Palvelemme normaalisti. Lue toimintaohje ennen asiointia klinikalla.

Vanhenevan kissan terveydenhoito

Kissan vanhuusiän voidaan katsoa alkavan noin kymmenen vuoden ikäisenä, vaikka monet kissat saavuttavatkin jopa 20 vuoden iän.

Vanheneminen on osa yksilön luonnollista muutosta, ja kotona voi olla hankalaa erottaa, mitkä muutoksista ovat ikääntymistä ja mitkä sairauden oireita. Pienten muutosten havaitseminen edesauttaa mahdollisten sairauksien varhaista toteamista. Vanha kissa kannattaa käyttää eläinlääkärillä senioritarkastuksessa 6–12 kk välein. Ennakkoon on hyvä valmistautua vastaamaan kissan ruokintaa ja juomista koskeviin kysymyksiin ja kuvailemaan kissan käyttäytymistä.

Ikääntyvän kissan ruokinta ja paino

Optimaalinen ruokinta muodostaa terveyden pohjan. Eläinkaupoissa ja eläinlääkäriasemilla on saatavana valikoima hyvin suunniteltuja valmisruokia ikääntyvälle kissalle.

Täydennyksenä kissalle voi syöttää pakastettuna ollutta raakaa lihaa (sika, nauta, riista), kypsennettyä järvikalaa tai raakana seitiä, lohta, muikkua tai silakkaa. Hapanmaitotuotteet, kuten kermaviili, smetana, piimä ja viili, sopivat useimmille kissoille ravinnon lisänä. Kissoille tarkoitetut rasvahappovalmisteet ovat oiva lisä ylläpitämään ihon ja turkin kuntoa. Sairauksien yhteydessä ruokavalio on osa sairauden hoitoa, ja se suunnitellaan yhdessä eläinlääkärin kanssa. Ylipaino altistaa mm. sokeritaudille ja kasvaimille, ja siitä tulisi päästä eroon eläinlääkärin ohjauksessa. Kissaa ei koskaan saa paastottaa. Jo muutaman vuorokauden syömättömyys voi johtaa maksasairauteen.

Kissan turkin ja suun hoito

Vanhan kissan iho ja turkki kuivuvat, iho hilseilee ja karvaa irtoaa enemmän. Säännöllinen harjaaminen (esimerkiksi furminaattorilla) poistaa ylimääräistä pohjavillaa. Turkin harjaamisen yhteydessä voi samalla tarkistaa ihon kunnon ja tunnustella vartalon joka puolelta. Ihon muutokset tulee käydä näyttämässä eläinlääkärille mahdollisimman nopeasti. Mikäli turkki harjaamisesta
huolimatta takkuuntuu eikä omistaja saa sitä itse selvitettyä, tulee kissa viedä eläinlääkäriin. Suu- ja hammasongelmien oireet ovat pahanhajuinen hengitys, lisääntynyt kuolaaminen, ruoan pudottelu suusta ja leukojen värinä syödessä. Hampaat tulee tarkistaa säännöllisesti. Tarvittaessa hammaskivi ja hampaita poistetaan yleisanestesiassa. Kotihoitona hampaita suositellaan harjaamaan kissoille tarkoitetuilla välineillä. Ravinto suunnitellaan suun terveyteen sopivaksi.

Seniorikissan terveyshuolia

Vanhan kissan puolustus tarttuvia tauteja vastaan heikkenee. Kun otat uuden kissan, selvitä tulokkaan tausta mahdollisimman hyvin, ja huolehdi, että vanhuksen rokotukset ovat voimassa.
Kuulo- ja näköaisti saattavat heikentyä iän myötä. Sokean kissan kodissa ei tule vaihtaa tavaroiden järjestystä, jotta kissa osaa siellä liikkua. Kuuro kissa ei välttämättä huomaa lähestyviä ihmisiä tai eläimiä, ja sen vuoksi sen kanssa tulee toimia erityisen rauhallisesti. Monia sairauksia voidaan hoitaa ja oireita helpottaa. Mikäli kissallasi ilmenee seuraavien sairauksien oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin:

  • Munuaisten vajaatoiminnan ensimmäisiä oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä ajoittainen oksentelu. Jopa kaksi kolmesta kissasta sairastuu munuaisten vajaatoimintaan.
  • Kilpirauhasen liikatoiminnassa kissan perusaineenvaihdunta on kiihtynyt. Sairauden oireita ovat mm. lisääntynyt virtsaaminen ja ulostaminen, runsas juominen ja syöminen, oksentelu, äkkipikainen käytös, ärtyisyys, laihtuminen, öinen huutelu ja jopa läähätys.
  • Sokeritautia tavataan myös usein. Ylipaino altistaa sairaudelle, mutta sen syntyyn on myös muita syitä. Oireita ovat ruokahalun muutokset, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, alkuun lihominen ja myöhemmin laihtuminen.
  • Ummetus on yleistä ja syyt vaihtelevat. Ummetuksen takia kissa saattaa tehdä tarpeensa väärään paikkaan tai vältellä ulostamista kokonaan. Joskus kissa voi ahdistua ummetuksesta niin, että sen koko käytös muuttuu. Kissan tulisi ulostaa noin kerran vuorokaudessa. Mikäli kissa ulostaa harvemmin tai sen ulosteet ovat selvästi kuivia, voi kissalle antaa päivittäin laktuloosia ( Levolac tai Duphalac). Tarkemmat ohjeet saa eläinlääkäriltä.
  • Verenpaine saattaa nousta monen sairauden myötä. Näitä ovat mm. munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta ja sokeritauti. Korkea verenpaine vahingoittaa silmiä, sydäntä, aivoja ja munuaisia.
  • Vanhenevalla kissalla saatetaan toisinaan todeta sellaisia käyttäytymisen piirteitä, jotka viittaavat dementiaan. Tällaisia ovat oudot pelkotilat, eroahdistus ja tarpeiden tekeminen muualle kuin hiekkalaatikkoon.
  • Vanhenevalla kissalla saatetaan todeta myös nivelrikon oireita: jäykkyyttä liikkeelle lähdettäessä, kipuja, hyppäämishaluttomuutta, ontumista, raajojen nuolemista jne.
  • Yskä on usein merkki hengitysteiden infektiosta tai astmasta. Kissan yskintä kuulostaa ja näyttää samalta kuin se alkaisi oksentaa, mutta oksennusta ei tule.

Elämän päättyminen

Kissat kuolevat harvoin kotiin nukkuessaan. Yleensä tilanne on se, että kissa on sairastanut pitkään ja sen alkaa vointi heiketä. Sille tulee yleisoireita, mm. ruokahaluttomuutta, oksentelua, virtsaamisvaikeuksia tai ummetusta. Eläinlääkärin tehtävänä on arvioida tilanne mahdollisimman pian. Ellei oireita lievittävää hoitoa ole mahdollisuus enää toteuttaa, on luopumispäätöksen aika. Suurinta eläinrakkautta on päästää irti ystävästä oikealla hetkellä. Jälkeen jäävät ihanat muistot rakkaasta lemmikistä ja tunne, että on hoitanut sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Artikkelin kirjoittaja: Suvi Pohjola-Stenroos, ELT , Kissalääket. Erik., DABVP (Feline)
© 2010 Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Evidensia ja kirjoitusvuosi mainitaan.26