puudutuksessa tehtävä toimenpide, jossa normaaleja leikkauskomplikaatioita tulee harvoin. Kastraatiossa kollin kivekset poistetaan. Sterilisaatiossa naaraskissan vatsaontelo avataan munasarjojen poistamista varten.

– Tämä kuulostaa hurjalle, mutta nykyiset kipulääkkeet ja puudutteet ovat niin hyviä, että kissat paranevat sterilisaatiosta nopeasti. Naaraskissan steriloimatta jättäminen altistaa kissan myös monille sairauksille, kuten märkäkohdulle ja maitorauhaskasvaimille, Suvi Kalanen kertoo.

Sisäkissa elää täyttä, turvallista elämää

Sisäkissan elämä on turvallista ja täyttä elämää, mutta omistajan tulee ymmärtää kissan tarpeet. Kissaa tulee aktivoida ja leikittää jatkuvasti. Valjaissa ulkoilu tai ulkotarha laajentaa sisäkissan reviiriä ja aistimaailmaa.

– Aikaisemmin ajattelimme, että kissan tulee saada liikkua vapaana. Onneksi tämä on muuttumassa, sillä vapaaseen ulkoiluun liittyy paljon vaaroja sekä kissalle että ympäristölle. Suurin osa kissoista ei kärsi vapauden rajoittamisesta, Suvi Kalanen vakuuttaa.

Eläinlääkäri Suvi Kalanen on pätevöitynyt kissalääketieteeseen (MANZCVS Medicine of Cats), sisätauteihin ja onkologiaan. Hän on Evidensian Clinical Boardin jäsen. Clinical Board on Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntijafoorumi.

Vapaaksi päässeen surullinen tarina

Suvi Kalanen kertoo yhden monista surullisista, vapaaksi päässeiden tarinoista.

– Viime syksynä eläinklinikallemme tuotiin kylmästä hallista löytynyt kissa. Kissa oli todennäköisesti jäänyt jumiin lukolliseen halliin, jossa ei oltu käyty miltei kuukauteen. Klinikalle tuotaessa kissa oli langan laiha, alilämpöinen ja shokissa. Sen korvat olivat paleltuneet. Tämä siruttamaton kissa kuoli nimettömänä klinikan pöydälle ennen kuin ehdimme saada sen kehonlämpöä nousemaan shokkihoidon aloittamista varten, Kalanen kertoo surullisena.

– Kuiskin sen korvaan ”anteeksi” sen päätä silitellen. Anteeksi, että ihminen oli sinulle näin huono. Omistajaa ei valitettavasti koskaan löydetty. On täysin mahdollista, että kissa oli rakastettu perheenjäsen, joka sai ulkoilla vapaasti. Silti tältäkin olisi todennäköisesti vältytty, jos kissa olisi ollut sisäkissa. Sisäkissakin voi päästä karkuun ja kadota. Tätä kissaa ei olisi pelastanut kuin aikaisempi löytäminen, mutta sirun avulla omistajat olisivat edes saaneet suru-uutisen ja voineet haudata kissan. Kissan tuhka on nyt ripoteltuna kauniiseen koivikkoon, Suvi Kalanen päättää tarinan, josta on hyvä ottaa oppia.

Työkissallekin arvostusta

Suvi Kalanen toivoo, että kissasta nyt haaveilevat ottaisivat kissan vain, jos ovat varmoja, että pystyvät huolehtimaan siitä vielä kaksikin vuosikymmentä. Hän toivoo myös, ettei surullisia kesäkissatapauksia ilmaantuisi enää pieneläinklinikoille ja löytöeläintaloihin. Hyvin pidetystä kissasta on paljon iloa pitkäksi aikaa.

– Kissa on älykäs, omistajaan voimakkaasti kiintyvä ihana lemmikki, joka voi elää yli 20-vuotiaaksi. Kissa oppii helposti ja sen kanssa voi harrastaa monia asioita vaeltamisesta agilityyn. Suurin osa kissoihin liittyvistä, negatiivisista tunteista johtuu siitä, etteivät ihmiset tunne kissoja, Suvi Kalanen huomauttaa.

– Eräs maatilan emäntä sanoi minulle kerran: ”Vihasin kissoja ennen kuin portaillemme ilmestyi ensilumen aikaan nälkiintynyt nuori kissa. Jälkeenpäin hävetti, miten olen voinut vihata jotain näin jumalaisen ihanaa kuin kissoja.” Tällä tilalla työskenteli kolme rokotettua, sirutettua, leikattua ja rakastettu työkissaa, joilla oli navetassa laadukasta kissanruokaa, raapimapuita, vessoja ja nukkumapaikkoja. Tilan työkissat vietiin työpäivän jälkeen kantokopeissa sisälle nukkumaan. Tällaista arvostusta tulisi jokaisen työkissankin kokea, Suvi Kalanen toivoo.

Kissalääketieteeseen erikoistunut eläinlääkäri Suvi Kalanen auttaa työssään pelkääviä kissapotilaita pääsemään pelostaan. Luottamuksen luominen on hoitosuhteen onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Hyvin pidetyistä kissoista on paljon iloa omistajilleen jopa vuosikymmenien ajan, kesäkissoista vain yhdeksi kesäksi. Kuvan Merri on Suvi Kalasen silmäterä.