Neurologia ja selkäkirurgia
Neurologisten toimintahäiriöiden tutkiminen vaatii erikoisosaamista ja -laitteistoa. Lemmikkisi pääsee tarvittaviin erikoistutkimuksiimme ja -toimenpiteisiimme eläinlääkärin kautta lähetepotilaana.
Hermostolliset oireet
Hermostoa koskevat sairaudet ovat hyvin monimuotoisia. Hermosto-oireet voivat ilmetä apaattisuutena, lievinä liikekoordinaatio-ongelmina, kuten ontumisena, tasapaino-ongelmina ja epänormaalina koordinaationa, tai henkeä uhkaavina oireina, kuten koko liikemotoriikan pettämisenä, halvaantumisena, kouristuskohtauksina ja koomana.
Koiran tai kissan neurologiset tutkimukset
Neurologisessa perustutkimuksessa kiinnitetään ensin huomiota eläimen käytökseen ja vireystilaan. Sen jälkeen seurataan lemmikin liikkumista ja testataan asentotunto, tuntoaisti, selkäydinhermojen refleksit ja aivohermojen toiminta. Neurologisen tutkimuksen perusteella suunnitellaan ja valitaan mahdolliset jatkotutkimukset ja hoito.
Jatkotutkimuksiin kuuluvat:
- veri- ja virtsanäytteiden analysointi
- röntgenkuvaukset
- myelografia (selkäytimen varjoainekuvaus)
- selkäydinnesteen analysointi
- elektrodiagnostiikka (EMG, NCV, BAEP, EEG)
- MRI (magneettikuvaus)
- CT (tietokonetomografia)
- hermo- ja lihasbiopsiat
Hermosto on yksi elimistön monimutkaisimmista ja tärkeimmistä elimistä. Hermoston tehtävänä on elimistön ulko- ja sisäpuolelta tulevan informaation (tuntemukset, ärsykkeet) vastaanottaminen ja tunnistaminen. Saapuneen tiedon perusteella hermosto ohjaa elimistöä vastaamaan ja reagoimaan ärsykkeisiin sopivalla tavalla. Hermoston toiminta on niin automaattista, ettemme yleensä tiedosta sitä. Esimerkki hermoston ohjaamasta normaalitoiminnasta on vaikkapa se, kun päätä kääntäessämme silmät mukautuvat liikkeeseen ja kääntyvät liikkeen suuntaisesti.