Toisen koiran hankkiminen

On tietysti mahdollista antaa toinen koira uuteen kotiin, jos kahden koiran yhdistelmä ei toimi. Mutta tämä voi olla raskas kokemus perheelle, joka ehtii jo kiintyä toiseenkin koiraan, sekä saattaa tuottaa stressiä perheessä alunperin olleelle koiralle. Toisen koiran hankkiminen tulee olla huolellisesti harkittua.

Koiran hankkiminen ja koiran valintakriteerit

Mikäli toisen koiran hankkiminen tuntuu harkinnan jälkeen edelleen hyvältä ja vaivan arvoiselta ratkaisulta, seuraava pohdinnan aihe on tulokkaan rotu ja sukupuoli. Kahden tai useamman koiran laumassa riskinä on se, että koirat tappelevat keskenään. Todennäköisimmin sopu säilyy eri sukupuolia edustavien koirien välillä, mutta silloin koirat täytyy eristää toisistaan nartun juoksuaikojen ajaksi tai leikkauttaa (steriloida/kastroida) ainakin toinen koirista. Nartun juoksut saattavat aiheuttaa levottomuutta, syömättömyyttä ja yliseksuaalista käytöstä myös leikatussa uroksessa, joten eristäminen saattaa silti olla tarpeen, vaikka uros ei olisikaan lisääntymiskykyinen. Nartun sterilointi säästää sekä omistajan että talouden uroskoirien hermoja.

Kahden samaa sukupuolta olevan koiran hankkiminen on järkevää, jos pelkää ei-toivottuja pentuja, mutta tällöin tappeluiden riski kasvaa. Tietyt luonteenpiirteet saavat jotkut koirat sekä reagoimaan herkemmin, että myös puremaan kovempaa kuin keskivertokoira, jolloin tappelun syttyessä vammat voivat olla vakavia. Tällaisia luonteenpiirteitä on tyypillisesti koirilla, joita on alunperin jalostettu esimerkiksi luolametsästykseen, koiratappeluihin tai suojelutarkoitukseen. Tämän tyyppisillä koirilla on suuri kivunsieto, suuri taistelutahto eli halu käyttää leukojaan ja usein myös kohtalaisen paljon dominanssia. Erityisesti terrierien, molossien ja tiettyjen palveluskoirarotujen kanssa tulisi siis olla erityisen varovainen toisen koiran valinnassa.

Entä jos koirat ovat hyvin erilaisia? Luonteiden eroavaisuudet saattavat joskus olla turvatekijä. Jos ensimmäinen koira on terävähkö ja provosoituu helposti, silloin on tietysti hyvä, jos toisella on mahdollisimman korkea reaktiokynnys konfliktitilanteissa. Toisaalta taas hyvin erilaisista koirista ei ole toisilleen sitä seuraa ja iloa, mitä omistaja usein toivoisi. Jos esimerkiksi toista kiinnostaa vain nuuskutella jälkiä ja toinen yrittää saada aikaan riehakasta leikkiä, samankin talouden koirat saattavat elää hyvin erillään toisistaan.

Liian suurta kokoeroa kannattaa välttää. Iso koira voi loukata pienempää täysin vahingossa, esimerkiksi törmäämällä siihen tai astumalla sen päälle.

Koiran hankkiminen toiselle seuraksi

Useat koirat kärsivät yksinäisyydestä ja pahimmillaan tämä tunnetila kehittyy eroahdistukseksi. Tällaiseen perheeseen toisen koiran hankkiminen on aina suuri riski, etenkin, jos hankittava koira on pentu: uusi pentu katsoo mallia perheen vanhemmasta koirasta ja oppii pian ahdistuskäyttäytymisen esikuvaltaan, jolloin tilanne saattaa johtaa siihen, että perheessä on pian kaksi eroahdistuksesta kärsivää koiraa. Parasta olisikin, että uusi hankittava koira olisi iältään eroahdistunutta koiraa vanhempi ja luonteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen.

Miten ja milloin tuoda uusi koira laumaan?

Kahden koiran hankkiminen yhtä aikaa tai liian lyhyellä aikavälillä voi johtaa siihen, että koirat leimautuvat enemmän toisiinsa kuin ihmiseen. Toinen koira myös helposti matkii ensimmäisen käytöstä, joten ensimmäisen olisi hyvä olla kunnolla tapakasvatettu ennen kuin laumaan tuodaan uusi koira. Yleensä suositellaan vähintään kahden vuoden ikäeroa saman perheen koirille.

Koirien totuttaminen toisiinsa voi olla hyvinkin helppoa. Jos ensimmäinen koira on uros, se todennäköisesti ottaa ilolla vastaan kotiinsa narttukoiran. Tässä tapauksessa omistajan tehtävä on lähinnä valvoa, että uros ei ahdistele uutta tulokasta liian innolla. Myös pikkupennun voi yksinkertaisesti kantaa kotiin ja antaa koirien tutustua.

Useimmat aikuiset koirat suhtautuvat pikkupentuihin neutraalin välttelevästi, mutta eivät aggressiivisesti. Tämäkään sääntö ei päde sataprosenttisesti, joten tilannetta kannattaa tarkkailla ja ainakin ensimmäisiksi viikoiksi eristää koirat toisistaan silloin, kun ne eivät ole ihmisen valvonnan alla. Vaikeuksia voi olla odotettavissa, jos toinen koira on jo aikuinen tai lähellä sukukypsyyttä. Tällaisessa tilanteessa on paras antaa koirien tutustua ensin neutraalilla maaperällä.

Myöhempien konfliktien välttämiseksi kannattaa ennaltaehkäistä kaikki kilpailu koirien välillä. Koirat tulisi ruokkia hallitusti, joko eri tiloissa tai niin, että ne odottavat käskyn alla lupaa mennä omille ruokakupeilleen. Oviaukot ja portit ovat riskitilanteita, jos koirat saavat rynniä niistä läpi viidakon lakeja noudattaen. Kiihtymys ja ahtaat tilat laukaisevat helposti aggressioita jopa sellaisissa koirissa, jotka muulloin ovat rauhallisia ja lauhkeita. Lattialle jätetyt luut ja lelut voivat aiheuttaa vahtimista, joten turvallisinta olisi antaa nekin valvotussa tilanteessa.

Toisen koiran hankkiminen perheeseen tuo paljon iloa sekä perheelle että perheessä jo asuvalle koiralle, mutta uuden koiran hankkiminen tulee olla huolellisesti harkittua.