Koiran madotus, eli loishäätö, on tärkeä osa koiran terveydenhoitoa.
Erityisen tärkeää säännöllinen madotus on kantaville nartuille ja koiranpennuille. Aikuisen koiran madotustarve on yksilöllinen. Koiran ulosteiden kerääminen ympäristöstä on tärkeä osa koiran loishäätöä.
Koiranpennun madotus
Tiivis ja hyvin toteutettu pentuajan madotusohjelma antaa koiralle hyvän vastustuskyvyn sisäloisia vastaan.
- Kasvattajan tulisi madottaa pennut ensimmäisen kerran kahden viikon iässä, ja siitä eteenpäin kahden viikon välein 10 viikon ikäiseksi saakka. Pentujen emä madotetaan yhtä aikaa pentujen kanssa, koska loislääkitsemättömän nartun pennut saavat tartunnan emältään jo kohdussa tai imetyksen aikana. Tarkista kasvattajalta, miten pennut on pentuaikana madotettu.
- 12 ja 16 viikon ikäisille pennuille suosittelemme ulostenäytteen tutkimista ennen rokotuskäyntiä tai käynnin yhteydessä, jos pentu on madotettu kasvattajan toimesta suositusten mukaisesti.
- Pennun tullessa yksivuotiaana terveystarkastus- ja rokotuskäynnille, suosittelemme ulostenäytteen tutkituttamista 1–2 viikkoa ennen käyntiä ja tarvittaessa ulostenäytteen tutkimuksen pohjalta koiran madottamista.
Loistutkimus matolääkityksen korvaajana
Kun koiran loishäätölääkityksen tarve tutkitaan, vältytään koiran turhalta lääkitsemiseltä ja mahdollisesti kehittyvältä lääkeresistenssiltä. Loistutkimuksen tuloksen perusteella eläinlääkäri suosittelee koiran elämäntilanteeseen sopivaa toimintatapaa madotukseen. Loistutkimus tehdään koiran ulostenäytteestä. Jos lemmikillä on sairauden oireita, varaathan eläinlääkärikäynnin.
Näin otat ulostenäytteen
Loistutkimusta varten tarvitaan noin 5 grammaa eli noin peukalon kokoinen määrä lemmikin ulostetta. Varmimman tuloksen saat keräämällä pienen määrän ulostetta kolmena peräkkäisenä päivänä. Joihinkin seulontatutkimuksiin (esim. pennun loislääkitystarpeen arviointi) saattaa riittää yksikin näyte. Kerää näyte tuoreesta ulosteesta siten, että maahan osuneet osat eivät päädy mukaan näytteeseen. Näytteen voi ottaa puhtaaseen purkkiin, mieluiten lähimmältä Evidensia-eläinlääkäriasemalta haettuun näytteenottopurkkiin. Säilytä näyte jääkaappilämpötilassa ennen sen toimittamista klinikalle.
Tutkimuksen tulos saadaan 1-2 viikon kuluessa siitä, kun olet tuonut näytteen eläinlääkäriasemalle.
Aikuisen kotikoiran madotus
Kun pentuajan madotusohjelma on toteutettu hyvin, voidaan siirtyä lääkitsemään vain ne perhekoirat, joilla on todettu sisäloisia ulostenäytetutkimuksissa. Sisäloiset ovat harvinaisia ja ainoastaan kuudella prosentilla suomalaisista koirista on sisäloisia. Loishäätötarve on kuitenkin yksilöllistä ja riippuu koiran elintavoista ja harrastuksista. Siksi suosittelemme aikuisille koirille vuosittaista ulostenäytteestä tehtävää loistutkimusta. Mikäli koiralla ei todeta sisäloisia, matolääkitystä ei sillä hetkellä tarvita.
Riskiprofiili ja yksilöllinen matolääkitys
Metsästyskoirilla on metsästyskauden aikana kasvanut riski saada sisäloistartunta (erityisesti heisimatotartunta), koska ne pääsevät valvomatta liikkumaan laajemmalla alueella ja syömään loisia sisältäviä väli-isäntäeläimiä tai niille annetaan riistan sisäelimiä kypsentämättä. Myös talouksissa, joissa on enemmän kuin kolme koiraa, on koirilla kasvanut riski sisäloisiin. Eläinlääkärimme arvioi riskiprofiilin mukaan koirasi madotustarpeen.
Sisäloisten lääkeresistenssi
Koirien sisäloiskannoissa on tavattu toistaiseksi vain yksittäisiä resistenttejä matoja. Resistenssin kehittyminen on kuitenkin mahdollista, ja siksi matolääkkeitä tulisi käyttää harkiten. Tärkeintä on antaa koiran painokilojen mukainen annos lääkettä.
Varaa aika lähimmälle Evidensia-eläinlääkäriasemallesi, niin laadimme yksilöllisen loishäätöohjelman koirallesi!
