Koirien ja kissojen sisätaudit
Hengitys- ja verenkiertoelinten, sisäeritysrauhasten, maksan, muiden ruuansulatuskanavan elinten, sukuelinten ja virtsateiden toimintahäiriöt ovat tyypillisimpiä tutkimuskohteita sisätautipotilasta hoidettaessa.
Joskus sisätauteja tukittaessa päästää esitietojen ja yleistutkimuksen perusteella diagnoosiin, mutta yleensä vaaditaan lisätutkimuksia. Joskus potilas jää päiväsairaalaan jatkotutkimuksiin.
Koiran sisätautien tutkiminen
Eläinlääkäreillämme on vankka yleistietämys sisätautien kirjosta ja sen lisäksi jokaisella sisätauteihin perehtyneellä lääkärillä on omat erityisosaamista vaativat alueensa sisätautien laajassa kentässä. Sisätautipotilaan tutkimus ja hoito aloitetaan yleensä poliklinikkavastaanotolla. Jos vaiva vaatii lisätutkimuksia tai -hoitoa, potilas voi jäädä vastaanotolle tutkittavaksi tai sille voidaan varataan uusi aika lisätutkimuksia varten.
Selvitystyössä tarvitaan tyypillisesti laboratoriokokeita (veri- ja virtsanäytteet), joilla tulehduksellisista, rappeumasta tai vaikkapa immunologisista syistä johtuvia sairauksia selvitellään. Tähystystutkimuksilla voidaan selvittää mm. hengitysteiden, ruuansualtuskanavan ja virtsateiden ongelmia. Usein käytetään myös röntgen- ja ultraäänitutkimusta tai CT- eli tietokonetomografiatutkimusta tai magneettitutkimusta.
Joskus sisätautipotilas vaatii useamman alan erikoisapua ja silloin potilas hoidetaan yhteistyössä useamman eläinlääkärin kanssa. Myös konsultaatiota toiselle eläinlääkäriasemalle voidaan järjestää esimerkiksi lähettämällä röntgen- tai ultraäänikuvia.
Lemmikki on hyvä tuoda vastaanotolle varmuuden vuoksi paastonneena (12 tuntia ruuatta), sillä melko usein jo ensimmäisellä käynnillä saatetaan suositella verinäytteiden ottoa tai kuvantamista. Juuri nautittu ateria estää useimpien verinäytteiden oton ja häiritsee varsinkin vatsaontelosta otettujen röntgen- ja ultraäänikuvien tulkintaa.