Koiran madotus

Koiran madotus eli loishäätö on tärkeä osa koiran terveydenhoitoa.

Erityisen tärkeää säännöllinen madotus on kantaville nartuille ja koiranpennuille. Aikuisen koiran madotustarve on yksilöllinen. Koiran ulosteiden kerääminen ympäristöstä on tärkeä osa koiran loishäätöä.

Koiranpennun madotus

Tiivis ja hyvin toteutettu pentuajan madotusohjelma antaa koiralle hyvän vastustuskyvyn sisäloisia vastaan.

  • Kasvattajan tulisi madottaa pennut ensimmäisen kerran kahden viikon iässä, ja siitä eteenpäin kahden viikon välein 10 viikon ikäiseksi saakka. Pentujen emä madotetaan yhtä aikaa pentujen kanssa, koska loislääkitsemättömän nartun pennut saavat tartunnan emältään jo kohdussa tai imetyksen aikana. Tarkista kasvattajalta, miten pennut on pentuaikana madotettu.
  • 12 ja 16 viikon ikäisille pennuille suosittelemme ulostenäytteen tutkimista ennen rokotuskäyntiä tai käynnin yhteydessä, jos pentu on madotettu kasvattajan toimesta suositusten mukaisesti.
  • Pennun tullessa yksivuotiaana terveystarkastus- ja rokotuskäynnille, suosittelemme ulostenäytteen tutkituttamista 1–2 viikkoa ennen käyntiä ja tarvittaessa ulostenäytteen tutkimuksen pohjalta koiran madottamista.

Evidensian Pentuvuosi on koiranpennuille suunniteltu kokonaisuus, jonka avulla myös madotusohjelma etenee suunnitelmallisesti.

Loistutkimus matolääkityksen korvaajana

Kun koiran loishäätölääkityksen tarve tutkitaan, vältytään koiran turhalta lääkitsemiseltä ja mahdollisesti kehittyvältä lääkeresistenssiltä. Loistutkimuksen tuloksen perusteella eläinlääkäri suosittelee koiran elämäntilanteeseen sopivaa toimintatapaa madotukseen. Loistutkimus tehdään koiran ulostenäytteestä.

Näin otat ulostenäytteen

Loistutkimusta varten tarvitaan noin 5 grammaa eli noin peukalon kokoinen määrä koiran ulostetta. Näytteen voi ottaa puhtaaseen purkkiin tai voit hakea näytteenottopurkin lähimmältä Evidensia-eläinlääkäriasemalta. Pennun loistutkimukseen riittää näyte yhdeltä päivältä, aikuisilta koirilta suosittelemme näytteen keräämistä kolmelta päivältä. Tutkimuksen tulos saadaan kolmen päivän kuluessa siitä, kun olet tuonut näytteen eläinlääkäriasemalle.

Aikuisen kotikoiran madotus

Kun pentuajan madotusohjelma on toteutettu hyvin, voidaan siirtyä lääkitsemään vain ne perhekoirat, joilla on todettu sisäloisia ulostenäytetutkimuksissa. Sisäloiset ovat harvinaisia ja ainoastaan kuudella prosentilla suomalaisista koirista on sisäloisia. Loishäätötarve on kuitenkin yksilöllistä ja riippuu koiran elintavoista ja harrastuksista. Siksi suosittelemme aikuisille koirille vuosittaista ulostenäytteestä tehtävää loistutkimusta. Mikäli koiralla ei todeta sisäloisia, matolääkitystä ei sillä hetkellä tarvita.

Riskiprofiili ja yksilöllinen matolääkitys

Metsästyskoirilla on metsästyskauden aikana kasvanut riski saada sisäloistartunta (erityisesti heisimatotartunta), koska ne pääsevät valvomatta liikkumaan laajemmalla alueella ja syömään loisia sisältäviä väli-isäntäeläimiä tai niille annetaan riistan sisäelimiä kypsentämättä. Myös talouksissa, joissa on enemmän kuin kolme koiraa, on koirilla kasvanut riski sisäloisiin. Eläinlääkärimme arvioi riskiprofiilin mukaan koirasi madotustarpeen.

Sisäloisten lääkeresistenssi

Koirien sisäloiskannoissa on tavattu toistaiseksi vain yksittäisiä resistenttejä matoja. Resistenssin kehittyminen on kuitenkin mahdollista, ja siksi matolääkkeitä tulisi käyttää harkiten. Tärkeintä on antaa koiran painokilojen mukainen annos lääkettä.

Varaa aika lähimmälle Evidensia-eläinlääkäriasemallesi, niin laadimme yksilöllisen loishäätöohjelman koirallesi!

Palvelun hinta vaihtelee klinikoittain. Löydä oman Evidensia-eläinlääkäriasemasi hinta tästä:

Tutustu hinnastoihin

Palvelua tarjoavat eläinlääkäriasemat