Eläinten viikolla teemana arvokas kissa – jokainen kissa ansaitsee hyvää hoitoa ja huolenpitoa

Kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti on tärkeää kissan arvostuksen nostamisessa ja tunnistamisessa. Tarjoamme Eläinten viikolla eläinlääkäriasemillamme mikrosirutuksen kissoille veloituksetta muun toimenpiteen yhteydessä. Kissan tunnistusmerkintä on eläinystävän henkilöllisyystodistus ja yksilöllisen mikrosirun avulla eläin voidaan rekisteröidä ja se löytää helpommin takaisin kotiin.

Vaikka suurin osa Suomessa asuvista koirista on mikrosirutettu, kissojen kohdalla siruttaminen on vielä harvinaista. Sekä koirien että kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on kuitenkin ehdotettu kirjattavaksi jopa uudistuvaan eläinsuojelulakiin, sillä sen uskotaan vähentävän muun muassa pentutehtailua sekä eläinten hylkäämistä. 2019 kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti otettiin hallitusohjelmaan. Löytöeläinten kohdalla tunnistusmerkintä helpottaa omistajan löytymistä ja eläimen palautumista kotiin. Löytöeläimenä tuodun kissan siru luetaan aina ensimmäisenä, jolloin sirutetun kissan omistajaan saadaan yhteys välittömästi.

Etu on voimassa 4.–10.10. Etu ei koske kasvattajia ja pentutarkastuksia. Siru rekisteröidään siruhaku.fi -palveluun.

Kissakriisi on todellinen ongelma

SEYn Eläinten viikon teemana on tänä vuonna suomalainen kissakriisi ja populaatiokissaongelma. Teemalla kiinnitetään huomiota kissan arvoon ja hyvinvointiin sekä hyvään kohteluun.

Arvion mukaan vuosittain Suomessa hylätään peräti 20 000 kissaa. Kissakriisin taustalla vaikuttaa kissan huono arvostus ja kissojen leikkaamattomuus. Eläinsuojelutoimijoita työllistävät erityisesti kissapopulaatiot, jotka syntyvät leikkaamattomista ja ulkona liikkuvista kissoista.

Kissoja myös hylätään luontoon. Heitteillejättötapauksissa kissojen kohtalo on usein karu. Ulkona vapaana liikkuva kissa on alttiina monenlaisille tapaturmille. Auton alle jääminen on hyvin yleinen kuolinsyy, ja vapaana kuljeksiva kissa voi joutua myös villieläinten tai koiran hampaisiin.

Suomen lain mukaan kissan tulisi olla omistajansa hallinnassa kuten minkä tahansa muunkin lemmikkieläimen, joten kissan aiheuttamista tuhoista ja harmeista voi tulla omistajalle seuraamuksia. Taajama-alueella onkin suositeltavaa pitää kissa joko täysin sisäkissana tai ulkoiluttaa sitä valjaissa tai omalle pihalle tehdyssä turvallisessa tarhassa.

Kissan hankinta on aina suuri päätös, eikä kissaa, kuten mitään muutakaan eläintä, ei pidä hankkia mielijohteesta. Kissa on pitkäaikainen perheenjäsen ja siitä on pidettävä huolta parikin vuosikymmentä. Muistathan myös, että päävastuu lemmikistä on aina aikuisille.

Kissan leikkaus – pieni toimenpide, suuri hyöty 

Leikkaus rauhoittaa kissaa ja yleensä parantaa sen elämänlaatua merkittävästi. Etenkin vapaana ulkoilevat, leikkaamattomat kissat lisääntyvät nopeasti, ja Suomessa kodittomia ja luonnossa villiintyneitä kissoja on jo nyt paljon enemmän kuin niille on tarjolla hyviä koteja.

Leikkaus suositellaan tehtäväksi ennen kissan tuloa sukukypsäksi. Naaraskissan sukukypsyys alkaa noin 5–9 kuukauden ikäisenä ja kollikissan 8–10 kuukauden ikäisenä, mahdollisesti joskus jo aikaisemmin. Sukukypsyyden alkuun vaikuttavat muun muassa kissan rotu, sen ruokinta ja kasvu sekä vuodenajasta riippuvainen valon määrä. Ennen sukukypsäksi tuloa tehdyllä leikkauksella pystytään muun muassa pienentämään naaraskissan maitorauhaskasvainriskiä ja tehokkaimmin ehkäisemään kollin ei-toivottua seksuaalista käyttäytymistä, kuten merkkailua ja karkailua.

Etenkin vapaana ulkoileva kissa tulee leikkauttaa mahdollisimman aikaisin. Tutkimustiedon mukaan paras aika kissan kastraatiolle tai sterilisaatiolle on 6-12 kuukauden iässä ja vapaana liikkuva kissa voi jo tässä iässä tulla tiineeksi tai siittää pentuja.

SEYn Eläinten viikolla käynnistyvästä kansallisesta Kissakriisi-kampanjasta voi lukea osoitteessa sey.fi/kissakriisi