Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Kissan rokotukset ja rokotusohjelma

Meillä Suomessa kissat rokotetaan tavallisimmin kissaruttoa (panleukopeniavirus) ja kissaflunssia (herpes- ja calicivirus +/-klamydia) vastaan. Tyypillisesti kissat rokotetaan kaksi kertaa pentuna ja sitten yhden vuoden iässä ja sitten rokotteen valmistajan ilmoittaman aikataulun mukaan yhden–kolmen vuoden välein. Lisäksi yleisesti on käytössä raivotauti- eli rabiesrokote.

Lue lisää kissan rokotuksista ja varaa aika

Yleistä kissan rokotuksista

Rokotetyyppejä on periaatteessa kahdenlaisia, eläviä tai tapettuja . Elävissä rokotteissa taudinaiheuttaja on joko muutettu/sukulaiskanta tai heikennetty. Tapetuissa rokotteissa taudinaiheuttaja on joko kemiallisesti tapettu tai pilkottu osiin ja käytetty vain tiettyjä osia. Elävillä rokotteilla on haittana mahdollinen taudinaiheutuskyky. Tapettuja rokotteita taas käytettäessä voivat kemialliset aineet, joita niissä on käytetty, aiheuttaa reaktioita. Aikaansaadussa vastustuskyvyssä voi myös olla eroja elävän ja tapetun rokotteen välillä. Samoin ajan kuluessa eri taudinaiheuttajakannat voivat vaihdella vaikuttaen suojaan, jota tietty rokote yksilölle antaa.

Nuorten kissojen rokottaminen

Rokotteen tarkoituksena on antaa suoja taudinaiheuttajia vastaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kuitenkin pentujen emältään saama vasta-ainesuoja (”maternaalinen vasta-ainemuodotus”) vaikuttaa siihen, millaisen suojan rokote saa pennussa aikaan. Hyvä emältä saatu vasta-ainesuoja neutraloi rokotesuojan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että eri virukset esim. antavat pennuille erilaisen maternaalisen suojan ja eri yksilöt samassakin pentueessa kehittävät erilaisen suojan. Esimerkiksi kissarutto- ja caliciviruksen tiedetään antavan hyvän maternaalisen suojan pennuille. Sekin, milloin emä on ennen astutusta rokotettu, vaikuttaa pentujen kehittämään vasta-ainesuojaan. Kissanpentujen saaman äidinmaidon määrä heti syntymän jälkeen vaikuttaa luonnollisesti pentujen vasta-ainesuojaan. Kun sitten maternaaliset vasta-aineet ensimmäisten elinkuukausien jälkeen poistuvat pennuista, on nuori kissa rokotesuojan varassa ennen rokotteiden yksivuotistehosteita. Jos emältä saadut vasta-aineet ovat neutraloineet pikku pennun rokotevasta-aineet on kissa suojaton tehosteisiin asti.

Tästä seuraakin, että kunkin pennun/pentueen rokoteohjelma pitäisi suunnitella emän rokote- ja sairastamishistorian, pentujen varhaisiän, terveystilanteen ja kissalan terveystilanteen mukaan. Samoin pennun tuleva sijoittuminen vaikuttaa: muuttaako pentu ainoaksi kissaksi perheeseen ilman muita kissakontakteja vai siirtyykö uuteen kissalaan asukiksi?

Tämän hetken rokoteohjelmassa ongelma on se, että maternaalisia vasta-aineita on hyvin usein kissanpennulla neljän kuukauden ikään asti ja penturokoteohjelma viedään loppuun ennen tätä ikää.

Aikuisten kissojen rokottaminen

Yksivuotistehosteiden jälkeen tiedetään useiden rokotteiden antavan useamman vuoden suojan. Elävien ja tapettujen rokotteiden välillä on eroja. Kissojen hengitystievirusten (herpes, calici) tiedetään antavan ehkä hieman lyhyemmän suojan, siten että lievä tauti saattaa puhjeta, jos kissa altistuu ko viruksille yli vuoden kuluttua rokotteesta. Tässäkin on yksilöllisiä eroja. Rokotevalmistaja ilmoittaa suojan lyhyemmän mahdollisen keston mukaan. Jälleen tulisikin kunkin yksilön tilanteen mukaan arvioida todellinen tarve ja hyöty-haittasuhde.

Ongelmia rokottamisessa

Loppuun hieman listaa siitä, miksi rokotesuoja ei muodostukaan toivotulla tavalla:

1. Rokottamisen sivuvaikutukset kissalla, ”rokotereaktiot”

  • rokotteen antamisessa tapahtuu virhe
  • rokotteen kanta voi olla virheellisesti heikennetty/tapettu
  • rokotteen pohja-aine aiheuttaa reaktion yksilössä
  • yksilön vasta-ainejärjestelmässä on häiriöitä
  • eläimellä on jo ko tauti elimistössään puhkeamassa rokotehetkellä >> sairastuu rokottamisen jälkeen

2. Tehonpuute

  • rokotteet on säilytetty väärin
  • rokotekanta on tehoton
  • eläimen vastustuskyvyssä on geneettistä heikkoutta
  • maternaaliset vasta-aineet häiritsevät
  • vasta-ainejärjestelmään vaikuttaa esim. eläimen samanaikainen lääkitys, vaikkapa kortikosteroidit tai muu sairaus

Vaikka erilaiset säännöt (näyttely-, matkustus-, pentujen luovustus jne) säätelevätkin rokotuskäytäntöjä, kannataa miettiä, miten kunkin eläinyksilön kohdalla toimii esim. edellä mainittuja seikkoja huomioiden. Erityisesti pentujen rokotusohjelmassa huomiota pitää kiinnittää maternaalisten vasta-aineiden olemassaoloon ja niiden rokotesuojaa neutraloivaan vaikutukseen. Ennenkaikkea pitää muistaa, ettei kaikille täydellistä rokotusohjelmaa voida luoda, täytyykin löytää mahdollimman kattava ohjelma ja olla valmiina tekemään poikkeuksia ohjelmasta yksilöt huomioon ottaen. Tällöin lääketieteellisen perusteen pitää mennä laaditun rokotussäännön ohi.

Kissan rokotusohjelma

Kissojen rokotustarve vaihtelee suuresti kissan käytön, ympäristön ja kissapopulaation mukaan. Esim. sisäkissa, joka ei käy koskaan ulkona ei tarvitse yhtä laajaa rokotesuojaa kuin jalostuskissalan kolli. Ongelmakissaloiden rokotusohjelmat tulee laatia tapauskohtaisesti käytettävissä olevaan epidemiologiseen tietoon pohjautuen. Mikäli pennun rokotukset aloitetaan ennen 12 viikon ikää, suositellaan ylimääräistä tehosteannosta 16 viikkoisena.

b) Kantavia kissoja ei saa rokottaa elävällä kissaruttorokotteella, myöskään muita eläviä viruksia sisältäviä rokotteita ei suositella käytettäväksi tiineysaikana.a) Elävää kissaruttorokotetta ei suositella annettavaksi pienille pennuille, alin suositeltava käyttöikä on tarkistettava valmisteyhteenvedosta (pikkuaivojen vaurioitumisriski on suurin alle 5 viikon ikäisellä).

Huom! Kissanäyttelyn järjestäjien rokotusvaatimukset voivat poiketa tässä esitetyistä suosituksista. Suomen Kissaliitto ry:n kotisivuilta saa tarkat tiedot näyttelyihin vaadittavista rokotteista.

Otathan myös huomioon, että ulkomailla on mahdollisesti Suomen rokotussuosituksista eriävät rokotussäädökset!