Koiran eroahdistus

Koiran eroahdistus on yksi yleisimmistä koirien käytösongelmista, jonka hoito vaatii omistajalta pitkäjänteisyyttä. Ongelmakoirakouluttaja Jaana Koukkula kertoo, miten opettaa lemmikki viihtymään kotona.

Yksin jäätyään eroahdistunut koira haukkuu, ulvoo, tuhoaa kodin irtaimistoa ja saattaa tehdä tarpeitaan sisälle. Eroahdistuneen koiran omistaja saattaa olla haukunnasta täysin tietämätön, kunnes naapuri huomauttaa asiasta. Ennen hoidon aloittamista on syytä selvittää, ettei eroahdistuksen syynä ole jokin sairaus.

– Eroahdistuksen hoitoennuste riippuu paljolti siitä, miten omistajat ymmärtävät koiran oireilun syyt ja sitoutuvat muuttamaan omia rutiinejaan ja käyttäytymistapojaan. Tällöin koiralle annetaan mahdollisuus oppia uusia käyttäytymismuotoja, ja se saa oikeanlaista tukea vaikeisiin ja pelottaviin tilanteisiin, kertoo palveluesimies ja ongelmakoirakouluttaja Jaana Koukkula Evidensia Oulusta.

– Eroahdistuksen hoito saattaa olla pitkäkestoinenkin prosessi, jossa edetään vaiheittain koiran edistymisen ehdoilla. Kun omistajat sitoutuvat käytösongelman hoitoon, hoitoennuste on yleensä hyvä.

Koukkulan mukaan lemmikin ei-toivotun käyttäytymisen aiheuttaja voi olla hyvinkin pieni asia tai tilanne, jota omistaja ei tule edes ajatelleeksi.

Mistä koiran eroahdistus johtuu?

Koirat ovat ihanteellisia seuraeläimiä. Niiden sitoutuminen omistajiinsa on hellyttävää, mutta samalla myös yksi syy lemmikin eroahdistukselle: stressaantumisen taustalla voi olla tarve pitää lauma yhdessä. Erityisen voimakkaana yhdessäolon tarve esiintyy pennuilla, ja perheenjäsenten perään haikailu kehittyy helposti eroahdistukseksi, ellei pentua totuteta pitämään yksinolohetkiä elämäänsä kuuluvina normaaleina tapahtumina.

– Todennäköisimmin eroahdistuksesta kärsivät koirat, joita ei ole opetettu olemaan yksin. Myös esimerkiksi pitkän kesäloman päättyminen ja liian nopea paluu arkeen ja yksinoloon saattavat aiheuttaa herkälle koiralle ahdistusta, Koukkula muistuttaa.

Eroahdistuksen oireet vaihtelevat

Eroahdistuksen oireet vaihtelevat yksilöittäin. Tyypillisiä eroahdistuneen koiran oireita ovat ylenpalttinen haukkuminen tai ulvominen, joka alkaa melko pian omistajan poistumisen jälkeen.

Osa eroahdistuneista koirista on yliaktiivisia ja osa masentuneita. Yliaktiiviset koirat saattavat tuhota paikkoja esimerkiksi raapimalla ovia tai juoksemalla ympäri asuntoa etsiessään omistajaansa. Masentuneisuuteen taipuvaiset koirat sen sijaan voivat esimerkiksi pureskella omistajalleen kuuluvia tavaroita. Eroahdistus voi ilmetä myös fyysisinä oireita, kuten tarpeiden tekemisenä sisälle.

Ahdistus on voimakkaimmillaan ensimmäisen puolen tunnin aikana, jonka jälkeen useimpien koirien aktiivisuus laskee matalammaksi, kunnes koira jälleen havahtuu huomaamaan yksinolonsa ja oirehtii.

– Koirilla on erittäin hyvä ajantaju, ja usein ahdistuneen koiran aktiivisuus kasvaa omistajan paluun lähestyessä. Tällöin omistajaa on vastassa ylikorostuneen iloinen lemmikki. Myös hajuilla on merkitystä eroahdistuksessa, ja omistajan tuoksun hiipuminen asunnosta pikkuhiljaa päivän aikana voi laukaista oireilun.

Koiran eroahdistuksen diagnosointi

Vaikean eroahdistuksen diagnosointi vaatii eläinlääkäriltä ja ongelmakoirakouluttajalta runsaasti kokemusta käytöshäiriöiden hoidosta. Diagnosointi perustuu koiran oireiluun, ja samalla varmistetaan omistajan halu ryhtyä pitkäjänteisyyttä vaativaan eroahdistusterapiaan. Diagnosointi helpottuu, mikäli koiran yksinolosta on saatavilla videomateriaalia.

– Eroahdistusterapialla tarkoitetaan yksilöllisen käytösneuvontaohjeistuksen tekemistä ja läpikäymistä koko perheen kanssa. Terapia on pitkäkestoinen prosessi, jossa edetään vaiheittain koiran edistymisen ehdoilla.

Käytösterapiasta apua eroahdistukseen

Koiran eroahdistuksen hoito perustuu systemaattiseen ja johdonmukaiseen harjoitteluun. Omistajan on tiedettävä mitä tekee ja miksi. Kaikkein tärkeintä eroahdistuneen koiran koulutuksessa on johdonmukainen omistajan ja koko perheen käyttäytyminen ja toiminta erilaisissa arjen tilanteissa.

– Epävarma koira tarvitsee omistajan, johon se voi turvata ja luottaa hankalissa tai pelottavissa tilanteissa, Koukkula muistuttaa.

Eroahdistuksen hoidossa omistajan ensimmäinen tehtävä on opettaa koira rauhoittumaan.

Rauhoittumisharjoitukset kannattaa aloittaa kotona sisätiloissa. Rauhassa ja paikoillaan makaavaa koiraa palkitaan makupaloilla ja kehuilla. Palkitsemisen kohteena ei ole niinkään paikalla makaaminen, vaan koiran rauhallinen käytös. Makupala annetaan koiralle sen tassujen väliin lattialle, ei suoraa suuhun.

Tämän jälkeen jokaiselle koiralle on laadittava yksilöllinen harjoitusohjelma, jonka avulla eroahdistusta lähdetään purkamaan ja koiraa aletaan opettaa rauhalliseen yksinoloon.

Jokainen koira on yksilö ja näin ollen myös syyt eroahdistukseen ja sen ilmenemiseen ovat yksilölliset. Yhtä ja oikeaa ohjetta eroahdistuksen hoitoon ei ole olemassa, vaan jokaisen koiran tilanne on mietittävä ja koulutusohjeet laadittava aina erikseen.

– Liian nopea eteneminen tai vääränlaiset harjoitukset voivat johtaa eroahdistuksen pahenemiseen.

Toisinaan käytösterapiaan yhdistetään mielialalääkitys. Lääkityksen käyttö on perusteltua, mikäli koira joudutaan jättämään yksin pitkiksi ajoiksi ennen sen tottumista yksinoloon tai jos koira on erittäin vaikeasti ahdistunut. Lääkitys ei kuitenkaan yksin riitä, sillä se voi lievittää oireita mutta se ei poista eroahdistuksen syitä. Ahdistuksen oireita voidaan lievittää myös lisäravinteilla ja feromonivalmisteilla.

– Koiraa ei saa rangaista ahdistuksen aikaisesta käyttäytymisestä, sillä rangaistus lisää koiran epävarmuutta entisestään, Koukkula kertoo.

Sekä koiran että omistajan edun mukaista on hakea neuvoja käytöshäiriöihin perehtyneeltä eläinlääkäriltä tai ongelmakoirakouluttajalta. Mitä aikaisemmin ja nopeammin ongelmiin haetaan apua, sitä vähemmän koiralle tulee oppimishistoriaa ei-toivotulle käyttäytymismallille ja sitä helpompaa koiran on omaksua ja oppia uusi käyttäytymismalli ei-toivotun tilalle.

Vinkit avuksi koiran yksinolo-ongelmiin

  • Tee lähdöstäsi ja paluustasi mahdollisimman rauhallinen. Älä hyvästele tai tervehdi koiraa suurieleisesti. Jos koirasi on kovin energinen kotiin palatessasi, teetä sillä jokin pieni tehtävä kuten istuminen tai vain katsekontaktiharjoitus ja anna sen jälkeen palkaksi puruluu. Tämän jälkeen rapsuttele koiraasi vasta, kun olet tehnyt hieman kotiaskareita ja koirasi on rauhallinen.
  • Kierrätä vanhoja vaatteitasi. Laita vaatteet yöksi sänkyysi, ja viimeisenä kotoa lähtevä levittää vaatteet asunnon eri huoneisiin tai koiran pedille. Kerää kotiin palatessasi vaatteet koiran huomaamatta ja laita ne taas yöksi sänkyysi. Näin tuoksusi pysyy huoneistossa pidempään lähtösi jälkeen.
  • Väsytä koira ennen yksin jäämistä. Pitkä, rauhallinen lenkki tai aivojumppa tarjoavat koiralle puuhaa ja saattavat helpottaa yksin jäämistä. Anna koirasi kuitenkin rauhoittua noin 20 minuutin ajan ennen lähtöäsi.
  • Älä ruoki koiraa juuri ennen lähtöäsi. Ruoki koira ruokakupista yli 20 minuuttia ennen lähtöäsi ja vastaavasti vähintään 20 minuuttia kotiinpaluusi jälkeen.
  • Kierrätä leluja. Jätä koiralle kerrallaan korkeintaan kahdesta neljään lelua, joilla se voi leikkiä. Laita muut lelut kaappiin ja vaihda leluja viikon välein. Näin koirallasi säilyy mielenkiinto eikä leluista tule liikatarjontaa.
  • Jätä radio päälle. Radio peittää rappukäytävästä tai ulkoa kantautuvia ääniä. Paras radiokanava on puhekanava: rauhallinen puhe ja musiikki rauhoittavat koiraa.
  • Älä rankaise koiraa eroahdistuksesta.
  • Älä siivoa sotkuja koiran nähden. Jos koira on jo sisäsiisti, sen sotkuja ei kannata siivota lemmikin nähden. Siirrä siis koira ensin pois tilasta joko ulos tai toiseen huoneeseen ja siivoa vasta sen jälkeen. Näin siivoamisesta ei tule koiralle kivaa leikkiä, eikä se saa sotkuista tai tuhoista haluamaansa huomiota.
  • Liikkumatilan rajaaminen kannattaa miettiä jokaisen koiran kohdalla erikseen. Koiran sulkeminen pieneen kuljetushäkkiin tai muuhun pieneen tilaan työpäivän ajaksi on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla kiellettyä.

Ellet ole varma, onko koirallasi eroahdistusta tai muu käytöshäiriö, on syytä ottaa yhteyttä käytöshäiriöihin perehtyneeseen eläinlääkäriin tai ongelmakoirakouluttajaan. Eläinlääkärin ja ongelmakoirakouluttajan kanssa voitte keskustella myös mahdollisesta tarpeesta aloittaa koiralle lääkitys tai lisäravinteiden tai feromonivalmisteiden käyttö yksinoloharjoitusten tueksi.

Ota yhteyttä Evidensian käytösongelmiin perehtyneisiin asiantuntijoihin