BAER-kuulotutkimus koiralle ja kissalle

Useassa koira- ja kissarodussa on riski kuurojen pentujen syntymiseen. Tietyissä roduissa riski periytyvään kuurouteen on kuitenkin muita rotuja suurempi. Tällaisia koirarotuja ovat esimerkiksi dalmatiankoira, bullterrieri, englanninsetteri, dogo argentino, englannincockerspanieli ja australiankarjakoira. Kissaroduissa erityisen korkea riski on valkoisilla (dominantti valkoinen (W) geeni) ja mahdollisesti valkolaikkuisilla kissoilla.

Koiran tai kissan kuulon tutkiminen

Koiran korva aukeaa noin 14 vrk ikäisenä ja kissan korva noin 5 vrk ikäisenä. Kuuloaistin kehittyminen jatkuu useita viikkoja syntymän jälkeen, ellei synnynnäinen, perinnöllinen ongelma estä sen kehitystä.

Objektiivinen kuulotutkimus tehdään elektrodiagnostisella BAER-menetelmällä (brainstem auditory evoked response). Testissä tietokoneohjattu systeemi rekisteröi sähkötoimintaa, joka syntyy koiran tai kissan kuulostimulukseen simpukassa ja kuulohermoradoilla matkalla aivokuoreen.

Tutkittava lemmikki rauhoitetaan tarvittaessa kevyesti, ja sen nahan alle korvalehtien etupuolelle ja keskelle päälakea sijoitetaan elektrodit. Kumpikin korva tutkitaan erikseen sijoittamalla tutkittavaan korvaan pehmeä kuuloke, josta annetaan ääniärsykettä normaalin kuuloalueen intensiteetillä. Mittausten tuottama sähkötoiminta keskiarvoistetaan ja käyrää verrataan normaaliin: mikäli koira on kuuro, sähkötoimintaa ei synny ja käyrä pysyy suorana.

Kuuloa on erittäin vaikea, jopa mahdotonta tutkia objektiivisesti ilman BAER-tutkimusta. Kuuron pennun kasvattaja saattaa huomata, että pentu esimerkiksi leikkii liian aggressiivisesti, koska se ei kuule muiden pentujen avunhuutoja, ja että pentu pitää herätellä ruokailua varten. Molemminpuolinen kuurous voidaan siis mahdollisesti havaita pennun käytöstä seuraamalla, mutta toispuolinen kuurous jää helposti havaitsematta ilman apuvälineitä.

BAER-mittaus tehdään useimmiten koiran- tai kissanpennuille, joilla on ikää vähintään kuusi viikkoa. Tähän mennessä kuuloaistinsolujen rappeutuminen synnynnäisesti ja perinnöllisesti kuurolla yksilöllä on tapahtunut. Tutkimus voidaan luonnollisesti suorittaa myös myöhemmin minkä ikäiselle eläimelle tahansa. Kuulotutkimuksessa voidaan selvittää molemminpuolinen tai toispuolinen kuurous.

Dalmatiankoiran pentu BAER-kuulotutkimuksessa Lohjan Pieneläinklinikalla.

Koiran kuurous – perinnöllisyys

Kuuroutumisen perinnöllisyyden tutkiminen on hankalaa, mutta kuuroutumisen riskiin on havaittu selkeästi liittyvän kaksi geeniä: merle-geeni (collie, shetlanninlammaskoira, harlekiini tanskandoggi) sekä piebaldismi eli valkolaikkuisuutta aiheuttava geeni (dalmatiankoira, bullterrieri, englanninsetteri, samojedinkoira, greyhound, pyreneittenkoira, beagle, bulldoggi). Kaikissa edellä mainituissa roduissa kuuroutta ei kuitenkaan ole merkittävästi havaittu.

Kuuroja pentuja saattaa syntyä kuuleville vanhemmille ja toisaalta täysin kuuroille vanhemmille voi syntyä normaalisti kuulevia jälkeläisiä. Dalmatiankoirille tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että toispuolisesti kuuron ja kuulevan koiran jälkeläisen kuurousriski on lähes kaksinkertainen verrattuna kahden kuulevan jälkeläiseen.

Kuurouden on selkeästi havaittu kytkeytyvän valkoisen värin runsaaseen esiintymiseen esimerkiksi dalmatiankoirissa. Myös sininen silmien väri lisää kuurouden todennäköisyyttä.

Kissan kuurous – perinnöllisyys

Kissojen kuurouden perinnöllisyyden tutkiminen on haastavaa. Kuuroja pentuja saattaa syntyä kuuleville vanhemmille ja toisaalta täysin kuuroille vanhemmille voi syntyä normaalisti kuulevia jälkeläisiä. Koirille tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että toispuolisesti kuuron ja kuulevan eläimen jälkeläisen kuurousriski on lähes kaksinkertainen verrattuna kahden kuulevan jälkeläiseen.

Kissojen perinnöllinen kuurous liittyy valkoista väriä aiheuttavan geenin esiintymiseen. Kissat, jotka kantavat tätä geeniä eivät aina ole täysin valkoisia, vaan esimerkiksi niiden päälaella saattaa olla värillinen laikku, joka katoaa iän myötä. Niillä valkoisilla kissoilla, joilla on perimässään siamilaisgeeni, voi olla siniset silmät ilman kuurouden riskiä.

Kuurouden vaikutus jalostukseen

Tois- tai molemminpuolisesti kuuroa eläintä ei tulisi käyttää jalostukseen lainkaan. Roduissa, joissa kuuroutta esiintyy, pennut suositellaan testattavaksi ennen luovutusta ja jalostusyksilöt viimeistään ennen jalostuskäyttöä.

Toispuolinen kuurous ei välttämättä haittaa koiran tai kissan elämää, mutta täysin kuuron lemmikin kanssa eläminen vaatii omistajalta erityistä sitoutumista, sillä eläintä ei esimerkiksi voi päästää ulkoilemaan vapaana ja sillä saattaa ilmetä kuuroudesta johtuvaa odottamatonta ja jopa aggressiivista käytöstä sekä ihmisiä että muita eläimiä kohtaan.

BAER-kuulotutkimus Evidensia-eläinlääkäriasemilla

BAER-tutkimuksen kesto on noin 30 min / aikuinen lemmikki ja pentueille pentuekoon mukaan.

Varaa nyt aika BAER-kuulotutkimukseen Evidensia-eläinlääkäriasemalle!

Lähde ja lisätietoa: George M. Strain, Louisiana State University, Deafness in dogs and cats