Löytyi 194 tulosta kategoriassa "Koira"

Haaveissa koiranpentu? – Näin hankit pennun vastuullisesti

Koira on perheenjäsen parhaimmillaan yli 15 vuodeksi, joten päätös koiran hankinnasta kannattaa tehdä todella harkiten. Evidensian eläinlääkäriasemilla työskentelevät kokeneet kasvattajat kokosivat vinkkinsä vastuulliseen pennunhankintaan.– Koiranpentuja löytyy muun muassa netistä eri paikoista. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi Kennelliiton pentuvälitys, monilta kasvattajilta löytyvät koti- ja Facebook-sivut sekä rotuyhdistysten pentuvälitys, kertoo eläinlääkäri Henna JaffeEvidensia Haminasta. Jaffe on itse kasvattanut brasilianterrierierejä vuodesta 2009 kennelnimellä Lacrimale.– Sopivaa rotua valitessa on tärkeää miettiä, haluaako lemmikin vai harrastuskoiran, minkälaiset asunto on, minkälaiset ovat lenkkimaastot, haluaako hoitaa koiran turkkia, listaa eläintenhoitaja Maija LappalainenEvidensia Keljonkankaalta. Lappalainen on kasvattanut labradorinnoutajia jo yli 20 vuoden ajan kennelnimellä Jummi Jammin.Välillä omaa pentua voi joutua odottamaan, mutta odottaminen varmasti kannattaa, kun lähtökohdat pennun elämälle ovat kunnossa hyvän kasvattajan luona. Parhaassa tapauksessa hyvä kasvattaja on koiran ja sen omistajan tukena lemmikin koko elämän ajan.– Vastuullinen kasvattaja on sitoutunut edistämään koirien terveyttä ja hyvinvointia. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pentujen vanhemmille on tehty erilaisia terveystutkimuksia. Vastuullinen kasvattaja suunnittelee pentueet ja on syy, miksi kyseinen yhdistelmä on tehty. Vastuullinen kasvattaja huolehtii nartusta ennen astutustusta varmistamalla sen terveyden ja lisäksi vastuullinen kasvattaja huolehtii pennuista, niiden madotuksista, terveystarkastuksista ja mahdollisesti varhaisrokotuksista, Jaffe listaa.– Ennen lopullista päätöstä pennun hankinnasta on hyvä käydä kasvattajan luona katsomassa pentua ja emoa sekä keskustelemassa kasvattajan kanssa, hän jatkaa.– Vastuullinen kasvattaja näyttää pennunostajalle aina emän sekä koko pentueen, ei hae vain yhtä pentua jostakin sivuhuoneesta. Jos paikalla on muita aikuisia koiria tai pentua, myös niitä on mahdollisuus katsoa ja niiden tulee olla hyvin hoidettuja, Lappalainen sanoo.Ennen luovutusta vastuullinen kasvattaja teettää pennuilla terveystarkastukset, joista jokainen pentu saa mukaansa oman terveystarkastustodistuksensa, joka käydään luovutuksen yhteydessä omistajan kanssa läpi.– Pennun kaupasta tehdään aina kirjallinen sopimus, se on kaiken A ja O, Lappalainen painottaa.Epäluotettettavan kuvan kasvattajasta antaa se, ettei hän halua esitellä pentuja kotonaan ja tuo pennun esimerkiksi huoltoasemalle, hän ei halua tehdä pennusta sopimusta eikä vanhemmista tai pennusta ole terveystarkastustuloksia.– Terveen ja hyvinvoivan pennun tunnistaa siitä, että kun pentuja menee katsomaan kasvattajan luokse, niin pentu tulee avoimesti katsomaan ihmistä ja on reipas ja sosiaalinen. Pennulla tulee olla puhtaat silmät ja korvat ja sen turkin pitää olla siisti. Pennun tulee olla normaalipainoinen, eikä liian laiha, Jaffe summaa.Katso myös: Koiranpennun ruokinta ja tarvikkeet – miten valmistautua pennun tuloon?

Koiran ensiapu metsässä

Myös kyy voi purra tai ampiainen pistää metsässä liikkuvaa koiraa. Vakavimmissa tilanteissa on aina hyvä ottaa pikaisesti yhteyttä eläinlääkäriin jo siitäkin syystä, että kivuissaan oleva koira voi käyttäytyä arvaamattomasti, minkä vuoksi eläin on usein tärkeää rauhoittaa hoitoa varten.Koiran ensiapupakkaus metsässäSteriilit haavataitoksetSidetarpeetVaseliini tai vastaava hiertymien hoitoonKyypakkausLähimmän päivystävän eläinlääkärin yhteystiedotMiksi ensiapupakkaus on tärkeää ottaa mukaan metsäretkelle?Ensiapupakkaus on tärkeää pakata mukaan paitsi koiraa, myös itseä ja muita metsässä liikkujia varten. Sen lisäksi, että säilyttää autossa kattavammin varusteltua pakkausta, kannattaa tärkeimpiä ensiaputarpeita kuljettaa mukana koko ajan.Kyypakkausta ei tule antaa ensiapuna kyyn puremaan, mutta ampiaisenpistoon kyypakkauksesta voi olla apua. Ampiaisen pisto on useimmille koirille vaaraton ja koira voi pistosta huolimatta jatkaa metsässä liikkumista. On kuitenkin myös yksilöitä, jotka voivat olla pistoille yliherkkiä, jolloin ne voivat pahimmillaan saada pistosta anafylaktisen sokin ja jopa menehtyä. Jos kyy puree koiraa, tulee koira pyrkiä pitämään mahdollisimman liikkumattomana ja kuljettaa se eläinlääkärin vastaanotolle hoitoa varten.Kertaa ensiapuohjeet ampiaisen piston varalleKertaa ensiapuohjeet kyyn pureman hoitoonKoiran ensiapupakkauksesta on hyvä löytyä ainakin erikokoisia steriilejä haavataitoksia, sillä laastareista ei ole apua koiran haavojen suojaamisessa. Haavataitosten lisäksi koiran ensiapupakkaukseen on hyvä pakata esimerkiksi vaseliinia erilaisten hiertymien hoitoon.Mukana on hyvä olla myös suurempia sidetarpeita, jotta isompikin haava saadaan suojattua ja mahdollinen verenvuoto tyrehdytettyä. Jos epäilee koiran jalan murtuneen olisi hyvä tukea jalka ja estää koiraa astumasta sille. Ensiavun jälkeen koira on hyvä mahdollisuuksien mukaan kantaa autolle ja suunnata pikaisesti eläinlääkärin vastaanotolle jatkohoitoa varten.Tärkeä keino haavereiden ennaltaehkäisyksi on pitää koiran kynnet lyhyinä, noin sentin mittaisina. Pitkät kynnet voivat helposti tarttua juurakoihin, jolloin kynsi voi murtua hyvin kivuliaasti. Kynsien lyhentämisessä voi käyttää apuna kynsisaksien lisäksi myös kynsiviilaa tai hiekkapaperia.Kertaa ohjeet koiran kynsien leikkaamiseen

Kudosten uusiutumista edistävät hoidot ortopediassa

Lisätietoa koiran ja kissan nivelrikostaBiohajoava tukirakenne rustovaurioiden korjaukseen, ”COPLA Scaffold” nivelrustovaurioiden hoitoonOstekondroosi, OCD, on tavallinen ongelma kasvavan koiran nivelissä. Osteokondroosissa nivelrustosta irtoaa pala kasvuhäiriön seurauksena. Osteokondroosia on perinteisesti hoidettu poistamalla irronnut / osin irronnut rustokappale, jolloin rustopuutoskohtaan kasvaa vaihtelevassa määrin arpirustoa.Osteokondroosin hoidon, irtopalan poiston, ennuste on rajallinen kyynärnivelessä, polvessa ja kinnernivelessä. Yleensä näihin niveliin kehittyy nivelrikko osteokondroosin seurauksena.Irtopalan poiston ennuste on melko hyvä olkanivelen irtopalojen suhteen, jos pala ei ole kovin suuri. Olkaniveleenkin kehittyy nivelrikko ajan myötä ostekondroosin seurauksena hoidosta huolimatta.Uutena hoitomuotona osteokondroosin ja muidenkin rustovaurioiden hoitoon on kehitetty biohajoava istute, “COPLA Scaffold”. Se on huopamainen komposiitti, joka antaa luuytimestä rustovaurioalueelle tuleville kantasoluille optimaalisen ympäristön kiinnittyä ja erilaistua nivelrustoksi. Hoitomuoto on siinä määrin uusi, ettei luotettavia tuloksia tässä vaiheessa vielä voi osoittaa.”COPLA Scaffold” -istute asetettaan niveleen vaurioituneen luun pintaan aina kirurgisesti avoleikkauksella. Tähystysleikkauksella ei istutetta ei voi asettaa.”COPLA Scaffold” -istutteet ovat käytössä seuraavilla Evidensia-klinikoilla:Evidensia FinnooEläinsairaala VethausKeravan eläinklinikkaKouvolan eläinasairaalaEvidensia SeinäjokiEvidensia TammistoEvidensia TurkuKantasoluhoidotKudosvauriokohdassa kantasolut edistävät paranemista useilla tavoilla:·       tuottavat kasvutekijöitä ·       edistävät verisuoniston kehittymistä ·       vähentävät tulehdusreaktiotaKaatasoluhoitoja voidaan toteuttaa usealla eri tavalla.Kantasoluhoitoa voidaan käyttää tukihoitona nivelrikon sekä jänne-ja nivelsidevammojen hoidossa. Kysy tästä lisää omalta eläinlääkäriltäsi.PRP eli runsaasti verihiutaleita sisältävä veriplasma (platelet rich plasma)Verihiutaleet sisältävät lukuisia bioaktiivia proteiineja, jotka:·       käynnistävät ja edistävät jänteiden, nivelsiteiden ja nivelruston korjautumista ja paranemista ·       vähentävät tulehduksen välittäjäaineita nivelrikon vaivaamassa nivelessä ·       vähentävät kipua ja parantavat ruston toimintaa nivelrikon vaivaamassa nivelessäPRP-hoitoa voidaan käytettää tukihoitona nivelrikon sekä jänne-ja nivelsidevammojen hoidossa. Kysy tästä lisää omalta eläinlääkäriltäsi.

Mitä on nivelrikko?

Nivelrikko on yleinen lemmikkieläinten sairaus. Se on pitkäaikainen, krooninen vaiva, jonka esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Nivelrikossa koko nivel muuttuu. Nivelrusto haurastuu, alkaa halkeilla ja kulua pois nivelpinnoilta. Ruston alla oleva luu kovettuu ja menettää joustavuutensa, mikä kuormittaa entisestään haurasta nivelrustoa. Nivelkapseli paksuuntuu ja nivelen reunoille kasvaa uudisluuta. Nivelen sisälle käynnistyy tulehdustila. Muutokset ovat yleensä hitaasti eteneviä eivätkä ole parannettavissa. Ne aiheuttavat kipua nivelessä ja rajoittavat nivelen liikettä.Koira yrittää välttää kipua rajoittamalla kipeän nivelen liikerataa ja siirtämällä painoa pois nivelrikkoiselta jalalta liikkuessaan. Tämä näkyy ontumisena ja jäykkyytenä. Kissalla ontumaa ei yleensä havaita, vaan kipu näkyy yleisenä aktiivisuustason laskuna ja esimerkiksi haluttomuutena hypätä. Nivelkipu johtaa jännitykseen ja kipuun paitsi nivelrikkoisen jalan lihaksissa myös esimerkiksi selkälihaksissa ja ristikkäisen jalan lihaksissa. Lihaskivut ja -jäykkyys rajoittavat eläimen liikeratoja entisestään.Mikäli koirasi tai kissasi ontuu tai on jäykkä, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Koiran kipu

Koiran kipu on hoidettavissaKoiran kipu tulisi aina hoitaa, vaikka koira ei kipuaan ääneen valittaisikaan. Joskus on parempi antaa lääkettä varmuuden vuoksi kuin jättää koiran kipu hoitamatta. Esimerkiksi nivelrikkoisen koiran mahdollista kipua voi tutkia antamalla sille kipulääkekuurin ja vertaamalla koiran käytöstä lääkkeiden kanssa ja ilman. Jos koira on pirteämpi ja liikkuu enemmän saadessaan kipulääkkeitä, voidaan melkoisella varmuudella olettaa, että sillä on kipuja ilman lääkitystä. Tällöin lääkitystä tulee tietysti jatkaa.Eläinlääkäreiden asenteet koiran kipuun ja kivunhoitoon voivat vaihdella. Joskus koiran kipu arvioidaan niin pieneksi tai lyhytkestoiseksi, että sitä ei lääkärin mielestä kannata lääkitä. Eläin ei ikävä kyllä pysty valittamaan päätöksestä, mutta sen omistaja voi hyvin kysyä vastaanotolla kivunlievityksestä, jos lääkäri ei siitä mainitse. Esimerkiksi rajun korvatulehduksen korvaansa saanut koira paranee kyllä pelkillä antibioottitipoillakin, mutta sen tuskaisaa oloa lievittäisi kipulääke.Lääkitysvaihtoehtoja kipuun on runsaastiKoiran kipuun sopivista lääkkeistä tulee aina kysyä eläinlääkäriltä. Koira on paljon ihmistä herkempi tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksille, joten sille ei kannata antaa omin päin ihmisten lääkkeitä. Esimerkiksi ibuprofeeni aiheuttaa koiralle vaarallisen sisäisen verenvuodon lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä annostuksella kuin ihmisille.Koirille on olemassa omat tulehduskipulääkkeensä, joiden annostelua säädetään pitkään käytettäessä niin, että koira pärjää pienimmällä mahdollisella annoksella. Näitä ovat esimerkiksi karprofeiinia ja meloksikaamia sisältävät koiran kipulääkkeet.Nivelrikkokivun tukihoitoon käytetään ravintolisiä (Seraquin ym.), joissa on koiran nivelrustoa suojaavia ainesosia (mm. glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia). Ravintolisät eivät suoraan vaikuta kivun tuntemiseen, mutta ne edistävät sairaan kudoksen eheytymistä. Esimerkiksi nivelrikossa ravintolisät edistävät rustokudoksen uusiutumista, suojaavat niveltä rustoa tuhoavilta entsyymeiltä ja vaikuttavat nivelnesteen laatuun ja viskositeettiin. Tämän seurauksena kivun määrä vähenee ja usein nivelrikkoon määrätyn tulehduskipulääkkeen annosta voidaan jopa pienentää.Koiran kivun vaihtoehtolääkintäVaihtoehtolääkintä tarkoittaa sellaisia rohdoksia, joita ei ole tutkittu lääkkeiltä vaadituilla tavoin. Näitä ovat esimerkiksi homeopaattiset lääkkeet ja erilaiset kasvivalmisteet. Homeopaattisten ja kasvivalmisteiden käyttöön koirilla tulisi suhtautua suurella varovaisuudella, sillä puutteellisesti testattuina ne sisältävät esimerkiksi maksa- tai munuaisvaurion vaaran. Koiran elimistö on monelle aineelle herkempi kuin ihmisen, mikä tulisi muistaa ennen omatoimisia rohdos- tai lisäravinnekokeiluja.Liikunta ja tukihoidotJotkut eläinlääkärit saattavat suositella kivunlievitykseen vaihtoehtoisia hoitomuotoja kuten akupunktiota. Niillä ei saa yrittää korvata lääkitystä, jos koiran kipu on voimakasta, mutta niitä voi käyttää tukihoitona toipilaalle tai lääkitystä pienennettäessä.Liikunta ja hyvä lihaskunto on tärkeää myös sairastavalle tai vanhenevalle koiralle, ja auttaa osaltaan koiran kipujen torjunnassa, mutta pitkät, rankat lenkit, vetoharrastukset, pyöräily ja muu rasittava liikunta pitää jossain vaiheessa jättää nuoremmille ja terveemmille.Nivelrikkopotilaan ja ikääntyvän koiran kohdalla omistaja voi joutua muuttamaan ulkoilurutiinejaan, jotta koiralle ei tulisi kerralla liian suurta rasitusta. Lisäksi nivelrikkoisen koiran painoon on kiinnitettävä huomiota, koska ylipaino rasittaa turhaan niveliä entisestään. Painonhallinta ja hoitoa tukeva ravinto ovat osa nivelrikkoisen koiran hoitosuunnitelmaa.Mikäli epäilet koirasi kärsivän kivuista, ota yhteyttä eläinlääkäriin.Sari Haikolapieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäriEläinsairaala Evidensia Oulu

Koirien tavallisimmat sydänsairaudet

Koiran sydämen vajaatoimintaSydän on hyvin mukautuva ja kompensaatiokykyinen elin. Suuri osa sydänsairauksista johtaa kuitenkin ajan myötä sydämen kompensaatiokyvyn ylittyessä sydämen vajaatoimintaan, eli tilaan, jossa sydän ei jaksa ylläpitää tehokasta verenkiertoa elimistössä. Valtimovirtauksen heikentyminen vaikeuttaa elimistön hapensaantia ja laskimovirtauksen hidastuminen aiheuttaa nesteiden kertymistä kudoksiin.Tavallisimpia vajaatoimintaoireita ovat yskä, hengenahdistus, rasituksensiedon aleneminen ja yöllinen levottomuus. Hiukan harvinaisempina oireina nähdään mm. ruokahaluttomuutta, laihtumista ja lihaskatoa, pyörtyilyä ja nesteiden kertymistä vatsaonteloon.Alkuvaiheessa oireita esiintyy lähinnä rasituksessa tai yölevon jälkeen, vajaatoiminnan pahentuessa oireet lisääntyvät ja voimistuvat ja johtavat lopulta menehtymiseen yleensä keuhkoödeemin eli keuhkojen nestepöhön estäessä hapensaannin.Tavallisimmat koiran sydänsairaudet kehittyvät ja etenevät varsin hitaasti ja niille on tyypillistä pitkä piilevä oireeton vaihe ennen vajaatoiminnan kehittymistä. Vajaatoimintaoireiden ilmaantuessa sairaus on yleensä jo varsin pitkällä. Vajaatoimintaoireita pystytään lievittämään melko tehokkaasti lääkityksillä, sydänsairautta sen sijaan ei yleensä pystytä parantamaan tai sen etenemistä pysäyttämään.Sydänsairauksien tutkiminenKoiran sydänsairaudet voidaan usein todeta piilevässä vaiheessa paljon ennen vajaatoimintaoireiden kehittymistä. Tavallisen kliinisen tutkimuksen yhteydessä eläinlääkärin mielessä herää epäily sydänsairaudesta, jos hän kuulee sydämestä sivuäänen tai rytmin muutoksia.Röntgenkuvassa voidaan nähdä sydämen muodon tai koon poikkeavan normaalista. Röntgenkuva on myös välttämätön vajaatoimintapotilaan keuhkojen nestekertymien arvioimisessa. Sydämen ultraäänitutkimuksella nähdään sydämen sisärakenteet ja pystytään tarkastelemaan sydämen eri osia, sydänlihaksen supistumista, läppien toimintaa ja verivirtauksia sydämen sisällä. Sydämen sähköisestä toiminnasta saadaan tietoa EKG-tutkimuksella eli niin sanotulla sydänfilmillä.Ultraäänitutkimus on yleensä tarpeen tarkan diagnoosin saamiseksi ja luotettavan ennusteen arvioimiseksi. Vajaatoimintaoireiden vakavuutta arvioidaan röntgenkuvin. Huolellinen oireiden selvittely ja perusteellinen kliininen tutkimus ratkaisevat mitkä erikoistutkimuksista milloinkin ovat tarpeen.Koiran läppävikaKoiran läppävika eli endokardoosi eli sydämen eteis-kammioläppien myksomaatoosi rappeuma on pääasiassa pieni- ja keskikokoisten koirien sairaus, jota esiintyy lähinnä ikääntyvillä koirilla. Tyyppirotuja ovat mm mäyräkoirat, chichuahua, perhoskoira, villakoirat sekä kirkkaasti ensimmäisenä listan kärjessä cavalier kingcharlesinspanieli, jolla alttius läppävialle tiedetään vahvasti perinnölliseksi.Läppäviassa sydämen eteisten ja kammioiden välissä oleva läppä rappeutuu, paksuuntuu, joskus repeileekin ja alkaa vuotaa, eli päästää verta palaamaan taaksepäin eteiseen kammiosta sydämen iskuvaiheen aikana.Läppävuoto aiheuttaa helposti kuultavan sivuäänen, joka tavallisesti kuuluu vähitellen voimistuen jopa useita vuosia ennen vajaatoiminnan kehittymistä. Vasemman sydänpuoliskon eteis-kammioläppä sairastuu yleensä ensin ja vakavammin, koska sydämen vasemmalla puoliskolla on suurempi työtaakka hoidettavanaan. Vasemmanpuoleinen läppävuoto vaikeuttaa laskimopaluuta keuhkoista ja läppävikapotilaan tavallisimmat oireet liittyvätkin vasemmanpuoleiseen vajaatoimintaan eli keuhkojen nestekertymiin.Sydänlihaksen rappeumatDilatoiva kardiomyopatia eli laajentava sydänlihasrappeuma on pääasiassa suurikokoisten koirarotujen sairaus. Alttiita rotuja ovat mm. tanskandoggi, irlanninsusikoira, newfoundlandinkoira ja dobermanni. Dobermannien sairaus on usein erityisen vakava ja nopeasti etenevä. Boksereilla esiintyy rytmihäiriöitä aiheuttavaa oikeaan kammioon keskittyvää sydänlihaksen rappeumasairautta.Kardiomyopatioiden taustalla lienee usein geneettinen alttius, joskus myös ravitsemukselliset tekijät, lähinnä tiettyjen aminohappojen (karnitiini, tauriini) puute. Dilatoiva kardiomyopatia on sydänvika, jota tavataan kaikenikäisillä aikuisilla koirilla. Sairaudessa sydänlihas rappeutuu, venyy ja veltostuu, eikä enää jaksa pumpata tehokkaasti.Sydämen rytmihäiriöt ovat myös tavallisia ja kardiomyopatian oireet voivatkin ilmaantua hyvin rajuina ja äkillisinä usein juuri rytmihäiriöiden takia. Sydämen pysähtymiseen johtava rytmihäiriö on usein kardiomyopatiapotilaan menehtymisen syynä.Synnynnäinen koiran sydänvikaSydämen kehityshäiriöt, rakenneviat ovat kohtalaisen tavallisia, koska sydämen ja sen suurten verisuonten kehittyminen sikiökaudella on hyvin herkkä prosessi. Erilaisia kehityshäiriöitä tunnetaan kymmeniä. Kehityshäiriöitä esiintyy satunnaisina yksittäistapauksina kaikissa koiraroduissa, mutta osa rakennevioista on periytyviä ja niitä tavataan tietyissä roduissa muita enemmän.Suurin osa kehityshäiriöistä – joskaan ei kaikkia – voidaan todeta pennun huolellisella kliinisellä tutkimuksella ja sydämen kuuntelulla. Pennuilla esiintyy myös ns viattomia sivuääniä, jotka eivät liity rakennevikoihin vaan keskenkasvuisen sydämen verivirtauksiin. Nämä viattomat pentusivuäänet eivät yleensä ole kovin voimakkaita ja häviävät pennun kasvaessa, yleensä ennen puolen vuoden ikää.Kehityshäiriöistä lievimmät eivät aiheuta välttämättä lainkaan oireita tai lyhennä elinikää. Vakavimmat johtavat menehtymiseen jo ennen aikuisuutta tai nuorella aikuisiällä. Ultraäänitutkimus on ainoa keino erotella vakavat ja vaarattomat ongelmat toisistaan ja saada selkeä käsitys ennusteesta.Jos pennulla todetaan voimakas sivuääni sydämessä, viisainta olisi pyrkiä selvittämään sivuäänen syy ennen pennun myyntiä. Hentokin sivuääni on viisasta selvittää, ainakin mikäli se kuuluu vielä puolen vuoden iässä. Erityisen tärkeää olisi löytää varhain ne potilaat, joiden rakennevika voidaan korjata leikkaushoidolla.Koiran sydänsairauksien hoito ja lääkitysKoirien sydänsairaudet ovat kroonisia eikä niitä voida lääkkein parantaa. Vajaatoimintaoireita ja rytmihäiriöitä voidaan kuitenkin lievittää ja potilaan elämän laatua ja kestoa huomattavasti parantaa lääkehoidolla.Vajaatoiminnan hoidossa käytetään useimmiten kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmää, mm. nesteenpoistolääkkeitä, verenpainetta alentavia lääkkeitä ja sydänlihaksen supistumista tehostavia lääkkeitä. Lääkehoito kestää koko koiran loppuiän. Hyvin suunniteltu lääkehoito ja huolellinen hoidon seuranta ovat sydänpotilaan hoidon kulmakiviä. Säännölliset kontrollikäynnit ja eläinlääkärin tekemä tilannearvio aina potilaan voinnin muuttuessa parantavat ennustetta.Tukihoito ja ravintoRuokinnallinen tukihoito on tärkeää niille potilaille, joilla sairauteen liittyy laihtumista ja lihasten kuihtumista. Rasvahapporavintolisästä voi olla hyötyä. Kardiomyopatiapotilaalle voidaan joskus määrätä myös L-karnitiinia tai tauriinia ravintolisäksi.Kaikilla vajaatoimintapotilailla on tärkeää rajoittaa suolan saantia, koska suola nostaa verenpainetta ja lisää nesteiden kertymistä. Tavallisissa koiranruoissa suolan määrä on kohtuullinen, mutta monissa makupaloissa ja kotiruoassa (erityisesti makkarat, juustot) suolaa on runsaasti ja ne tulisi karsia kokonaan pois koiran ruokavaliosta.Liikunta koiran voimien mukaanSydämen vajaatoimintapotilaan liikuntaa ja rasitusta on säädeltävä potilaan voinnin ja jaksamisen mukaan. Vakavimmin sairaat potilaat alkavat oireilla jo hyvin kevyessä rasituksessa ja niiden liikunnan tulee olla hyvin kevyttä, maltillista ja lyhytkestoista. Esimerkiksi portaiden nousu voi olla liian raskas suoritus. Hyvässä hoitotasapainossa oleville potilaille kevyt liikunta pieninä annoksina sopii hyvin.Jos rasituksessa ilmaantuu oireita (nopea väsyminen, hengästyminen, hidas palautuminen), rasitusta on vähennettävä. Jos koiralla on oireeton varhaisvaiheessa oleva sydänsairaus, jossa vajaatoimintaa ei ole vielä kehittynyt, sen elämää ei useinkaan tarvitse voimakkaasti rajoittaa. Säännölliset seurantakäynnit sen sijaan ovat suositeltavia, jotta sairauden etenemistä pystytään seuraamaan ja alkava vajaatoiminta tunnistamaan varhaisessa vaiheessa. Ikääntyvä lemmikki kannattaa käyttää säännöllisesti terveystarkastuksessa jotta mahdollinen piilevä sydänsairaus pystytään toteamaan hyvissä ajoin.Artikkelin kirjoittaja: Eläinlääkäri Outi Niemelä

Koiran ulkoloiset

SikaripunkkiSikaripunkki eli karvatuppipunkki (Demodex canis ja Demodex injai) on koiran ihon vakioasukki. Se on erittäin pieni hämähäkkieläin, joka asuu ihon karvatupen sisällä ja siirtyy emältä pennuille ensimmäisten elinpäivien aikana. Jokaisen koiran ihossa on sikaripunkkeja, mutta ne aiheuttavat ongelmia vasta jos koiran vastustuskyky on heikko. Sikaripunkki aiheuttaa koirissa paikallisen tai yleistyneen tautimuodon eli demodikoosin. Demodex canis on tavallisin koiralla esiintyvä sikaripunkki. Erityisesti rasvoittuneella iholla ja karkeakarvaisilla terriereillä voidaan tavata Demodex injai-punkkia.Paikallinen demodikoosi esiintyy tavallisimmin nuorilla alle kahden vuoden ikäisillä koirilla. Iho-oireina ovat karvattomat, joskus punoittavat, alueet ihossa. Ihossa saattaa olla punoittavia pieniä nystyröitä sekä mustapäitä. Karvattomat laikut eivät yleensä vaivaa koiraa mitenkään. Paikalliset esiintymät eivät vaadi hoitoa, vaan ne menevät ohi itsestään kun koiran oma vastustuskyky paranee.Yleistyneessä demodikoosissa karvattomia laikkuja on enemmän kuin 5-10 kappaletta, tai ihomuutokset kattavat laajoja ihoalueita. Joissain tapauksissa sikaripunkin aiheuttamat iho-oireet leviävät vakavaksi yleistyneeksi muodoksi, johon voi liittyä yleisoireita ja imusolmukkeiden suurentumista. Yleistyneeseen demodikoosiin liittyy usein toissijainen (sekundäärinen) bakteeritulehdus, joka pahentaa taudinkuvaa.Nuoren koiran (juveniili) demodikoosi paranee yleensä pysyvästi pitkäkestoisella lääkityksellä. Aikuisiällä puhjenneen yleistyneen demodikoosin taustalla on useimmiten koiran vastustuskykyä heikentävä sairaus, joka on myös hoidettava jotta demodikoosi saadaan paranemaan. Yleistynyt muoto vaatii aina eläinlääkärin hoitoa.Koiran täiKoiran täi (Linognathus setosus) on yleinen koiran ulkoloinen Suomessa. Koiran täi aiheuttaa koirassa kutinaa, hilseilyä ja raapimisesta ihovaurioita. Koska täit tarttuvat koirasta toiseen, täitartunnasta kannattaa kertoa koiran ulkoilukavereille, jotta kaikki tartunnan saaneet tulisi hoidettua yhtä aikaa. Ihmiseen koiran täi ei tartu. Täi elää vain hetken koiran elimistön ulkopuolella.Koiran täi käyttää ravinnokseen koiran verta, kun taas täitä muistuttava väive (Trichodectes canis) hyödyntää ravinnokseen ainoastaan ihon eritteitä. Koiran väive on harvinainen Suomessa.Täit ja niiden munat eli saivareet ovat pienikokoisia, mutta nähtävissä paljaalla silmällä. Munat ovat tiukasti karvoissa kiinni. Todennäköisimmin täitartunnan saa varmistettua tarkistamalla koiran pään, korvien ympäristön ja eturinnan.Täiden hoitoon saa eläinlääkäriltä tehokkaan lääkkeen. Täi ei selviä hengissä koiran elimistön ulkopuolella joten ympäristön erityistä käsittelyä ei tarvita.Koiran kirppuKoiran kirppu on vikkelä pitkäraajainen pitkiin hyppyihin kykenevä hyönteinen. Keski-Euroopassa koiria vaivaa useimmiten kissan kirppu (Ctenocephalides felis). Koiran kirppuja ei toistaiseksi tavata Suomesta ja useimmiten koirissa tavattavat kirput ovat lyhytaikaisia vieraita kuten lintujen, oravien tai siilien kirput.Kirput purevat ja erittävät puremakohtaan sylkeä syödessään verta. Syljestä aiheutuu allerginen ihoreaktio, joka muistuttaa hyttysen pureman paukamaa. Puremien kova kutina saa koiran raapimaan puremakohtia ja ihon rikkoutuessa iho tulehtuu. Koiralla voi olla kirpputartunnan aiheuttamaa lievää haittaa tai sille voi kehittyä voimakasta kutinaa aiheuttava kirppuallergia. Kirppuongelmaa hoidetaan ulkoloislääkityksellä. Kirppu elää suurimman osan ajastaan eläimen ulkopuolella, ja ympäristön käsittely on tärkeä osa hoitoa. Tosin Suomessa kirppuongelmat ovat toistaiseksi paikallisia tuontikoirilla tavattuja yksittäisiä tapauksia.Keski-Euroopassa koiran- ja kissankirput ovat yleisiä, joten sinne matkustaessa kannattaa suojata koira ennaltaehkäisevällä lääkityksellä.KapiKapi (Sarcoptes scabiei) tarttuu koiraan joko suoraan tartuntaa kantavasta villieläimestä tai sen makuupaikalta. Kapieläimet aiheuttavat ihossa voimakasta kutinaa ja raapimisen seurauksena karvanlähtöä, tulehduksia ja ihon paksuuntumista. Oireet esiintyvät erityisesti kyynärpäissä ja korvalehdissä. Kapitartunnan saanut koira tarvitsee eläinlääkärin hoitoa. Kapi voi aiheuttaa ohimeneviä kutisevia näppylöitä myös omistajalle.PunkkiPuutiainen eli punkki (Ixodes ricinus) tarttuu koiraan ulkoa. Punkki elää aluskasvillisuuden seassa ja tarttuu ohi kulkevaan koiraan yleensä kaulan tai pään alueelle. Ihoon päästyään punkki työntää imukärsän ihon sisään ja aloittaa veren imemisen. Punkin puremaa ei huomaa, koska punkki erittää puremakohtaan puudutetta.Punkki ei ainoastaan ime verta vaan tiivistää verta sylkemällä veren sisältämää nestettä takaisin koiran ihoon. Samalla nesteen mukana kulkeutuu punkin mahdollisesti sisältämiä viruksia ja bakteereita koiran elimistöön. Tämän vuoksi koiraan tarttunut puutiainen kannattaa irrottaa mahdollisimman nopeasti, sillä puutiaiset levittävät vakavia tauteja kuten borrelioosia ja anaplasmoosia. Koiran kotiin kantamat punkit ovat vaaraksi myös omistajalle.Kesällä koira on syytä tarkistaa päivittäin punkkien varalta, erityisesti jos ulkoilee alueella jolla esiintyy runsaasti punkkeja. Koirasta punkki irtoaa helpoiten punkkipihdeillä. Punkin tarttumista voi ennaltaehkäistä apteekista tai eläinlääkäriltä saatavilla ulkoloishäätövalmisteilla tai punkkipannalla. Osa valmisteista aiheuttaa punkin kuoleman sen tartuttua ihoon.Ruskea koirapunkkiRuskeaa koirapunkkia (Rhipicephalus sanguineus) tavataan Suomessa joskus tuontikoirilla. Se imee verta kohteestaan ja liikkuu sen jälkeen vikkelästi piiloon esimerkiksi huonekaluihin tai rakenteisiin. Ruskea koirapunkki pärjää piilopaikassaan ilman uutta veriateriaa jopa yli vuoden, mikä tekee siitä vaikean hävittää. Jos kodissa havaitaan suuri määrä ruskeita koirapunkkeja, siivousavuksi kannattaa kutsua loistorjunnan ammattilaiset. Koirasta ruskeat koirapunkit saa häädettyä eläinlääkäriltä saatavilla ulkoloishäätölääkkeillä.Koiran hilsepunkkiKoiran hilsepunkki (Cheyletiella yasguri) aiheuttaa harvoin oireita aikuiselle koiralle, mutta pennut oireilevat kutinalla. Myös tavallista runsaampi hilseily voi viitata koiran hilsepunkkiin. Kärsivällinen tarkkailija voi havaita hilsepunkin ”liikkuvana hilseenä” koiran turkissa. Eläinlääkäri neuvoo hilsepunkin häädössä ja määrää tarvittavat lääkkeet. Hilsepunkki elää jonkin aikaa koiran elimistön ulkopuolella, joten hoitoon liitetään ympäristön saneeraus.Koiran nenäpunkkiNenäpunkkia (Pneumonyssoides caninum) ei juuri pääse näkemään. Se on pienenpieni hämähäkkieläin, joka elää syvällä koiran nenäontelossa. Koira hoidetaan oireiden perusteella, joita ovat yleensä niiskutus, kirkas vuoto sieraimista, kuonon kutina ja ongelmat hajuaistia vaativassa työskentelyssä. Koiran nenäpunkki tarttuu koirasta toiseen, joten saman talouden koirat tulisi kaikki hoitaa samanaikaisesti.Lue lisää koiran nenäpunkistaKorvapunkkiKorvapunkki (Otodectes cynotis) tarttuu usein koiralle kissalta. Lemmikkieläimistä myös fretti voi saada korvapunkkitartunnan. Korvapunkin oireina ovat kutina, korvakäytävän tulehdus ja kahvinporomainen erite korvakäytävässä. Eläinlääkäri varmistaa korvanäytteen tutkimisella korvapunkkidiagnoosin ja määrää siihen lääkkeen.Koiran ulkoloiset tarttuvatParasta on avoimesti kertoa koirasi leikkikumppaneiden omistajille koirasi ulkoloistartunnasta, jotta kaikki mahdolliset kontaktikoirat tulisi hoidettua samanaikaisesti. Samoin perheen kaikki koirat tulee hoitaa vaikka vain yksi niistä oireilisi. Muutoin koirasi saa pian tartunnan uudelleen kaveriltaan, kun loislääkkeen vaikutus lakkaa.Eläinlääkäri Kirsti SchildtELL, CertVD, DipECVDEvidensia Aurinkolahti ja Tammisto

Koiran allergia ja atopia

Yleistä koiran allergioistaAllergioista puhutaan hyvin paljon koiraharrastajien keskuudessa, ja tuntuu siltä että koirien allergiat ovat yleistymässä. Kirjallisuudessa arvioidaan että joka kymmenes koira on allergikko, mutta on vaikeaa sanoa onko allergia yleistynyt vai tunnistetaanko oireet entistä paremmin. Koiran allergiat voi jakaa neljään ryhmään: kirppuallergia, atopia eli ympäristöallergia, ruoka-aineallergia ja kontaktiallergia. Koiran tai kissan kirppuja ei tavata Suomessa kovin usein, joten kirppuallergiaa ei meillä yleensä tarvitse huomioida vaikka se onkin etelämmässä tavallisin allergian muoto koirilla. Kontaktiallergia on myös harvinainen. Tavallisimmin nähdään puhdistus- tai lääkeaineen aiheuttamia rektioita iholla.Koiran atopia on meillä Suomessa yleisin allergian muoto koirilla. Koiran atooppinen ihottuma tarkoittaa perinnöllistä kutisevaa ja tulehduksellista allergista ihosairautta. Koiran atopia ilmenee kutinana, ihon raapimisena ja punoituksena. Koira jolla on perinnöllinen alttius sairastua atopiaan, herkistyy ympäristössä esiintyville allergeeneille, joita ovat huone- ja varastopölypunkit, homeet, eläinten hilseet ja siitepöly.Ruoka-aineallergiaa on tutkimusten mukaan 2–30%:lla allergisista koirista. Yksi syy siihen että osuus vaihtelee, on se että ruoka-aineallergia on usein hyvin haastava diagnosoida. Ruoka-aineille allerginen koira on allerginen yhdelle tai useammalle ruoka-aineelle jolle se on altistunut. Koiralla voi olla sekä atopia että ruoka-aineallergia, mikä lisää diagnostiikan vaikeutta.Korvatulehdus on tavallinen löydös koiran atooppisessa ihottumassa ja ruoka-aineallergiassa. Kuva: Kirsti Schildt.Atopia koirallaAtopiaan muita useammin sairastuvat koirarodut vaihtelevat eri tutkimuksissa. Terrierit, noutajat, spanielit ja monet lyhytkuonoiset rodut kuuluvat allergialle alttiisiin rotuihin. Urokset ja nartut sairastuvat yhtä usein. Oireet havaitaan tavallisimmin 6 kuukauden – 3 vuoden iässä. Oireiden alkaminen 7 ikävuoden jälkeen on harvinaista. On havaittu, että ranskanbulldoggi ja shar-pei saattavat sairastua nuorempina kuin muiden rotujen edustajat.Koiran atopia on seurausta useista tekijöistä, joista perimä on yksi tärkeimmistä. Immuunijärjestelmän toiminta on atoopikolla normaalista poikkeavaa. Lisäksi atooppisella koiralla ihon muodostama suojakerros tai suojamuuri on heikompi kuin terveellä. Ulkoiset allergeenit ovat monella laukaiseva tekijä oireiden alkamiselle. Koira altistuu allergeeneille pääsääntöisesti ihon kautta, ja atoopikolla heikentynyt suojakerros helpottaa allergeenien pääsyä elimistöön. Atopia on elinikäinen vaiva koiralla, eikä se ole kokonaan parannettavissa. Lähes poikkeuksetta jokaiselle koiralle kuitenkin löytyy hoito jolla sen vointi pysyy hyvänä.Atopian ensisijaiset oireet ovat kutina ja punoitus iholla. Kutina ja allerginen tulehdustila iholla altistavat iho- ja korvatulehduksille. Raapimalla ja nuolemalla koira itse pahentaa ihon tulehdusta. Oireet ovat tavallisimmat korvissa, tassuissa ja huulissa. Silmänympärykset, peräpää ja nivusiho ovat myös alttiina. Eri roduilla on toisistaan hieman poikkeavat eniten oireilevat kehon alueet. Hengitystie- tai silmäoireita tavataan atooppisilla koirilla harvoin, toisin kuin ihmisillä.Koiran iholla tavataan normaalistikin hiivaa ja bakteereja. Atoopikon heikentynyt ihon suojakerros ja poikkeavasta immuunivasteesta johtuva allerginen tulehdustila iholla altistavat näiden mikrobien ylikasvulle ja tulehduksille. Näin ollen mikrobit ovat aina toissijainen syy oireille, eli seurausta allergiasta joka on ensisijainen sairaus.Oireet voivat olla kausittaisia tai jatkuvia, ja vakavuusaste voi muuttua iän mukana. Atopialle aaltoileva taudinkulku on tyypillistä. Kosteus tai märkyys voi pahentaa oireita, ja moni omistaja huomaakin oireiden pahenevan esimerkiksi tassuissa keväisin ja syksyisin rapakelien aikoihin. Joillakin koirilla oireet painottuvat tiettyyn vuodenaikaan, eli pahenevat tai esiintyvät vain talvisin tai kesäisin.Tassujen kutina on tavallinen oire atopiassa. Kuvassa nuolemisen seurauksena syljen ruskeaksi värjäämät karvat tassussa. Kuva: Kirsti SchildtRuoka-aineallergia koirallaJos oireet ovat jatkuvia, voi kyseessä olla myös ruoka-aineallergia. On tärkeää selvittää mahdollinen ruoan aiheuttama osuus oireista, sillä ruoka-aineallergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Koiran allergiaoireista ei yleensä voi päätellä johtuvatko ne atopiasta vai ruoka-aineallergiasta. Ainoa luotettava tapa selvittää taustasyy on siirtää koira koejakson ajaksi sellaiselle ruokavaliolle joka ei voi aiheuttaa sille allergiaoireita. Koiran aiempi ruokavalio käydään läpi, ja sen perusteella valitaan ruokavalio testijaksoa varten. Tämä ns eliminaatiodieetiksi kutsuttu testijakso kestää tavallisimmin 8 viikkoa, jonka aikana omistaja pitää kirjaa koiran oireista. Dieetin lopulla arvioidaan vaste, ja aloitetaan ns haastevaihe entisellä ruokavaliolla. Eliminaatiodieetin aikana selvitetään onko ruoalla mitään tekemistä iho-oireiden kanssa, ja jos on, niin mille ruoka-aineelle koira on herkistynyt.Ruoka-aineallergiasta puhutaan paljon koiran omistajien keskuudessa, ja monet vaihtavatkin ruokavalion jos iho-oireita ilmenee. Oikein suoritettu eliminaatiodieetti on kuitenkin tarpeen jos koiralle aloitetaan allergiatutkimukset. On hyvä tietää että ruoka-aineallergia on paljon harvinaisempi kuin atopia.AllergiadiagnoosiAtopia on kliininen diagnoosi: tämä tarkoittaa että arvioidaan ovatko oireet ja taudinkulku tyypilliset atopialle. Lisäksi suljetaan pois muut mahdolliset syyt oireilulle, kuten loissairaudet. Useimmiten eliminaatiodieetti ruoka-aineallergian varalta on tarpeen. Hiiva- tai bakteeri-infektioiden tunnistamiseksi otetaan usein näytteitä iholta tai korvista.Ei ole olemassa testiä tai laboratoriokoetta joka osoittaisi onko koiralla allergiaa. Allergiatesteissä myös terveellä koiralla voi olla positiivisia tuloksia, eli testiä ei voi käyttää allergiadiagnoosin asettamiseksi. Testiä käytetäänkin allergeenien valitsemiseen siedätyshoitoa varten, ei diagnostiikkaan. Allergiatestitulos voi tukea allergiadiagnoosia.Tassunpohjien punoitus on tavallinen ensisijainen oire koiran atooppisessa ihottumassa. Kuva: Kirsti SchildtKoiran allergian hoitoAllergia on elinikäinen sairaus, ja sen vuoksi hoito on myös elinikäinen. Hoito voi vaihdella eri vuodenaikoina, oireiden vakavuusasteen mukaan.Allergeenien välttäminen on harvoin mahdollista, paitsi ruoka-aineallergiassa. Jos koira on allerginen esimerkiksi kanalle, tulee jatkossa välttää kaikkia ruokia, herkkuja ja purutikkuja jotka sisältävät kanaa. Huonepölypunkkeja on Suomessa verrattain vähän. Niiden välttämiseksi voi esimerkiksi valita koiralle sellaisen pedin, jonka voi pestä 60 asteessa. Varastopunkkien esiintyvyydestä suomalaisissa kodeissa on vain vähän tietoa. Monet välttelevät kuivamuonaa varastopunkkien pelossa, mutta oikein säilytetty kuivamuona ei ole merkittävä riskitekijä altistumiselle. Varastopunkkiallergiaa ei voi hoitaa vain kuivamuonaa välttelemällä, sillä niitä on tutkimuksen mukaan kotioloissa enemmän kuin kuivamuonassa. Siitepölyä ja ympäristöhomeita on käytännössä hyvin vaikeaa vältellä.Allergeenien määrää iholla voi vähentää shampoopesuilla. Jos koira kärsii ihotulehdustaipumuksesta, sille voidaan valita viikoittainen pesu desinfioivalla shampoolla. Kuivalle ja kutisevalle iholle valitaan toisenlainen shampoo, ja usein hoitoainekäsittely pesun jälkeen.Atopian hoitoon voidaan valita siedätyshoito. Tällöin allergiatestin avulla valitaan sopivat allergeenit siedätysliuokseen, joka on mahdollista antaa joko pistoksina tai suun kautta.  Pistoksia harjoitellaan aluksi klinikalla mutta useimmiten omistaja jatkaa pistosten antamista kotona. Siedätyshoidon tarkoitus on auttaa koiran immuunijärjestelmää totuttelemaan allergeeneihin jotka aikaisemmin ovat laukaisseet allergisen tulehdustilan. Siedätyshoidosta on hyötyä noin kahdelle kolmesta koirasta, ja sen teho arvioidaan yleensä noin vuoden kuluttua aloittamisesta. Hoito on elinikäinen jos se on tehokas, ja toimiessaan vähentää lääkityksen tarvetta.Välttämättömien rasvahappojen lisääminen ruokaan saattaa auttaa allergista koiraa, ja vähentää tarvittavan lääkityksen määrää. Vain hyvin lieviin oireisiin riittää rasvahappolisä ainoana hoitona. Vaikutus nähdään vasta 5-6 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta eli nopeaa apua ei ole odotettavissa rasvahapoista.LääkehoitoLääkehoidossa voidaan valita paikallisesti tai suun kautta annettavia valmisteita. Usein parhaaseen hoitotulokseen pääseminen edellyttää eri hoitomuotojen yhdistämistä. Hoidon teho ja sopivuus varmistetaan säännöllisillä kontrollikäynneillä hoitavan eläinlääkärin vastaanotolla. Viime vuosina koirien käyttöön on kehitetty useita uusia hoitomuotoja, mikä on huomattavasti parantanut monen allergisen koiran vointia. Jos koiran oireet ovat vaikeasti hallittavissa, saattaa hoitava eläinlääkäri ehdottaa käyntiä ihotauteihin perehtyneen eläinlääkärin vastaanotolla.Koiran atopia vaatii omistajalta pitkäaikaista sitoutumista hoitoon. Hyvä hoitosuhde eläinlääkärin, omistajan ja hoidettavan koiran välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kontrollikäynnit suunnitellaan jokaiselle yksilölle sopivin väliajoin. Moni omistaja voi kokea pesut ja paikallishoidot työläiksi, eikä koira itsekään välttämättä pidä pesuhetkistä. Kiireiselle omistajalle saattaakin koiran tehostettu lääkehoito olla sopivampi hoitokeino. Hoidon onnistumisen palkintona on kuitenkin koiran oireiden merkittävä vähentyminen tai loppuminen.Eläinlääkäri Kirsti SchildtELL, CertVD, DipECVDEvidensia Aurinkolahti ja Tammisto

Koiran maitohammas ei irtoa

Koiran maitohampaat (28 kpl) korvautuvat pysyvillä hampailla noin 7 kk ikään mennessä. Etuhampaat vaihtuvat hieman aiemmin, noin 5 kk ikään mennessä. Pennun suuta kannattaa siis tarkkailla vähintään viikoittain, jotta mahdolliset hammasongelmat havaitaan ja ehditään hoitaa ajoissa ennen hammasongelmien muodostumista.Pienikokoisten koirien perinnöllinen ongelmaIrtoamattomia maitohampaita pidetään geneettisenä ongelmana, koska niitä esiintyy eniten koirilla, joilla on tietyn muotoinen tai kokoinen kallo. Ongelmaa esiintyy kuitenkin jonkin verran kaikissa koiraroduissa ja myös kissoilla. Etenkin pienet ja kääpiökokoiset koirat ovat muita alttiimpia pentuajan hammasongelmille. Myös aikuisella iällä niitä vaivaa suuria ja keskikokoisia koiria useammin hampaan kiinnityskudoksen sairaus, parodontiitti.Syyt viivästyneelle maitohampaiden irtoamiselleKun maitohammas ei lähde ajoissa irti vaan jää pysyvän hampaan viereen, syynä on useimmiten pysyvän hampaan väärä ulostuloreitti. Normaalisti pysyvä hammas aiheuttaa kasvaessaan painetta maitohampaan juuren päähän, jolloin maitohampaan juuri alkaa hajota ja imeytyä verenkiertoon. Juuren hajoaminen eli resorptio etenee, kunnes maitohammas irtoaa ja pysyvä hammas kasvaa sen tilalle. Jos pysyvän hampaan reitti menee maitohampaan juuren ohi, juureen ei kohdistu tarvittavaa painetta eikä maitohammas irtoa toivotusti. Tällöin pysyvä hammas kasvaa maitohampaan viereen.Useimmin irtoamaton maitohammas on kulmahammas. Ongelman huomaa helposti katsomalla koiran suuhun eli nostamalla koiran ylähuulia pois hampaiden päältä.Mitä haittaa irtoamaton maitohammas aiheuttaa?Pysyvän hampaan kuuluisi kasvaa maitohampaan paikalle. Jos maitohammas onkin vielä paikoillaan, suussa tulee ahdasta ja koiran purenta ei kehity toivotusti. Vääränlainen purenta voi pahimmillaan tuottaa koiralle jatkuvaa kipua, jos hammas painuu vastakkaisen leuan ikeneen tai suulakeen. Koska irtoamaton maitohammas ja pysyvä hammas taistelevat samasta tilasta ikenessä, ien ei pääse kunnolla ympäröimään pysyvää hammasta ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen riski kasvaa.Katkennut maitohammas tulee hoidattaaIrtoamatonta maitohammasta ei saisi yrittää väkivalloin kotona irrottaa. Maitohampaat ovat pitkiä, kapeita ja ohutseinäisiä, ja murtuvat helposti. Jos maitohammas katkeaa, sen juurikanava jää avoimeksi ja on alttiina tulehdukselle.Tulehdus katkenneessa maitohampaassa voi aiheuttaa hampaan juureen mätäpaiseen, joka voi vaurioittaa pysyvän hampaan kiillettä. Katkenneen hampaan juuri on myös edelleen pysyvän hampaan kasvun tiellä, jolloin pysyvä hammas saattaa kasvaa väärään asentoon ilman että sitä heti huomataan. Katkennut maitohammas tulee aina saada poistettua kokonaan, vaikka pysyvä hammas ei olisikaan vielä näkyvissä.Milloin pitää huolestua?Irtoamattomat koiran maitohampaat voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita koiran hampaistolle jo kahden viikon sisällä siitä, kun pysyvä hammas alkaa näkyä sen vieressä. Tilannetta ei kannata siis seurailla kovin pitkään vaan ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jos maitohammas ei osoita irtoamisen merkkejä.Koiran maitohampaat irtoavat ja korvautuvat pysyvillä hampailla ikäkauden 3–7 kk aikana, joten pennun purenta kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärillä ainakin silloin, kun pentu käy rokotuksilla. Myös pennun kasvattaja varmasti mielellään neuvoo ja auttaa pennun kasvuun liittyvissä kysymyksissä.Katkenneeseen maitohampaaseen tulisi reagoida vielä nopeammin kuin irtoamattomaan, sillä tulehdusriski vaarantaa koko koiran terveyden ja uhkaa pysyvän hampaan kehitystä. Kun koiralta katkeaa hammas, se tulisi saada mahdollisimman nopeasti eläinlääkärin hoitoon.Pennun irtoamattoman maitohampaan hoitoKun pennun maitohammas ei irtoa, vaikka pysyvä hammas kasvaa jo sen viereen, turvallisin tapa on poistaa maitohammas leikkauksessa, koira rauhoitettuna. Hampaan vetämiseen ja vääntämiseen sisältyy riski sekä pysyvän hampaan vahingoittumisesta että maitohampaan katkeamisesta, jolloin ikenen sisään voi jäädä jäänteitä maitohampaan juuresta.Lue lisää koiran maitohampaan poistosta

Leishmanioosi on tuontikoirien tauti

Pohjoismaissa Leishmania infantum -loista levittävää hietasääskilajia ei esiinny, ja muut tartuntatavat, kuten siemenneste tai puremahaava, ovat hyvin harvinaisia. Siten koirasta toiseen tapahtuvan tartunnan riski Suomessa on lähinnä teoreettinen. Tartuntatietä koirasta ihmiseen ei Suomen oloissa tällä hetkellä ole.Sairastuneen koiran elämään tauti voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi, ellei tartuntaa havaita ja hoitoa aloiteta ajoissa.– Goku-galgon leishmanioosi diagnosoitiin jo eläinsuojelujärjestön koiratarhalla Espanjassa. Tauti pysyy oireettomana, kun Goku saa kaksi lääketablettia päivässä. Muuta hoitoa ei tällä hetkellä tarvita, kertoo Gokun kotihoitaja Mervi Huuhka.– Leishmanioosia sairastavilla koirilla säännöllinen kontrolliverikokeissa käynti on tärkeää, jotta taudin kehittymistä voidaan seurata ja tarvittaessa muuttaa lääkitystä, Huuhka jatkaa.Loisen välittämä leishmanioosi voi itää koiran elimistössä kuukausista useisiin vuosiin, minkä aikana loinen leviää luuytimeen, imusolmukkeisiin, pernaan ja maksaan. Tauti on krooninen, eli se ei ole kokonaan parannettavissa mutta sen etenemistä voidaan jarruttaa ja oireet pitää kurissa säännöllisellä lääkityksellä.– Leishmanioosin oireita ovat muun muassa ruokahaluttomuus, heikkous, laihtuminen, lisääntynyt juominen ja iho-oireet kuten karvanlähtö erityisesti silmien ympärillä, hilseily sekä kynsien kasvu. Muita oireita voivat olla esimerkiksi silmäoireet, ripuli, ontuminen ja nenäverenvuoto, kertoo rescue-eläinten hoitoon perehtynyt eläinlääkäri Tanja HakkarainenEvidensia Karhupuiston rescue-klinikalta.– Oireet ovat hyvin vaihtelevia ja leishmanian mahdollisuus kannattaa sulkea aina pois, jos tartunta-alueella oleskelleella koiralla ilmenee oireita, joille ei löydy selkeää taustasyytä.Kaikki infektoituneet koirat eivät kehitä kliinistä sairautta, vaan koiran omalla immuunipuolustuksella on tärkeä rooli. Leishmaniaan sairastuneella koiralla voi esiintyä myös muita sairauksia, kuten ehrlichiaa, joka leviää etenkin ruskean koiranpunkin välityksellä.Tartunta voidaan diagnosoida PCR-kokeella, vasta-ainetestillä tai kudosnäytteellä. Vasta-ainetestistä tartunta nähdään usein vasta kuukausien kuluttua tartunnasta, minkä vuoksi leishmanioosin esiintymisalueella vierailleet tai sieltä adoptoidut koirat on hyvä testata tartunnan varalta uudelleen noin puoli vuotta Suomeen saapumisen jälkeen, vaikka alkuperäinen testaus olisi ollut puhdas. Tietyissä tapauksissa voi olla tarpeen testata leishmania uudelleen myöhemminkin, esimerkiksi vuosittain.– Vastuunsa tiedostavat rescue-yhdistykset testauttavat adoptoitavat koirat jo lähtömaassa, mutta monet tarttuvat taudit voivat olla pitkiä aikoja oireettomia eivätkä aina näy testeissä. Myös testausten laajuudessa saattaa olla eroa, joten lemmikin lisätestaaminen Suomessa voi olla tarpeen, eläinlääkäri Hakkarainen sanoo.– Pitkälle edennyt hoitamaton leishmania johtaa usein koiran kuolemaan, mutta riittävän ajoissa diagnosoituna ja hoidettuna leishmanioosia sairastava koira voi useimmiten elää normaalia oireetonta elämää, Hakkarainen sanoo.– Gokun elämään leishmanioosi ei tällä hetkellä vaikuta mitenkään. Pientä lihasjäykkyyttä ja ontumista sillä on ollut, mutta ne saattavat johtua myös tarhalla olosta, sillä siellä koirat eivät välttämättä pääse liikkumaan säännöllisesti. Viimeisen kuukauden aikana kotihoidossa ollessaan Gokun liikkuminen on parantunut huomattavasti. Goku on iloinen ja rento ukkeli, joka etsii parhaillaan omaa loppuelämän kotiaan, Huuhka sanoo.

Voiko koira nukkua sängyssä?

Moni koiranomistaja ottaisi mielellään pennun viereensä sänkyyn nukkumaan, mutta päätöstä kannattaa harkita tarkkaan.Moni ihminen ottaa koiran saadakseen seuralaisen, joka on kaikessa mukana ja – tottakai – nukkuu sängyssä ja tulee sohvalle viereen rapsuteltavaksi. Tässä ei ole mitään väärää, päinvastoin. Koiranpennun kasvatus ei ole pelkkää rajojen asettamista, se on myös ajan viettämistä pennun kanssa. Jos sekä ihminen että koira tuntevat olonsa turvallisemmaksi nukkuessaan samassa sängyssä, kumpikin osapuoli hyötyy.Oma peti on koiralle turvallinen paikkaTärkeä syy, joka puoltaa pennun nukkumista lattialla, on pennun turvallisuus. Pennun pieni koko ja vielä kehittymätön motoriikka tekee sängystä ja muista huonekaluista sille vaarallisia, jos se yrittää itsekseen hyppiä niille tai niiltä pois. Kovalle lattialle putoava pikkupentu voi loukata itsensä vakavasti.On paljon helpompi kieltää sänkyyn tuleminen johdonmukaisesti alusta alkaen kuin yrittää estää aikuisen koiran sänkyyn tulo silloin tällöin. Kuten silloin kun se on ulkoilusta likainen, pesun jälkeen märkä tai pahimmassa karvanlähdön vaiheessa. Pennut ovat suloisia, pieniä ja useimmiten puhtaita verrattuna aikuisiin koiriin – mieti, haluatko esimerkiksi 40-kiloisen aikuisen koiran potkivan sinua unissaan hiekkaisilla tassuillaan?Koiralle annettava rauha nukkuaJos taloudessasi on lapsia, voi olla turvallisinta lasten kannalta, että koira ei saa tulla sänkyyn eikä huonekaluille. Jos koira nukkuu kaikessa rauhassa sohvalla tai nojatuolilla ja lapsi törmää siihen yhtäkkiä, koira saattaa säikähtää. Vanhempien vastuulla on tietysti myös valvoa lapsia ja opettaa, että nukkuvaa koiraa ei saa häiritä. Tämä on kaikkien kannalta helpompaa, jos koiralla on yksi tietty nukkumapaikka, jonne lapset eivät saa mennä. Koiran nukkumapaikka voi olla esimerkiksi koiran peti, joka sijoitetaan vanhempien makuuhuoneeseen.Ongelmatilanteissa apua eläinlääkäriltäKoira, jonka annetaan nukkua sängyllä ja muilla huonekaluilla, tulee voida komentaa niiltä pois. Jos tätä ei harjoitella jo pentuna, aikuisen koiran häätäminen nukkumapaikastaan voi aiheuttaa konfliktin ihmisen ja koiran välille. Mitä vahvatahtoisempi koira, sen todennäköisempää on, että se pitää kiinni ”saavutetuista eduista”.Koiranpennun kasvatus talon säännöille on aina helpompaa kuin aikuisen koiran käytöksen muuttaminen. Mahdollisten konfliktien välttämiseksi yksinkertaisin keino on tietysti olla päästämättä pentua koskaan sängylle tai sohvalle.Jos koira puree jotakuta sitä sängystä häädettäessä, on tilanne päässyt kehittymään vakavaksi. Näissä tilanteissa koiran käyttäytymiseen tulee puuttua välittömästi. Jos omat koirankoulutustaidot eivät riitä tilanteen korjaamiseen, ota yhteyttä koiran käytösongelmiin perehtyneeseen eläinlääkäriin tai hyvämaineiseen ongelmakoirakouluttajaan tilanteen ratkaisemiseksi.Koiran eroahdistus ja oma petiEroahdistukseen taipuvainen koira voi hakeutua omistajien viereen yöksi, koska koira pyrkii kaikin keinoin säilyttämään fyysisen yhteyden omistajiin, myös yön aikana, vaikka sillä olisi oma koiran peti. Eroahdistuneen koiranpennun kasvatus aloitetaan laittamalla koiran peti oman sängyn viereen ja vähitellen siirtämällä koiran peti kauemmaksi omasta sängystä. Koiran petiin voi laittaa koiralle ”unileluksi” oman vanhan pesemättömän paidan, jossa on omistajan tuoksua. Näin toimien useimmat eroahdistukseen taipuvaiset koirat oppivat nukkumaan yksin.

Toisen koiran hankkiminen

On tietysti mahdollista antaa toinen koira uuteen kotiin, jos kahden koiran yhdistelmä ei toimi. Mutta tämä voi olla raskas kokemus perheelle, joka ehtii jo kiintyä toiseenkin koiraan, sekä saattaa tuottaa stressiä perheessä alunperin olleelle koiralle. Toisen koiran hankkiminen tulee olla huolellisesti harkittua.Koiran hankkiminen ja koiran valintakriteeritMikäli toisen koiran hankkiminen tuntuu harkinnan jälkeen edelleen hyvältä ja vaivan arvoiselta ratkaisulta, seuraava pohdinnan aihe on tulokkaan rotu ja sukupuoli. Kahden tai useamman koiran laumassa riskinä on se, että koirat tappelevat keskenään. Todennäköisimmin sopu säilyy eri sukupuolia edustavien koirien välillä, mutta silloin koirat täytyy eristää toisistaan nartun juoksuaikojen ajaksi tai leikkauttaa (steriloida / kastroida) ainakin toinen koirista. Nartun juoksut saattavat aiheuttaa levottomuutta, syömättömyyttä ja yliseksuaalista käytöstä myös leikatussa uroksessa, joten eristäminen saattaa silti olla tarpeen, vaikka uros ei olisikaan lisääntymiskykyinen. Nartun sterilointi säästää sekä omistajan että talouden uroskoirien hermoja.Kahden samaa sukupuolta olevan koiran hankkiminen on järkevää, jos pelkää ei-toivottuja pentuja, mutta tällöin tappeluiden riski kasvaa. Tietyt luonteenpiirteet saavat jotkut koirat sekä reagoimaan herkemmin että myös puremaan kovempaa kuin keskivertokoira, jolloin tappelun syttyessä vammat voivat olla vakavia. Tällaisia luonteenpiirteitä on tyypillisesti koirilla, joita on alunperin jalostettu esimerkiksi luolametsästykseen, koiratappeluihin tai suojelutarkoitukseen. Tämän tyyppisillä koirilla on suuri kivunsieto, suuri taistelutahto eli halu käyttää leukojaan ja usein myös kohtalaisen paljon dominanssia. Erityisesti terrierien, molossien ja tiettyjen palveluskoirarotujen kanssa tulisi siis olla erityisen varovainen toisen koiran valinnassa.Entä jos koirat ovat hyvin erilaisia? Luonteiden eroavaisuudet saattavat joskus olla turvatekijä. Jos ensimmäinen koira on terävähkö ja provosoituu helposti, silloin on tietysti hyvä, jos toisella on mahdollisimman korkea reaktiokynnys konfliktitilanteissa. Toisaalta taas hyvin erilaisista koirista ei ole toisilleen sitä seuraa ja iloa, mitä omistaja usein toivoisi. Jos esimerkiksi toista kiinnostaa vain nuuskutella jälkiä ja toinen yrittää saada aikaan riehakasta leikkiä, samankin talouden koirat saattavat elää hyvin erillään toisistaan.Liian suurta kokoeroa kannattaa välttää. Iso koira voi loukata pienempää täysin vahingossa, esimerkiksi törmäämällä siihen tai astumalla sen päälle.Koiran hankkiminen toiselle seuraksiUseat koirat kärsivät yksinäisyydestä ja pahimmillaan tämä tunnetila kehittyy eroahdistukseksi. Tällaiseen perheeseen toisen koiran hankkiminen on aina suuri riski, etenkin jos hankittava koira on pentu: uusi pentu katsoo mallia perheen vanhemmasta koirasta ja oppii pian ahdistuskäyttäytymisen esikuvaltaan, jolloin tilanne saattaa johtaa siihen, että perheessä on pian kaksi eroahdistuksesta kärsivää koiraa. Parasta olisikin, että uusi hankittava koira olisi iältään eroahdistunutta koiraa vanhempi ja luonteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen.Miten ja milloin tuoda uusi koira laumaan?Kahden koiran hankkiminen yhtä aikaa tai liian lyhyellä aikavälillä voi johtaa siihen, että koirat leimautuvat enemmän toisiinsa kuin ihmiseen. Toinen koira myös helposti matkii ensimmäisen käytöstä, joten ensimmäisen olisi hyvä olla kunnolla tapakasvatettu ennen kuin laumaan tuodaan uusi koira. Yleensä suositellaan vähintään kahden vuoden ikäeroa saman perheen koirille.Koirien totuttaminen toisiinsa voi olla hyvinkin helppoa. Jos ensimmäinen koira on uros, se todennäköisesti ottaa ilolla vastaan kotiinsa narttukoiran. Tässä tapauksessa omistajan tehtävä on lähinnä valvoa, että uros ei ahdistele uutta tulokasta liian innolla. Myös pikkupennun voi yksinkertaisesti kantaa kotiin ja antaa koirien tutustua.Useimmat aikuiset koirat suhtautuvat pikkupentuihin neutraalin välttelevästi, mutta eivät aggressiivisesti. Tämäkään sääntö ei päde sataprosenttisesti, joten tilannetta kannattaa tarkkailla ja ainakin ensimmäisiksi viikoiksi eristää koirat toisistaan silloin, kun ne eivät ole ihmisen valvonnan alla. Vaikeuksia voi olla odotettavissa, jos toinen koira on jo aikuinen tai lähellä sukukypsyyttä. Tällaisessa tilanteessa on paras antaa koirien tutustua ensin neutraalilla maaperällä.Myöhempien konfliktien välttämiseksi kannattaa ennaltaehkäistä kaikki kilpailu koirien välillä. Koirat tulisi ruokkia hallitusti, joko eri tiloissa tai niin, että ne odottavat käskyn alla lupaa mennä omille ruokakupeilleen. Oviaukot ja portit ovat riskitilanteita, jos koirat saavat rynniä niistä läpi viidakon lakeja noudattaen. Kiihtymys ja ahtaat tilat laukaisevat helposti aggressioita jopa sellaisissa koirissa, jotka muulloin ovat rauhallisia ja lauhkeita. Lattialle jätetyt luut ja lelut voivat aiheuttaa vahtimista, joten turvallisinta olisi antaa nekin valvotussa tilanteessa.Toisen koiran hankkiminen perheeseen tuo paljon iloa sekä perheelle että perheessä jo asuvalle koiralle, mutta uuden koiran hankkiminen tulee olla huolellisesti harkittua.

Koiran valeraskaus

Nartun kiimakiertoNarttukoira on kiimassa keskimäärin 6-8 kuukauden välein. Narttu tulee kiimaan ensimmäisen kerran noin 6-9 kuukauden ikäisenä. Nartun kiimakierto käynnistyy esikiimaasta (proestrus), joka kestää noin 9 vuorokautta. Esikiiman aikana nartun sukupuolielimet turpoavat ja emättimestä voi valua veristä vuotoa.Esikiiman jälkeen alkaa varsinainen kiima (estrus), jonka aikana naaras on halukas parittelemaan uroksen kanssa. Kiima kestää noin 9 vuorokautta. Kiiman jälkeen käynnistyy jälkikiimakausi (diestrus/ metestrus) jonka aikana narttu ei anna uroksen astua itseään. Jälkikiiman aikana emättimen vuoto loppuu ja kohdunseinämä paksunee progesteronihormonin ansiosta.Progesteronihormonitaso pysyy korkealla jälkikiiman puoliväliin asti, jonka jälkeen se laskee vähitellen. Jälkikiimavaihe kestää noin 2–3 kuukautta. Jos narttu tulee kiiman aikana tiineeksi, progesteronitaso pysyy korkealla ja tiineys kestää noin 65 päivää.Jälkikiiman jälkeen alkaa niin sanottu kiimaton ajanjakso (anestrus), jolloin nartun munasarjatoiminta on pysähdyksissä. Anestruksen loppupuolella hormonitoiminta käynnistyy jälleen ja tästä alkavasta proestruksesta käynnistyy uusi kiimakierto.Koiran valeraskaudella on tarkoitusBiologit ovatkin päätelleet, että valeraskauden tarkoituksena on ollut varmistaa, että pennuille on koiralaumassa riittänyt maitoa ja hoivaa muiltakin kuin pentujen omalta emältä.Vaikkakaan valeraskauden perimmäistä syytä ei ole onnistuttu aukottomasti selvittämään, pidetään prolaktiinihormonin kasvanutta pitoisuutta tai elimistön herkistymistä prolaktiinihormonille progesteronipitoisuuden pienentyessä jälkikiiman loppupuoliskolla syynä valeraskausoireille.Mikäli narttu ei ole kantava, on sen elimistö kuitenkin hormonaalisesti valmistautunut tiineyteen Hormonaalisista muutoksista johtuen koiran elimistö ja mieli käyttäytyy ikään kuin koira olisi tiineenä. Nartun valeraskaus alkaa noin 4–9 viikkoa kiimasta.Valeraskauden oireetValeraskaus koiralla huomataan, kun koiran hoivakäyttäytyminen korostuu, koira kantelee pehmolelujaan ympäri asuntoa ja saattaa suojella ”pentujaan” tarmokkaastikin. Fyysisinä oireina huomataan nartun nisien turpoamista, maidon erittymistä, ruokahaluttomuutta ja painon nousua nesteen kerääntymisen myötä elimistöön.Osalle koiran omistajista koiran valeraskaus on huvittavaa seurattavaa, mutta toisinaan perheenjäsenten hermoja koetellaan oireiden ollessa voimakkaita. Valeraskauden aikana narttu on yleensä hyvin rauhaton ja kulkee asunnossa ympäriinsä levottomana.Omistajien epätietoisuutta lisää entisestään nartun selkeät tiineyden merkit. Nartun maitorauhaset turpoavat ja nisistä voi erittyä maitoa. Toisinaan koiran valeraskaus osoittautuu myöhemmin aidoksi raskaudeksi.Valeraskauden diagnosointiJos koiran valeraskaus aiheuttaa huolestuttavia fyysisiä tai käyttäytymisen muutoksia, kannattaa koira viedä eläinlääkäriin. Valeraskaus koiralla diagnosoidaan koiran käyttäytymisoireiden, fyysisten muutosten perusteella ja poissulkemalla koiran tiineys tai muut hormonaaliset häiriöt.Ultraäänitutkimuksella voidaan nopeasti sulkea pois tiineyden mahdollisuus. Vaihtoehtoisesti vatsaontelon röntgenkuvauksella voidaan todeta tiineys, jos ultraäänilaitetta ei ole käytössä.Koiran valeraskauden hoitoKoiran valeraskaus menee itsestään ohi noin 1–3 viikossa, joten hoito ei ole tarpeellista. Vanhanaikaisista ohjeista rajoittaa valeraskaan nartun juomista ja syömistä on syytä pidättäytyä, koska ankara paastoaminen ja veden rajoittaminen heikentävät koiran hyvinvointia juurikaan nopeuttamatta valeraskaudesta toipumista.Ulkoilun lisääminen on sen sijaan hyvä konsti aktivoida narttu miettimään muitakin asioita. Narttua on syytä ohjata tekemään asioita, jotka etäännyttävät sitä ”äidin” roolista ja varottava vahvistamasta jo olemassa olevaa hoivakäyttäytymistä.Koiran valeraskaus voidaan hoitaa myös lääkkein kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Yleisimmin käytössä oleva lääkeaine on kaberkoliini, jota annostellaan koiralle 4–6 päivän ajan. Lääkityksen sivuvaikutuksena saattaa esiintyä huonovointisuutta ensimmäisen annoksen yhteydessä.Ainoa tapa päästä kiusallisista valeraskauksista eroon on steriloida narttu. Leikkaus voidaan suorittaa vasta kun kaikki valeraskauteen liittyvät oireet ovat loppuneet, koska kesken valeraskauden leikatuilla koirilla valeraskausoireet voivat jatkua useiden viikkojen ajan leikkaukseen liittyvän hormonimuutoksen vuoksi.

Koiran terveellinen ruokinta

Koira on ihmisen tavoin ravitsemuksellisesti sekasyöjä. Sen hampaisto on erikoistunut ruuan paloittelemiseen, ei hienontamiseen, toisin kuin kasvissyöjillä. Koiran ruoan tulee tarjota sille riittävästi energiaa, valkuaisaineita, vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Rasvaa koira ei varsinaisesti tarvitse kovinkaan paljoa eikä hiilihydraattejä välttämättä lainkaan, mutta molemmat toimivat ruuassa hyvinä energian lähteinä, moni hiilihydraatin lähde sisältää myös suoliton toiminnan kannalta hyödyllisiä kuituja.  Ravitsemukselliset tarpeet vaihtelevat muun muassa koiran iän ja energiankulutuksen mukaan. Lisäksi kantava tai imettävä narttu tarvitsee ruokaa, jossa on huomioitu sen erityistarpeet.Ravintoaineet koiran ruoassaKoira tarvitsee myös vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita, joiden saannin tulisi olla riittävää ja tasapainoista etenkin kasvavalla koiralla. Pentu on aikuista koiraa paljon alttiimpi väärälle kivennäisaineiden ja vitamiinien määrälle, jos sen ravitsemus on epätasapainossa. Epätasapainoisen ruokinnan seurauksena pennulle voi tulla jopa pysyviä luuston kehityshäiriöitä. Koiran elimistö käyttää eläinperäistä proteiinia hyödykseen tehokkaasti, ja sitä tulisi olla koiran ruuassa runsaasti, koiran aktiivisuustasosta riippuen ruuan kuiva-ainepitoisuudesta noin 20–30%. Kasvava pentu tarvitsee runsaammin proteiinia kuin aikuinen koira. Rasva sisältää paljon energiaa. Ruoan liika rasva saa koiran helposti lihomaan, millä taas on monia haittavaikutuksia koiran terveydelle. Tarkkaile siis koirasi painoa ja valitse ruoka sen kulutuksen mukaan.Koira ei varsinaisesti tarvitse hiilihydraatteja, mutta pystyy käyttämään ravinnokseen esimerkiksi kypsennettyä viljaa. Hiilihydraatit antavat sopivasti energiaa ja usein toimivat myös ravintokuidun lähteinä, mikä tukee suoliston toimintaa ja auttaa ylläpitämään hyvää suoliton mikrobiotaa.Vaihtoehdot koiran ruokintaanKoirille on tarjolla monia erilaisia kaupallisia ruokintavaihtoehtoja: kuivamuonaa, purkkiruokaa, pakastettua tuore- ja raakaruokaa. Vaihtoehtoisesti koiran ruokinta voi pohjautua kotiruokaan, joka tulee osata koostaa oikein, että koiralle ei vahingossa kehity esimerkiksi puutoksia. Jos ihmisten ruokien tähteet muodostavat pääosan koiran ravinnosta, voidaan melko varmasti sanoa, että koiran ruokinnassa olisi parantamisen varaa.Hyvän, oikein tasapainotetun kotiruuan teko vaatii osaamista ja vie aikaa, joten moni koiranomistaja on kääntynyt korkealaatuisten valmisruokien puoleen.Kuivamuona ja purkkiruokaJos ruokapakkauksessa lukee ”täysravinto”, se sisältää silloin kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa toisiinsa, eikä koira tarvitse täysmuonan lisäksi muuta kuin raikasta vettä. Jos pakkauksessa lukeekin ”täydennysravinto”, ei kyseessä ole monipuolinen, koiran ravitsemukselliset tarpeet huomioiva ruoka, vaan kyseinen tuote on jollain tapaa ravitsemuksellisesti riittämätön ja pitkään käytettynä saattaa altistaa koiran terveysongelmille. Laadukas täysravinto on turvallinen ja yksinkertainen tapa ruokkia koira.Valmistajilta löytyy erilaisia ruokavaihtoehtoja pennusta senioriin. Jos olet epävarma ruuan valinnassa, kysy neuvoja eläinlääkäriltäsi, joka ottaa huomioon koirasi iän ja rodun erityispiirteet terveyttä edistävän ruokavalion valinnassa.Tuorepakasteet koiralleSaatavilla on myös tuorepakasteita, joista osa on täysravintoa eli se kattaa koiran ravitsemukselliset tarpeet.Pakasteissa voi olla mukana kypsennettyjä hiilihydraatteja tai ne voivat olla raakaruokintaan tarkoitettuja. Myös liha voi olla joko kypsennettyä tai raakaa. Raa’an ruoan syömiseen saattaa liittyä terveysriskejä, joista voit kysyä lisätietoja eläinlääkäriltäsi.Koiran raakaravintoRaakaruokinnan riskejä ovat muun muassa bakteeri- ja loistartunnat, kun taas mahdollisia hyötyjä ei ole vielä kovin paljon tutkittu. Riskeinä ovat myös kasvavan koiran ravinnon tasapainottamisen vaikeus – raakaruokinnassa ruokkijalla on suuri vastuu tämän suhteen – ja luiden syömisestä johtuvat suolitukokset ja -vauriot. Lisäksi raakaruoka pilaantuu herkästi, joten siihen liittyvät säilytysongelmat on huomioitava.Eläinlääkäriltä ostettavat erikoisruuatKoirat, joilla on jokin sairaus, kuten sydämen vajaatoiminta, diabetes tai haiman vajaatoiminta, tarvitsevat eri tavoin koostettua ravintoa kuin terveet koirat. Eläinlääkäreiden kautta on mahdollista ostaa erikoisruokia, jotka ottavat huomioon kunkin sairauden mukanaan tuomat rajoitteet. Terapeuttisilla ruoilla on suuri merkitys usean sairauden hoitosuunnitelmassa.Koiralle, joka tarvitsee erikoisruokavaliota, on usein haitallista antaa ylimääräisiä makupaloja tai ruuantähteitä. Esimerkiksi allergiselle koiralle jo pieni herkkupala saattaa aiheuttaa oireilua. Eläinlääkärisi ja klinikan henkilökunta neuvovat mielellään tarkemmin erikoisruokavalioasioissaSairauden tukihoitoon tarkoitettuja erikoisruokia saa vain eläinlääkäriltä, sillä niiden syöttäminen omistajan oman harkinnan mukaan saattaa olla jopa haitallista. Oikeaan tarkoitukseensa käytettynä erikoisruuat voivat antaa sairaalle koiralle lisää elinaikaa ja parantaa elämänlaatua.Lihavuus liittyy ruokintavirheisiinKoiran ylipaino altistaa koiran eri sairauksille ja rasittaa myös niveliä. Ylipainon kehittymistä vältetään tarjoamalla koiralle sen aktiivisuuteen ja ikäkauteen sopivaa ravintoa riittävän pieninä annoksina. Säännöllinen kuntoliikunta edistää koirasi hyvää lihaskuntoa ja auttaa pysymään ihannepainossa. Samalla tulee edistettyä myös omistajan terveyttä.Ruokinko oikein?Koiran vointia tarkkailemalla voi melko pitkälle päätellä, onko koiran ruokinta kohdallaan. Jos koira on hoikka ja lihaksikas ja sen turkki on vahva ja kiiltävä, perusasiat ovat todennäköisesti kunnossa. Ihannetilanteessa koiran silmät ja korvat ovat aina puhtaat ja rähmättömät ja ulosteet pieniä ja kiinteitä. Suuret, löysät ulosteet jatkuvasti eivät ole normaaleja, vaan viittaavat joko ruuan huonoon sulavuuteen tai johonkin sairauteen.Kun käyt koirasi kanssa eläinlääkärillä, ota eläinlääkärin kanssa puheeksi terveellinen koiran ruokinta ja varmista, että koiran ruokinta täyttää myös koiran ravintotarpeet.

Koiran kennelyskä

Kennelyskä leviää herkästi koirien tiiviissä kontaktissa. Rokota koirasi vuosittain kennelyskää vastaan, jos ulkoilutat koiraasi säännöllisesti koirapuistoissa.Lue lisää Evidensian JokaKoiran ja -Kissan rokotuskäynnistäMiten kennelyskä leviää?Kennelyskä leviää tehokkaasti koirien välillä koirien nuuskiessa toisiaan. Sairauden itämisaika on keskimäärin 4–7 päivää. Tämän herkästi tarttuvan hengitystietulehduksen aiheuttajina ovat useimmiten parainfluenssavirus sekä Bordetella bronchiseptica –bakteeri. Myös adenoviruksien ja herpesviruksien on osoitettu olevan tarttuvan keuhkoputkitulehduksen taustalla.Aluksi hengitysteihin kulkeutuneet virukset vaurioittavat hengitystie-epiteeliä siinä määrin, että elimistön vastustuskyky laskee. Tämän seurauksena Bordetella aiheuttaa henkitorven ja keuhkoputkentulehduksen, jonka akuutti vaihe kestää noin 5 päivää ja sairauteen liittyvä yskä kaksi viikkoa.Olosuhteilla on suuri merkitys sairastuvuuteen. Vetoisat, kylmät ja kosteat olosuhteet yhdistettynä runsaisiin koirien välisiin kontakteihin kasvattaa tartuntapainetta.Kennelyskän oireetRunsas silmä- ja sierainvuoto ja kohtauksellinen yskä ovat tyypilliset kennelyskän oireet. Koiran yskä aiheutuu keuhkoputkentulehduksesta. Yskänkohtauksen aikana koira kakoo limaa keuhkoistaan. Vakavasti sairastuneet koirat menettävät ruokahalun, ovat uupuneita ja kuumeisia. Tällöin keuhkoputkentulehdus on edennyt keuhkokuumeeksi. Nuoret pennut saavat vanhempia koiria herkemmin keuhkokuumeen.Miten kennelyskä diagnosoidaan?Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja omistajan kuvaamiin esitietoihin. Yskä on usein manipuloitavissa henkitorvea lievästi puristamalla. Eläinlääkäri voi päätyä ottamaan koiralta verikokeen ja röntgenkuvan rintaontelosta, jos koirasi oireet ovat poikkeuksellisen voimakkaita. Lieväoireisten koirien kohdalla tämä ei ole tarpeen, ellei sairaus ole pitkittynyt.Miten nopeasti kennelyskä paranee?Suurimmalla osalla koirista kennelyskä paranee 10–14 vuorokauden kuluessa ilman antibioottihoitoa. Vakavasti sairastuneet kuumeiset koirat, joilla esiintyy runsaasti limaa keuhkoissa ja sierainvuotoa, hoidetaan kuitenkin antibioottikuurilla. Jatkotutkimuksiin tulee hakeutua, jos koiran kliiniset oireet jatkuvat yli viikon ajanAntibioottikuurin tehosta kennelyskän hoidossa on olemassa ristiriitaista tietoa ja eläinlääkäri arvioi antibioottihoidon tarpeellisuutta aina tapauskohtaisesti. Doksisykliini ja amoksisilliini-klavulaanihappo ovat komplisoidussa keuhkoputkentulehduksessa käytetyimpiä antibiootteja.Tärkeimpänä hoito-ohjeena on riittävän levon takaaminen koiralle. Älä siis turhaan rasita kennelyskän kourissa olevaa koiraasi. Oireiden poistuttua on muistettava pitää riittävästi taukoa ennen kuin koiraa taas rasitetaan.Miten välttää kennelyskä?Vältä koirapuistossa käyntiä, jos alueellanne on kennelyskää. Jos koirasi kuitenkin saa tartunnan, niin vältäthän koirasi ulkoiluttamista yleisillä koirien ulkoilutuspaikoilla.Kennelyskä on onneksi sairaus, jota vastaan voi suojata koiran rokotuksella. Kennelyskärokotus tai edes sairastettu kennelyskä ei suojaa koiraa vuotta pidempään sairastumiselta. Riittävä suoja saadaan aikaiseksi ainoastaan vuosittaisilla rokotuksilla.Tutustu koiran rokotusohjelmaanRokottaminen ei kuitenkaan anna täydellistä suojaa kaikille. Tartuntariskistä huolimatta rokotetut koiran sairastuvat rokottamattomia paljon lievemmin. Nuoret koirapuistoissa ja koirien harrastustoiminnoissa mukana olevat koirat on erityisen tärkeää rokottaa vuosittain kennelyskää vastaan. Samoin ikääntyneet toisesta sairaudesta kärsivät koirat on tärkeää suojata kennelyskältä.Lue myösKoiran yskä