Sinilevä voi olla lemmikille kohtalokas

Sinilevää esiintyy rehevöityneissä vesistöissä niiden lämmetessä keskikesästä alkaen. Varsinkin järviveden lämpötilan ollessa tällä hetkellä keskimääräistä lämpimämpi, voi sinilevää jo esiintyä.

Sinilevää on useita eri lajeja, ja myrkyllistä ja vaaratonta sinilevää on vaikea erottaa toisistaan. Tästä syystä sinilevää kannattaa aina pitää myrkyllisenä. Myrkyllinen sinilevä tuottaa hermostoon ja maksaan vaikuttavaa myrkkyä.

Rehevöityneessä ja tyynessä vedessä sinibakteerit eli sinilevä kasvaa nopeasti, värjää veden vihreäksi ja voi muodostaa veden pinnalle leväkasaumia. Sinilevän kukinta vaihtelee vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Lämmin sää edesauttaa kukintaa.

Oksentaminen tyypillinen myrkytyksen oire

Sinilevä on myrkyllistä sekä ihmisille että eläimille. Ihmisillä oireet ovat yleensä lieviä. Koirat sen sijaan usein juovat vettä uidessaan, joten oireet ovat vakavampia.

Sinilevämyrkytyksen oireet alkavat tyypillisesti alle tunnissa. Koirilla ja kissoilla oireita ovat muun muassa iho-oireet, oksentaminen ja ripuli, levottomuus, heikkous, tasapainohäiriöt sekä tärinä, vapina ja krampit. Sinilevämyrkytys voi aiheuttaa myös verenvuotoa, tajunnan menetyksen ja johtaa kuolemaan, mikäli vakava maksavaurio kehittyy.

Jos koira tai kissa on päässyt juomaan sinileväistä vettä, kannattaa ottaa välittömästi yhteys eläinlääkäriin, joka antaa ensiapu- ja toimintaohjeen. Joissain tapauksissa eläinlääkäri ohjeistaa lemmikin oksennuttamisesta ennen eläinlääkäriin lähtöä. Ensipuna voi olla myös lemmikin huuhtelu puhtaalla vedellä.

Sinilevätilanne on helppo tarkastaa

Helpoin tapa välttää sinilevämyrkytys on tarkistaa vesistön sinilevätilanne ennen uimista. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat uimavetten laatua ja tiedottavat sinilevätilanteesta yleisillä uimarannoilla ja verkkosivuillaan. Myös Suomen ympäristökeskuksen www.vesi.fi -sivustolta voi tarkastaa oman uimapaikan sinilevätilanteen.

Yleisten uimarantojen ulkopuolella kannattaa itse tarkastaa veden laatu, ennen kuin päästää lemmikin uimaan tai juomaan vettä. Veteen menoa kannattaa välttää, jos vesi haisee tai on poikkeavan väristä. Rannalla ollessa koiralle tai kissalle kannattaa tarjota puhdasta vettä, jotta sillä ei olisi tarvetta mennä juomaan suoraan merestä tai järvestä.

Yksinkertainen levätesti on kätevä apu

Vedessä näkyvät vihreät tai keltaiset hiukkaset kielivät pienistä määristä sinilevää. Hiukkaset voi sekoittaa siitepölyyn, sillä etenkin männyn siitepöly muistuttaa sinilevää. Suuremmat määrät sinilevää voivat muodostaa veteen levärihmastoja tai -lauttoja tai värjätä veden kokonaan vihreäksi.

Vesi kannattaa aina testata ennen uimaan menemistä. Helpoin tapa on kaataa vettä juomalasiin ja antaa veden seisoa tunnin ajan. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on vedessä sinilevää. Toinen on keppitesti, jossa levämassaa nostetaan kepillä. Jos levä hajoaa hiukkasiksi, kyseessä on sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on myrkytön rihmainen levä.