Metsästyskoirat saavat sisäloisia muita koiria todennäköisemmin
torstai 18. elokuuta 2022
- koiran madotus
- metsästys
Metsästyskoirilla on metsästyskauden aikana kasvanut riski saada sisäloistartunta. Jos koiralle syötetään metsällä riistan raakoja sisäelimiä tai muita teurasjätteitä, sen madotus on erityisen tärkeää, muistuttaa Evidensian eläinlääkäri Mirja Kaimio.
Nykyään tavoitteena on välttää rutiininomaista madottamista ja suunnitella loishäätö yksittäisen koiran loisriskin mukaan. Riskiin vaikuttavat koiran elämäntavat ja koira madotetaan tarvittaessa ulostetutkimuksen tulosten perusteella.
Evidensian erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Mirja Kaimio Tammiston Eläinsairaalasta kertoo, että metsästyskoirille kuitenkin suositellaan madotusta myös ilman ulostetutkimuksia.
”Ne tulee madottaa metsästyskauden alussa ja lopussa. Lisäksi ne tarvitsevat heisimatoon tehoavan lääkkeen. Metsästyskauden ulkopuolella madotuksen tulisi perustua ulostetutkimuksiin”, Kaimio kertoo.
Kun kaikkia koiria ei madoteta turhaan tai varmuuden vuoksi, sisäloiset eivät pääse kehittämään vastustuskykyä loislääkkeitä vastaan. Kaimio muistuttaa, että loishäätölääkkeet myös toimivat tehokkaammin, kun ennen madotusta on tiedossa, mikä sisäloinen koiralla on. Näin lääke voidaan valita niin, että se tehoaa juuri kyseiseen sisäloiseen.
Metsästäessä ja metsässä muuten remutessa koira saa helposti pieniä naarmuja ja haavereita. Mukana on hyvä pitää ensiapulaukkua, jotta haavat saa tarvittaessa puhdistettua ja sidottua jo metsässä.
Ensiapupakkauksesta on hyvä löytyä ainakin erilaisia sidetarvikkeita, kuten joustosideharsoa, itseliimautuvaa joustosidettä ja sidetaitoksia sekä eläimille tarkoitettua haavanpuhdistusainetta.
”Pienet nirhaumat ja viiltohaavat paranevat usein puhdistamalla. Sen jälkeen pitää estää, ettei koira pääse nuolemaan haavaa”, Kaimio sanoo.
Koiranomistajan voi olla haastavaa arvioida itse, milloin haava vaatii eläinlääkärin hoitoa. Syvemmät haavat sekä esimerkiksi silmän lähellä olevat haavat kannattaa hoidattaa ammattilaisen luona.
Samalla eläinlääkäri voi varmistaa, että haavaan ei ole jäänyt roskia, tikkuja tai muita vierasesineitä, jotka voivat saada haavan tulehtumaan.
”Repsottavat, paljon verta vuotavat ja ompelua vaativat haavat kannattaa aina tulla näyttämään eläinlääkärille. Varsinkin polkuanturahaavat vaativat yleensä tikkausta, sillä muuten ne aukeavat uudestaan eivätkä pääse paranemaan”, Kaimio kertoo.
Nykyään tavoitteena on välttää rutiininomaista madottamista ja suunnitella loishäätö yksittäisen koiran loisriskin mukaan. Riskiin vaikuttavat koiran elämäntavat ja koira madotetaan tarvittaessa ulostetutkimuksen tulosten perusteella.
Evidensian erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Mirja Kaimio Tammiston Eläinsairaalasta kertoo, että metsästyskoirille kuitenkin suositellaan madotusta myös ilman ulostetutkimuksia.
”Ne tulee madottaa metsästyskauden alussa ja lopussa. Lisäksi ne tarvitsevat heisimatoon tehoavan lääkkeen. Metsästyskauden ulkopuolella madotuksen tulisi perustua ulostetutkimuksiin”, Kaimio kertoo.
Kun kaikkia koiria ei madoteta turhaan tai varmuuden vuoksi, sisäloiset eivät pääse kehittämään vastustuskykyä loislääkkeitä vastaan. Kaimio muistuttaa, että loishäätölääkkeet myös toimivat tehokkaammin, kun ennen madotusta on tiedossa, mikä sisäloinen koiralla on. Näin lääke voidaan valita niin, että se tehoaa juuri kyseiseen sisäloiseen.
Haavat kannattaa tarkastuttaa eläinlääkärissä
Metsästäessä ja metsässä muuten remutessa koira saa helposti pieniä naarmuja ja haavereita. Mukana on hyvä pitää ensiapulaukkua, jotta haavat saa tarvittaessa puhdistettua ja sidottua jo metsässä.
Ensiapupakkauksesta on hyvä löytyä ainakin erilaisia sidetarvikkeita, kuten joustosideharsoa, itseliimautuvaa joustosidettä ja sidetaitoksia sekä eläimille tarkoitettua haavanpuhdistusainetta.
”Pienet nirhaumat ja viiltohaavat paranevat usein puhdistamalla. Sen jälkeen pitää estää, ettei koira pääse nuolemaan haavaa”, Kaimio sanoo.
Koiranomistajan voi olla haastavaa arvioida itse, milloin haava vaatii eläinlääkärin hoitoa. Syvemmät haavat sekä esimerkiksi silmän lähellä olevat haavat kannattaa hoidattaa ammattilaisen luona.
Samalla eläinlääkäri voi varmistaa, että haavaan ei ole jäänyt roskia, tikkuja tai muita vierasesineitä, jotka voivat saada haavan tulehtumaan.
”Repsottavat, paljon verta vuotavat ja ompelua vaativat haavat kannattaa aina tulla näyttämään eläinlääkärille. Varsinkin polkuanturahaavat vaativat yleensä tikkausta, sillä muuten ne aukeavat uudestaan eivätkä pääse paranemaan”, Kaimio kertoo.