Löytyi 194 tulosta kategoriassa "Koira"

Koiran anaalirauhaset ja niiden ongelmat

Koiran anaalirauhasten tukkeutuminen ja tulehtuminenKoiran anaalirauhaset sijaitsevat noin klo 5 ja 7 kohdilla peräaukon ympärillä ja erittävät anaalirauhaseritettä. Anaalirauhaset eivät aina tyhjene toivotusti eläimen ulostaessa. Joskus liian pehmeä uloste ei riitä aiheuttamaan riittävästi painetta rauhasiin niin, että se tyhjentyisivät. Tällöin anaalirauhasten tyhjentäminen eläinlääkärin vastaanotolla voi olla tarpeen.Eritteen koostumus voi myös muuttua paksummaksi, jolloin anaalirauhastiehyet tukkeutuvat helposti. Anaalirauhasten täyttyminen ja tiehyiden tukkeutuminen saattaa aiheuttaa tulehduksen ja takapään alueen kipua koiralle.Anaalirauhasten tulehtuminen on yleisempää pienikokoisilla koirilla. Anaalirauhasen täyttymistä tai tulehdusta voi epäillä, jos koira oireilee haistelemalla peräaukon aluetta normaalia enemmän, pyrkii hankaamaan takapäätään maata tai mattoja vasten tai kipuilee ulostaessaan.Koiran anaalirauhasten tulehdus – hoitoJos koira vetää takapuoltaan maata vasten, iho peräaukon ympärillä on rikkoutunut, punoittaa, turvonnut tai kuumottaa, on kyseessä todennäköisesti tulehdus ja koira on syytä viedä eläinlääkäriin. Ensiapuna voi peräaukon aluetta suihkutella haalealla vedellä muutamana päivänä. Tulehtuneita anaalirauhasia ei saa yrittää tyhjentää kotona, koska anaalirauhanen saattaa revetä ja tällöin tulehduserite tyhjenee ympäröivään kudokseen ja saattaa aiheuttaa vakavan tulehduksen kudoksessa. Olisi myös hyvä, että eläin ei pääsisi hankaamaan tai nuolemaan tulehdusaluetta.Hoitona eläinlääkäri tyhjentää rauhaset ja saattaa määrätä tarvittaessa antibioottia ja kipulääkettä. Usein anaalirauhaset joudutaan huuhtelemaan rauhoituksessa. Jos koiran anaalirauhaset vaivaavat toistuvasti, on ne mahdollista poistaa leikkaamalla.Ruokavalion merkitys ennaltaehkäisyssäKoiran ulosteen tulisi olla riittävän kovaa ja kiinteää, jotta anaalirauhaset tyhjentyisivät kunnolla. Tähän voidaan vaikuttaa ruokavaliolla. Ruuansulatus ei toimi optimaalisesti, mikäli uloste on jatkuvasti löysää. Yleisimmät syyt löysiin ulosteisiin ovat sopimaton ruoka, riittämätön kuitujen määrä ja stressi.Jos koirasi ulostaa suuria, löysiä kasoja, voit kokeilla vaihtaa ruokaa korkeaenergisempaan ja paremmin sulavaan. Tällöin ruokaa tulee antaa pienempi annos kuin aiemmin. Kuitujen määrä vaikuttaa myös ruuansulatuksen toimintaan, mutta on yksilöllistä, kuinka kuitupitoista ruokaa koiralle kannattaa syöttää. Tarkkailemalla oman lemmikin vointia ja kokeilemalla eri ruokia löytää yleensä sille parhaan ruokintatavan.

Koiran äänipelko

Ääniarkuuden helpotuksen vinkit lyhyesti:Osoita koiralle hiljainen, hämärä ja suojainen piilopaikka.Älä jätä koiraa yksin.Älä kiinnitä huomiota koiran pelkoon, vaan käyttäydy itse reippaasti.Älä koskaan rankaise koiraa sen pelosta.Laita soimaan musiikkia, joka peittää ilotulitteiden ääniä.Kytke Adaptil haihdutin pistorasiaan koiran lähelle.Adaptil kaulapanta rohkaisee koiraa ulkoilun aikana.Piilopaikkaan mahdollisimman lähelle koiraa asetetaan pistorasiaan Adaptil-haihdutin, joka lohduttaa ja rohkaisee pelkäävää koiraa. Feromonin käyttö on hyvä aloittaa jo 1-2 viikkoa ennen pelottavaa tilannetta esim. uudenvuoden ilotulituksia. Ulkona koiran itseluottamuksen tukena käytetään Adaptil kaulapantaa, jonka annetaan olla koiran kaulassa 4 viikon vaikutusjakson ajan. Ukkosta pelkäävällä koiralla kannattaa pitää kaulapantaa koko kesän ja käyttää haihdutinta piilopaikan lähellä ukkoskäuden ajan. Haihduttimen pullo riittää kuukaudeksi 50 neliön tilaan.Koiran äänikammon terapia on helpointa tehdä käyttämällä esimerkiksi tähän tarkoitukseen suunniteltua CD-levyä tai muuta äänitettä, jonka avulla koira ensin totutetaan pelottaviin ääniin ja sen jälkeen äänet yhdistetään palkintoon. Äänipelon siedätysterapian kesto vaihtelee yksilöllisesti viikoista kuukausiin. Saat lisää vinkkejä terapiaan lemmikkien käytösongelmiin perehtyneeltä eläinlääkäriltä tai käytösneuvojalta.Koiraa tyynnyttävä feromoni, jota on Adaptil tuotteissa, vastaa imettävän emon erittämää pentuja tyynnyttävää feromonia, joka tukee pentujen kehitystä niiden ensimmäisten elinviikkojen aikana. Teollisesti tuotetun feromonin suotuisa vaikutus on osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa, joissa on seurattu feromonin vaikutusta erilaisissa koiraa henkisesti rasittavissa tilanteissaTyynnyttävää feromonia erittyy emän nisärivien välisen ihon talirauhasista. Feromonin lohduttavat ominaisuudet vahvistuvat oppimisen kautta – feromoni yhdistyy ruokaan, lämpöön ja emon suomaan hoivaan. Pennut kiintyvät emoonsa yhä tiiviimmin ja saavat vastalahjaksi levollisen, tyytyväisen olon. Tämä lisää pentujen itseluottamusta ja ne rohkaistuvat vähitellen tutkimaan ympäristöään. Fermonin vaikutus säilyy täysikasvuisella koiralla.Feromonituotteita on myynnissä Evidensian eläinlääkäriasemilla.

Koirien sydänsairauksien oireet ja hoito

Lue lisää koirien tavallisimmista sydänsairauksistaKardiomyopatiat, DCM, ARVCDCM, dilated cardiomyopathy, dilatoiva kardiomyopatiaDiagnostiikka ja esiintyminenKyseessä on vakava sydänlihassairaus, joka aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Primaarinen kardiomyopatia on perinnöllinen;  sekundaarinen kardiomyopatia taas muista sairauksista (esim kilpirauhasen vajaatoiminnasta) johtuva. Kliininen kuva on vaihteleva, samoin oireet.Diagnostiikan peruslähtökohtia ovat kliininen tutkimus; auskultaatio ja yleistutkimus. Varsinainen diagnoosi tehdään ultraäänitutkimuksen perusteella: sydämen laajentuma, seinämien ohentuma, supistuvuuden alentuma ja heikentynyt ’pumppaustoiminta’ ovat tavallisimmat löydökset. Lisäksi diagnostiikassa käytetään sydänsähkökäyrä(EKG)- seurantaa; myös Holter (=pitkäaikais-EKG) -monitorointi voi tulla tarpeeseen. Röntgenin avulla saadaan tietoa lähinnä seurannaisvaikutuksista keuhkoissa (nesteenkertymä, verentungos). Laboratoriotutkimuksista saatetaan käyttää muun tutkimuksen tukena sydänspesifisiä peptideitä (troponiini, ANP, BNP: hoidon ja diagnostiikan apuvälineinä, eivät yksinään diagnostisia/jalostustutkimuksia),  geenitestejä (vain harvoilla roduilla DCM tarkoituksessa, eivätkä yksinään riittäviä), kilpirauhasnäytteitä, yleisverenkuvaa.Tyypillisiä löydöksiä ultraäänitutkimuksessa ovat (vasemman) kammion seinämän/seinämien ohentuma, kammion/kammioiden ja eteisten laajentuma, alhainen supistuskyky (FS%), sekä lepovaiheen (diastole) että supistusvaiheen (systole) toiminnan häiriö. Sydämen vasen eteinen laajenee, vasemman eteiskammioläpän toiminta saattaa muuttua, vasemman kammion ulosvirtausalueen toiminta muuttuu (sivuääni kuultavissa). Sivuääni ei ole aina kuultavissa sydänlihasrappeumapotilaalla.Sairautta esinntyy monilla roduilla; bokseri, tanskandoggi, dobermann, irlanninsusikoira, newfoundlandinkoira. Rotukohtaiset erot taudin ilmenemisessä ja muutoksissa sydämen toimintaa ovat tavallisia.Sydänlihasrappeumaa tavataan kaiken ikäisillä, tavallisimmin ongelma diagnostisoidaan keski-iästä eteenpäin.Perinnöllisyyden lisäksi ympäristötekijöiden oletetaan liittyvän sairastumiseen, esim. kasvunopeus.Huomiotavaa on, etteivat kaikki geneettisen alttiuden omaavat yksilöt sairastu.ARVC, arrhytmogenic right ventricular cardiomyopathy, rytmihäiriöinen sydänlihasrappeumaDiagnostiikka ja esiintyminenKyseessä on rytmihäiriöitä aiheuttava perinnöllinnen sydänlihassairaus.  Tässäkin sairaudessa kliininen kuva vaihtelee, samoin oireet. Voi aiheuttaa edetessään  yleistyneen sydänlihasrappeuman.Diagnostikaan perusteet ovat myös, kuten edellä: kliininen tutkimus; auskultaatio ja yleistutkimus. Ultraäänitutkimuksella, joka tehdään ekg-seurannassa voidaan tarkistaa sydämen mittasuhteet, rytmimuutokset, mahdollinen seinämien ohentuma  ja supistuvuuden alentuma. Kulmakivi tutkimuksessa on kuitenkin sydänsähkökäyrä, EKG, varsinkin Holter-monitorointi eli pitkäaikaisEKG.Sydämen vajaatoiminta aiheutuu oikean kammion seinämän lihassolujen muutoksista (rasva-aineenvaihdunnan muutos, joka alkaa oikean kammion seinämän muutoksista, etenee sydänlihaksessa).Periytymistapa on autosomaalinen, dominoiva eli vallitseva  ja huomiotavaa on, että vasta YKSI geenimuutos on paikallistettu.Sairautta esiintyy kaiken ikäisillä, tavallisimmin diagnostisoidaan keski-iästä eteenpäin. Tämä rappeumasairaus muistuttaa läheisesti ihmisten vastaavaa perinnöllistä sydänlihassairautta.Oireet ja löydökset;  DCM, ARVCOsa potilaista täysin oireettomia (jalostuksessa haastavaa, miten löydetään nämä!). Muutoin oireet vaihtelevat: sydämen vajaatoimintaoireet: keuhkopöhö, vaikeutunut hengitys (yskä), laihtuminen, huono ruokahalu,  alentunut rasituksen sieto (DCM), pyörtyily (ARVC).Rytmihäiriöitä esiintyy sydänlihasrappeutumapotilailla tyypillisesti (havainnoinnin kesto vaikuttaa löytymiseen!),  sivuääni saattaa kuulua auskultaatiossa (EI AINA!), laajentunut sydän voi olla havaittavissa röntgentutkimuksessa, samoin nestettä keuhkoissa.UltraäänitutkimuksestaKoira on tutkimuksen ajan hereillä (= ei rauhoitettu). Tavallisimmin koira tutkitaan pöydällä kyljellään maaten (joskus seisten), karvojen ajelu on tavallista, samoin tutkimusalueen kostutus ja UÄ-geelin käyttö. Tutkimussuunnat ovat tavallisimmin oikealta ja vasemmalta kylkikaaresta edestä ja rintalastan takaa (aorttavirtaus).Tutkimuksessa huomiotavaa:tekniset seikat kuten laitevaatimukset (laite, anturi ja kuvakulmat, mittausten suoritus ja talteenkirjaus sovittujen tutkimustapojen mukaan. Tarkastettavia sydämen mittasuhteita ovat seinämäpaksuudet huomioiden paikalliset muutokset, kammion/kammioiden tilavuus, (vasemman) eteisen koko, läppien toiminta, virtaukset (doppler) läppäalueilla, kammioiden ulosvirtausalueilla ja suurissa verisuonissaHuomioitavaa on, että muutoksia ilmaantuu tavallisesti jo ennen oireita, mikä jalostuksen kannalta on arvokasta tietoa.HoitoSydämen vajaatoiminnan asteen ja oireiden ja löydösten mukaan käytetään hoitona lääkitystä: pimobendaani, ACE-estäjät, nesteenpoistajat, rytmihäiriölääkkeet. Ei-lääkkeellisistä tukihoidoista voidaan joskus käyttää rasvahappoja ja aminohapoista tauriinia, karnitiinia. Sairastuneen, oireilevan koiran eliniän ennuste vaihtelee  kuukausista jopa vuosiin.Avainkohdat jalostuksen kannaltaAuskultaatio ei ole riittävä tutkimus.Oireettomana kautena diagnostisointi tärkeää jalostuksen kannalta.Toistuvat tutkimukset tarpeen, koska tilanne muuttuu iän myötä.Tulosten kirjaaminen sovittujen sääntöjen mukaan; mitä tutkittu, kuka tutkinut, mikä diagnoosi, aste.Avoimuus eli vain julkaistu tieto auttaa jalostuksessa.Eteiskammioläppien degeneraatio eli rappeuma; vasemman = mitralisvuoto, oikean = trikuspidaalivuotoTämä on tavallisin koirien sydänvika. Tyyppirotuja ovat cavalier king charlesin spanieli, mäyräkoira, kääpiösnautseri sekä yleensä kääpiörodut. Sivuääni on kuultavissa aina (vrt sydänlihassairaudet).Sairastuneella koiralla on läppämuutos  vasemmassa (ja joskus myös oikeassa) eteiskammioläpässä, muutoksesta aiheutuva vuotovirtaus ja siitä seuraava sivuääni.Vajaatoiminta aiheutuu siitä, että läppävuodon johdosta sydämen vasen eteinen laajenee, keuhkoihin tulee verentungosta, sitä johtuen nestettä ja ilmenee myös yleisiä verenkierron ja verenpaineen muutoksia.Tutkimus ja hoito pääosin kuten sydänlihassairauspotilaalla, näillä tosin auskultaatio ja röntgentutkimus ovat informatiivisempia kuin sydänlihasrappeumapotilailla.Synnynnäiset rakenneviatKoirilla esiintyviä synnynnäisiä muutoksia ovat mm:SAS, PS valtimoahtaumat aortassa ja keuhkovaltimossa,VSD, ASD, seinämäaukileet kammioiden / eteisten väliseimämissä,PDA, verisuonioikovirtaus keuhkovaltimon ja aortan välillä,MVD, TVD, läppäkehityshäiriöt eteiskammioläpissä,ns. Fallotin tetralogia, neljä eri kehityshäiriötä käsittävä rakennevikaja näiden kaikkien yhdistelmät sekä tietyt muut verisuonipoikkeavuudet.Näiden monien  osalta on ennen luovutusikää tehtävä pentutarkastus tärkeässä osassa, koska sivuääni on usein kuultavissa jo pikkupennulla ja sen etukäteen havannointi säästää kasvattajan ja uuden omistajan monelta murheelta.Toisaalta totta on, ettei sivuääni aina kuulu pentuiässä,  (SAS, PS) ja toisaalta pentuna kuultu sivuääni ei merkitse aina sydänvikaa (ns puppy murmur, pennun ’viaton’ sivuääni, joka katoaa iän myötä). Sivuäänen tyypin, pennun rodun ja yleistilanteen mukaan päätetään yhdessä eläinlääkärin kanssa, mitkä jatkotutkimukset ovat tarpeen, kun pikkupennulla kuuluu sivuääni sydämestä.SAS, subaortastenosis, aortan ahtaumaTälle rakennevialle on tyypillistä vasemman kammion ulosvirtausalueen ahtauma johtuen aortan tyven ’arpikudoksesta’. Seurauksena sydämen vasemman kammion seinämän paksuuntuma, vasemman eteisen laajentuma ja kohonnut virtausnopeus aortassa.PS, pulmonary stenosis, keuhkovaltimon ahtaumaTälle rakennevialle on tyypillistä keuhkovaltimon aukon ahtauma, joka aiheuttaa oikean kammion seinämän paksuuntuman, mahdollisen oikean puoleisen eteiskammioläppävuodon ja  oikean eteisen laajentuman. Veren virtausnopeus on kohonnut keuhkovaltimossa.Oireet ja hoito; SAS, PSAhtauman aste vaikuttaa  oireisiin (lievä , kohtalainen, vakava). Vaihteluväli oireissa on oireettomasta äkkikuolemaan ( johtuen tavallisimmin vakavasta kammioperäisestä arytmiasta). Tavallisimpia oireita ovat rytmimuutokset, kongestiivinen (verentungoksesta johtuva) vajaatoiminta: oikean (PS) / vasemman  (SAS) puoleinen  ja nesteenkertyminen elimistöön kongestion seurauksena.Hoito, jos sitä tarvitaan, on oireenmukainen; nesteenkertymisen hallinta, rytmihäiriöiden hoito. Kirugia=pallolaajennus  on mahdollinen keuhkovaltimoahtaumassa.DiagnostiikkaAuskultaatio eli  sivuäänen havainnointi kuuluu perustutkimuksiin.  Huomioitava on koiran ikä! Pentuna kuultu sivuääni ei tarkoita välttämättä ahtaumalöydöstä ja toisaalta sivuäänen kuulumattomuus pentuiässä ei takaa SAS, PS suhteen tervettä yksilöä.Kuunnellessa kiinnitetään huomiota sivuäänen tyyppiin, voimakkuuteen ja paikallistumiseen (=mistä kuuluu selkeimmin rintakehällä).Keuhkovaltimon ahtauma kehittyy asteeseensa vuoden ikään mennessä, aortanahtauma voi jopa kolmen vuoden ikään asti muuttua, vuoden tutkimusikä kuitenkin luotettava rakennevian toteamiseksi. Luonnollisesti, jos  pennulta kuuluu selkeä sivuääni, pentu on oireileva ja muutoinkin: koiran voi tutkia jo pikkupentuna.Tärkein tutkimusmenetelmä on ultraäänitutkimus, sisältäen virtausmittaukset (’dopplertutkimus’).Muistettava on, että yhdistelmät eri rakennevioista ja lievät muutokset ovat haastavia tutkittavia.Huomioitavaa on, että tietyillä roduilla ei ole harvinaista vasemman kammion ulosvirtausalueen ahtauma ja siitä johtuva sivuääni: tämän erotusdiagnostiikka vaatii juuri ultraäänitutkimusta ja virtausmittausta.KasvainsairaudetOhessa luettelonomaisesti tyypillisiä kasvainasairauksia jotka voivat esiintyä sydänlihaskudoksessa joko etäpesäkkeinä tai ns primaarikasvaimina (kasvainmuutos sijaitsee ensisijaisesti sydämessä):hemangiosarkooma (verisuonikasvain)sydämen tyvialueen kasvaimetmesoteliooma (kehon onteloiden solukosta lähtenyt kasvainmuutos)lymfosarkooma (imusolukasvain)rhabdomyosarkooma, fibrosarkooma (tukikudossolukon kasvaimet)Kaikkiin näihin liittyy usein ns  perikardiumin effuusio eli nesteen kertyminen sydänpussiin, joka taas puolestaan aiheuttaa verenkiertomuutoksia koko kehossa sydämen muuttuneen pumppaustehon vuoksi. Myös vaikutukset sydämen rytmiin ovat tavallisia.Artikkelin kirjoittaja: Eläinlääkäri Sari Granholm, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Koiran viilennys – Lue vinkit lämpöhalvauksen ehkäisemiseen

Koiran lämpöhalvaus on vaarallinen tila. Suurimmat riskit saada lämpöhalvaus ovat pysähtyneeseen autoon jääminen, rasitus kuumassa ja kosteassa säässä sekä tilanteet, joissa koira jää aurinkoon ilman vettä tai mahdollisuutta siirtyä varjoon.  Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, levottomuus, kuolaaminen ja hoipertelua. Lisäksi limakalvot ja etenkin ikenet voivat olla väritykseltään sinertävät, purppurat tai kirkkaanpunaiset.  Jos koiralla on lämpöhalvauksen oireita, se kannattaa tuoda viipymättä eläinlääkärin tarkistettavaksi. Viilentäminen on tärkeintä ensiapua ja se on aloitettava jo ennen eläinlääkäriin pääsyä.  Lue lisää koiran lämpöhalvauksesta tästä. Helpot viilennyskeinot  Koiran oloa voi helpottaa tukalilla helteillä helposti sellaisilla keinoilla, joiden toteuttamiseen ei tarvita erityisiä välineitä. Ne ehkäisevät hyvin lämpöhalvausta.  Uiminen luonnonvesissä viilentää koiraa. Samalla uiminen on tehokasta ja monipuolista liikuntaa. Jos koira ei pidä uimisesta, jo rantavedessä leikkiminen ja usein riittää saamaan koiran märäksi ja viilentymään. Koiran turkki on usein ohuempaa mahasta, joten mahan kastuminen viilentää koiraa tehokkaasti. Viileällä vedellä kastelu on ilmeinen ja toimiva keino hellepäivien viilentymiseen. Muista kuitenkin, että veden ei ole tarpeellista olla jääkylmää. Viileä vesi riittää. Viilennystakki pyyhkeestä on helppo tehdä kotona. Ompelutaitoiset voivat helposti muokata pyyhkeestä koiralle sopivan takin. Pyyhkeen voi myös vain sitoa koiran ylle. Kun pyyhkeen kastelee ja pukee koiralle, se tarjoaa nopean viilennyksen koiralle. Koiran makuupaikan viilennys kylmäkalleilla toimii hyvin sisällä. Kylmäkallet tulee sijoittaa pedin alle tai jonkin peiton tai kankaan alle. Näin kylmäkallet eivät pääse suoraan kosketuksiin koiran kanssa eivätkä aiheuta koiralle paleltumia. Tuulettimen tai ilmalämpöpumpun edessä vilvoittelu toimii koirille aivan yhtä hyvin kuin ihmisille. Lämpiminä päivinä koiran oma peti kannattaa sijoittaa tuulettimen tai ilmalämpöpumpun alle. Tämä on erityisen tärkeää, jos koira on ulkona ollut helteessä. Jääpalat ovat oiva keino pitää koiran vesi raikkaana ja viileänä. Koiralle voi myös antaa jääpaloja jyrsittäväksi sellaisenaan. Myös pehmeää ruokaa voi jäädyttää jyrsittäviksi paloiksi. Ruoan syömisestä tulee näin samalla tavallista aktivoivampaa. Karvojen ajelu helpottaa usein koiran tukalaa oloa. Erityisesti paksuturkkisten koirien oloa helpottaa, jos niillä on kesällä lyhyempi karva. Paksu turkki saattaa estää lämmön haihtumista ja edes vesi ei välttämättä pääse iholle asti. 

Koirien mahalaukun kiertymä eli torsio

Mahalaukun kiertymä, eli niin kutsuttu torsio on erityisesti isoilla ja jättirotuisilla koirilla esiintyvä henkeä uhkaava sairaus. Sairautta esiintyy muita enemmän esimerkiksi saksanpaimenkoirilla, isovillakoirilla, irlanninsettereillä ja tanskandoggeilla, mutta myös pienikokoiset koirat voivat sairastua.Mahalaukun kiertymän syntymekanismia ei vieläkään täysin ymmärretä. Kiertymällä altistavia riskitekijöitä on tutkittu laajasti, mutta tulokset ovat osin ristiriidassa keskenään. Syvärintainen ruumiinrakenne, suuret ruoka-annokset, syöminen vain kerran päivässä, ruoan hotkiminen ja liikunta juuri ennen tai jälkeen ruokailun ovat mahdollisia altistavia tekijöitä. Luonteellakin saattaa olla vaikutusta: hermostuneilla koirilla mahalaukun kiertymää esiintyy muita enemmän. Torsion perinnöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, mutta ensimmäisen polven lähisukulaisella ollut mahalaukun kiertymä on riskitekijä.Mitä mahalaukun kiertymässä tapahtuu?Mahalaukun kiertymässä koiran mahalaukku alkaa kaasuuntua ja kiertyy akselinsa ympäri. Kiertymän seurauksena mahalaukku kaasuuntuu entisestään ja sen normaali verenkierto estyy. Laajentunut mahalaukku nostaa vatsaontelon sisäistä painetta ja painaa palleaa ja elimistön suuria verisuonia. Seurauksena koiralle kehittyy akuutti verenkiertovajaus (nk. shokki) ja hengittäminen vaikeutuu. Läheisestä anatomisesta yhteydestä johtuen perna kiertyy usein mahalaukun mukana.Koiralle kehittyy lähes aina jonkinasteinen sisäinen verenvuoto mahalaukun ja joskus myös pernan verisuonten repeämiseen liittyen. Lopulta mahalaukun seinämä voi mennä kuolioon ja jopa puhjeta. Hoitamattomana mahalaukun kiertymä johtaa kuolemaan.Mitä oireita mahalaukun kiertymä aiheuttaa?Tyypillisesti oireet alkavat hyvin äkillisesti. Tulokseton oksentaminen ja yökkiminen ovat tavallisimpia oireita. Koiran vatsa saattaa olla silmin nähden turvonnut ja koiran on hyvin vaikea olla. Syvärintaisilla koirilla mahalaukun kaasuuntuminen ei välttämättä näy ulospäin turvotuksena, sillä mahalaukku jää piiloon kylkikaaren taakse.Oireet saattavat edetä hyvin nopeasti. Pitkälle edenneessä shokissa koiran tajunnantaso laskee, se on ”jalaton” ja limakalvoiltaan kalpean harmaa.Röntgentutkimuksessa voidaan havaita kaasuuntunut ja epänormaalissa asennossa oleva mahalaukku.Miten mahalaukun kiertymä diagnosoidaan ja hoidetaan?Mikäli koiralla epäillään mahalaukun kiertymää, se tulee toimittaa välittömästi eläinlääkärin hoitoon. Diagnoosi tehdään tyypillisten oireiden, yleistutkimuslöydösten ja röntgentutkimuksen perusteella. Röntgentutkimuksen avulla mahalaukun kiertymä voidaan erottaa pelkästä mahalaukun laajentumasta (dilataatio). Mahalaukun kiertymä vaatii aina välitöntä leikkaushoitoa, pelkkää laajentumaa sen sijaan voidaan hoitaa konservatiivisemminkin.Ensiapuna koiralla annetaan runsasta suonensisäistä nestehoitoa ja lisähappea shokin hoitamiseksi. Mahalaukun painetta voidaan vähentää niin kutsutulla trokarisaatiolla, jossa kaasuuntuneeseen mahalaukkuun työnnetään iso neula vatsanpeitteiden läpi. Opioidikipulääkitys on tärkeä osa ensihoitoa, sillä mahalaukun kiertymä aiheuttaa koiralle huomattavaa kipua. Suurella osalla koirista esiintyy rytmihäiriöitä erityisesti leikkauksen jälkeen, jonka vuoksi usein käytetään rytmihäiriöitä estävää lääkitystä jo ennaltaehkäisevästi.Varsinainen hoito on kirurginen. Leikkauksessa mahalaukku tyhjennetään letkuttamalla, sen normaali asento palautetaan ja mahdollinen kuolioitunut kudos poistetaan. Uuden kiertymän estämiseksi mahalaukku kiinnitetään pysyvästi vatsaontelon seinämään (niin kutsuttu gastropeksia). Joissakin tapauksissa myös perna joudutaan poistamaan kuoliomuutosten vuoksi. Joskus mahalaukku on kuolioitunut niin laaja-alaisesti, ettei mitään voida enää tehdä potilaan pelastamiseksi. Myös anestesiaan liittyvät riskit ovat tavanomaista suuremmat.Leikkauksen jälkeen potilas jää mahdollisuuksien mukaan sairaalahoitoon keskimäärin yhden vuorokauden ajaksi. Jatkohoitoon kuuluvat oleellisesti nestehoito, kivunhoito, mahalaukun uudelleen kaasuuntumisen ennaltaehkäisy ja monitorointi mahdollisten komplikaatioiden varalta. Osa potilaista tarvitsee pidempiaikaista vaativaa tehohoitoa.Ennuste ja ennaltaehkäisyMikäli koira saadaan nopeasti eläinlääkärin hoitoon, on ennuste toipumiselle hyvä. Kuolleisuus on isoissa lähetesairaaloissa noin 15 prosentin luokkaa. Mahalaukun kuolioituminen on selkein ennustetta heikentävä tekijä.Mahdollisia komplikaatioita ovat leikkaushaavainfektio, leikkauksen jälkeinen suolistolama, rytmihäiriöt, mahalaukun kuolioituminen, vatsakalvontulehdus, yleinen tulehdusoireyhtymä, verenmyrkytys, häiriöt veren normaalisessa hyytymisessä ja monielinvaurio.Mahalaukun kiinnittämisellä, eli gastropeksialla voidaan estää mahalaukun kiertyminen, mutta se voi silti edelleen kaasuuntua. Ennaltaehkäisevää gastropeksiaa suositellaan syvärintaisille ja isokokoisille koirille ja niille koirille, joiden lähisuvussa on esiintynyt mahalaukun kiertymää. Toimenpide voidaan tehdä muun vatsaonteloleikkauksen, esimerkiksi narttukoiran sterilisaation, yhteydessä ja myös tähystysavusteisesti.Muina ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä koiran ruokintaan kannattaa kiinnittää huomioita: Päivittäinen ruoka-annos on hyvä jakaa ainakin kahteen antokertaan ja ruoan hotkiminen pyritään estämään mahdollisuuksien mukaan. Liikuntaa tulee välttää tuntia ennen ja jälkeen ruokailun.YhteenvetoMahalaukun kiertymä on äkillisesti ilmenevä, henkeä uhkaava sairaus. Toipumisennuste on nykyään kuitenkin hyvä, jos koira saadaan nopeasti asianmukaiseen hoitoon. Isokokoisilla koirilla ennaltaehkäisevää mahalaukun kiinnittämistä, eli gastropeksiaa on syytä harkita etenkin, jos koiran lähisuvussa on esiintynyt mahalaukun kiertymää.Maija Hagman Eläinlääketieteen lisensiaatti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Päivystys- ja tehohoidosta vastaava eläinlääkäri Eläinsairaala Tammisto

Erikoisruokavaliot lemmikkien sairauksien hoidossa

Kissoilla ja koirilla erikoisruokavalioita hyödynnetään ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa ja sairauksien hoidossa. Ruokavaliohoidossa avainasemassa on eläinlääkärin määrittämä diagnoosi ja terveydentilan seuranta. Erikoisruokia hyödynnetään kissoilla ja koirilla mm. painonhallinnan, nivelrikon, munuaisten vajaatoiminnan, ruuansulatuskanavan sairauksien ja allergioiden hoidon tukena.Monissa terveydellisissä ongelmissa oikeanlainen ruokavalio on merkittävässä asemassa joko sairauden oireiden lievittämisessä tai tukihoitona. Ravitsemuksella voi tutkitusti olla suuri vaikutus sairaudesta toipumiseen ja joissakin tapauksissa voidaan jopa suositella tiettyä ravintoa lääkityksen sijasta. Oli sairaus sitten pitkä- tai lyhytaikainen, tietyn sairauden tai oireen lievittämiseen tieteellisesti suunnitellusta ruokavaliosta voi olla suurta hyötyä. Tässä artikkelissa on yleiskatsaus saatavilla olevista eläinlääkärin suosittelemista ruokavalioista sekä niiden toimintaperiaatteista:Toipilaan ruokavalioNäissä märkäruuissa on paljon ravintoaineita ja energiaa, ne ovat maistuvia ja sulavia, ja ne edistävät siten toipumista ja painon säilymistä.Diabeetikon ruokavalioAuttaa tasoittamaan diabeteksesta kärsivien lemmikkien verensokeritason vaihteluita. Vähän hiilihydraatteja ja paljon proteiinia sisältävä ruokavalio voi auttaa hallitsemaan kissojen diabetesta, kun taas paljon kuitua ja vähän hiilihydraatteja sisältävät ruoat auttavat hallitsemaan koirien diabetesta.Lue lisää kissan diabeteksesta. Lue lisää koiran diabeteksesta. Virtsateiden terveyttä tukeva ruokavalioTämä ruokavalio voi sisältää vähemmän proteiinia, kalsiumia, fosforia ja magnesiumia, mikä vähentää virtsakivien ja -kiteiden muodostumista. Joissakin tapauksissa se voi myös auttaa lievittämään syntymekanismiltaan monimuotoisia sairauksia kuten kissojen idiopaattista rakkotulehdusta.Lue lisää kissan virtsatieoireista.Ruoansulatuskanavan ja haiman terveyttä tukeva ruokavalioSisältää vähemmän rasvaa ja valikoituja proteiinin lähteitä, mikä lievittää ruoansulatuskanavan vaivoja ja haimatulehdusta. Tämä ruokavalio sisältää myös lisättyä B-vitamiinia ja elektrolyyttejä, joiden puute on usein seurausta ripulista tai oksentelusta. Tämä ruokavalio on helposti sulava ja sitä voidaan suositella myös ennen leikkausta tai sen jälkeen.Nivelten terveyttä tukeva  ruokavalioPaljon omega-3-rasvahappoja ja antioksidantteja, jotka tukevat liikuntakykyä. Tämä ruokavalio voi myös edistää rustojen terveyttä ja auttaa ylipainoisia lemmikkejä painonhallinnassa.Painonhallintaa tukeva ruokavalioPaljon proteiinia ja vähän kaloreita sisältävä ruokavalio voi auttaa painonpudotuksessa ja tavoitepainon säilyttämisessä . Tämä ruokavalio voi myös säädellä ruokahalua, lisätä kylläisyyden tunnetta ja edistää elimistön rasvanpolttoa.Lue tästä vinkit lemmikin painonhallintaan. Ihosairauksia lievittävä ruokavalioSuunniteltu korjaamaan ihoa ja auttamaan tulehduksen tai kutinan hallinnassa. Nämä ruokavaliot sisältävät tavallisesti vain vähän allergiaa aiheuttavia ainesosia, mikä voi myös auttaa vähentämään korvavaivoja sekä ruoka-aineista ja ympäristötekijöistä johtuvia allergisia oireita.Hydrolysoitu ruokavalioTämä ruokavalio on suunniteltu  ruoka-aineallergioiden diagnostiikaan ja oireiden hallintaan. Ruuan proteiinit  on pilkottu niin pieneksi, etteivät ne laukaise tietyntyyppisiä allergisia reaktioita.Lue lisää koiran ruoka-aineallergiasta.Munuaisten terveyttä tukeva ruokavalioTässä ruokavaliossa on vähän fosforia ja kohtuullinen määrä korkealaatuista proteiinia. Se sopii kroonisista munuaisongelmista kärsiville lemmikeille ja auttaa pidentämään niiden elinikää.Hampaiden terveyttä tukeva ruokavalioErityisiä kuituja tai muuta teknologiaa sisältävät rapeat nappulat vähentävät hammaskiven ja plakin kertymistä ja pitävät ikenet terveinä. Hampaiden terveyttä tukevaa ruokavaliota voidaan käyttää muun hampaiden hoidon rinnalla (eikä se korvaa lemmikin hampaiden harjausta!).Kilpirauhasen toimintaa tukeva ruokavalioSisältää rajallisesti jodia, mikä auttaa hallitsemaan kilpirauhasen liikatoimintaa kissoilla ja joissakin tapauksissa jopa vähentää lääkityksen tarvetta.Sydämen terveyttä tukeva ruokavalioVoidaan täydentää tauriinin kaltaisilla aminohapoilla. Suolaa on vähän ja terveellisiä omega-3-rasvahappoja paljon.Maksan terveyttä tukeva ruokavalioRuuan  proteiinilähteet auttavat vähentämään toksiinien kertymistä. Sisältää paljon energiaa ja  vain vähän tiettyjä alkuaineita, kuten esimerkiksi kuparia.Koiran aivojen terveyttä tukeva ruokavalioSisältää paljon keskipitkäketjuisia triglyseridejä ja lipoiinihappoa (joka on kissoille myrkyllistä) aivojen vaihtoehtoisena energianlähteenä. Auttaa edistämään kognitiivistä terveyttä, tukee aivojen ja aivosolujen toimintaa ja voi jopa vähentää ”koirien dementian” oireita.Mikrobiomeja tukeva ruokavalioTämä ruokavalio on tällä hetkellä kenties yksi kiinnostavimmista sekä ihmisten että lemmikkien ravitsemustieteen osa-alueista. Se sisältää lisättyjä probiootteja ja/tai prebiootteja suoliston terveyttä ja immuunijärjestelmää tukemaan.

Ternimaito ja suoliston hyvinvointi

Suoliston bakteerikannan hyvinvointi on tärkeää koirille ja kissoilleTiesitkö, että koiran- ja kissanpennulla ei ole emon kohdussa ollessaan lainkaan bakteereita? Suoliston oma, koiran ja kissan terveydentilan kannalta oleellinen mikrobiota alkaa kehittyä vasta syntymän hetkellä ja muodostuu ajan kanssa juuri kyseiselle yksilölle tyypilliseksi. Suoliston mikrobiota on yksilöllisyydessään verrattavissa ihmisen sormenjälkeen.Kun pentu syntyy, se saa suolistonsa bakteerikannan alkua emoltaan. Ensimmäiset maitoateriat laittavat suoliston mikrobiotan kehittymiseen vauhtia. Ternimaito onkin varsinaista superruokaa!TernimaitoMaidontuotto käynnistyy viimeistään synnytyksessä. Tätä alkuvaiheen maitoa kutsutaan ternimaidoksi, ja se poikkeaa myöhemmin muodostuvasta maidosta monin tavoin. Ternimaito on vastasyntyneelle tärkeää ravintoa, sillä se sisältää runsaasti emolta tulleita vasta-aineita eli immunoglobuliineja ja valkosoluja. Suolen limakalvo läpäisee immunoglobuliineja ja valkosoluja parin ensimmäisen elinvuorokauden aikana, ja näin pentu saa suojaa erilaisilta tarttuvilta sairauksilta. Onkin tärkeää, että vastasyntynyt saa ensimmäisen maitoateriansa mahdollisimman pian.Ternimaidon hyödylliset ominaisuudet eivät rajoitu pelkästään ensimmäisten vuorokausien immunoglobuliinien saantiin.  Terveyshyödyt säilyvät senkin jälkeen, kun pennun suoliston limakalvon läpäisevyys vähenee. Ternimaidossa on immunoglobuliinien lisäksi muitakin suoliston bakteerikantaan ja limakalvojen vastustuskykyyn vaikuttavia ainesosia, muun muassa laktoferriiniä, lysotsyymia, musiinia ja sytokiineja. Ne estävät tautia aiheuttavien bakteereiden lisääntymistä ja tukevat suoliston limakalvon puolustusjärjestelmän toimintaa.Hyvin toimiva suoliston limakalvo estää taudinaiheuttajabakteereita pääsemästä suolistosta verenkiertoon.Suoliston bakteerikantaTernimaidon sisältämät bioaktiiviset ainesosaset suosivat erityisesti maitohappobakteerien ja bifidobakteerien kasvua suolistossa. Maitohappobakteerit ja bifidobakteerit tukevat puolestaan suoliston immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa ja vähentävät taudinaiheuttajabakteereita, suojaten pentua muun muassa ripulilta ja vakavammiltakin sairauksilta. Ternimaito on tärkeää hyvän suoliston mikrobiotan muodostumisessa. Suoliston mikrobiotan koostumus voi vaikuttaa eläimen terveydentilaan ja sairastumisalttiuteen koko sen elinajan.Ternimaitolisällä parempi rokotusvasteRokottamalla pyritään saamaan suoja tartuntatauteja vastaan. Rokote herättää elimistön oman vasta-ainetuotannon. Jos rokotettu eläin sitten saa tartunnan, sen immuunijärjestelmä on jo varautunut tätä taudinaiheuttajaa vastaan. Mahdollisesti jopa hengenvaarallinen taudinaiheuttaja joko eliminoidaan jo alkuunsa tai eläin sairastuu vain lievästi.Elimistön vaste rokotteelle on yksilöllinen, toiset koirat ja kissat muodostavat vasta-aineita nopeammin ja tehokkaammin kuin toiset. Tutkimuksissa on todettu, että antamalla rokotusikäisille kissan- ja koiranpennuille ruuan mukana kuivattua lehmän ternimaitoa saadaan parempi vaste rokotuksille.Ternimaitolisä tukee suoliston mikrobiotan hyvinvointiaTernimaidon hyödyt pikkupennulle ovat kiistattomat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös aikuiset koirat hyötyvät ternimaitolisästä. Kuivattu lehmän ternimaito osana ruokavaliota lisää suoliston immuunipuolustuksen osalta tärkeän immuuniglobuliini A:n muodostumista. Ternimaitolisä tekee myös suoliston mikrobiotasta monimuotoisempaa. Mikrobiatan monimuotoisuus voi myös vähentää esimerkiksi koiran alttiutta ripulointiin.Tiesitkö? Valikoimissamme on Purinan Expert Care -päivittäisruokasarja, jossa on mukana ternimaidosta eristettyjä aktiiviaineita, joiden on osoitettu ylläpitävän lemmikin suoliston tervettä bakteerikantaa ja tukevan sen elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Lue lisää täältä.

Alfakloraloosimyrkytys kissalla tai koiralla

Alfakloraloosi on uudehko, hiirien torjuntaan tarkoitettu myrkky, joka vaikuttaa lamaannuttavasti hiiren keskushermostoon. Koirilla ja kissoilla myrkky aiheuttaa vakavia keskushermosto-oireita. Lemmikkieläimet voivat saada myrkytyksen joko syömällä myrkkysyöttiä tai välillisesti syömällä myrkytykseen kuolleen hiiren.Alfakloraloosia sisältäviä jyrsijämyrkkyjä on ollut Suomen markkinoilla vuodesta 2015 alkaen seuraavilla kauppanimillä: Alpha Pasta 4 %, Black Pearl Pasta, Flash Paste, No Mouse Pasta, Prevexor Alp Paste ja Rodicum Express. Alfakloraloosi ei tehoa rottien torjuntaan.Myrkytyksen oireetMyrkytyksen oireet ilmenevät yleensä hyvin nopeasti altistumisen jälkeen. Ensimmäisiä oireita ovat tasapainohäiriöt, lihasnykäykset, kuolaaminen, pienet pupillit ja ylipäätään epänormaali käytös. Myrkytyksen edetessä potilas voi menettää tajuntansa ja alkaa kouristella. Kissat ovat usein alilämpöisiä. Koirilla ruuminlämpö voi myös nousta vaarallisen korkeaksi kouristelusta johtuen. Ilman hoitoa myrkytys voi johtaa potilaan kuolemaan.Myrkytyksen diagnoosi ja hoitoPienikin annos alfakloraloosia on lemmikille vaarallinen ja myrkytysepäilyssä lemmikki on vietävä eläinlääkäriin välittömästi. Alfakloraloosimyrkytystä voidaan epäillä esitietojen ja tyypillisten oireiden perusteella. Hoito on oireenmukaista tukihoitoa, varsinaista vastalääkettä ei ole. Osa potilaista vaatii teho-osastotasoista sairaalahoitoa. Pitkälle edennyt myrkytys voi johtaa potilaan kuolemaan hoidosta huolimatta.Mikäli potilas on vasta altistunut myrkylle, eikä sillä vielä ole keskushermosto-oireita, voidaan potilas eläinlääkärissä oksettaa ja antaa lääkehiiltä suun kautta.Miten ennaltaehkäistä myrkytysValvo lemmikkiäsi aina sen ulkoillessa. Lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat altistua myrkylle joko syömällä syöttiä tai välillisesti syömällä myrkkyyn menehtyneen jyrsijän. Erityisesti vapaana ulkoilevat ja metsästävät kissat ovat vaarassa. Kissojen on myös todettu olevan herkempiä alfakloraloosille kuin koirien. Alfakloraloosi tappaa jyrsijän nopeasti, mutta ei kuitenkaan välittömästi, eli hiiret saattavat liikkua kauemmas syötin luota ennen kuin ne kuolevat.Helpoin tapa välttää lemmikin myrkytysriski on olla käyttämättä jyrsijämyrkkyjä lainkaan. Jyrsijöitä tulisi torjua ensisijaisesti tukkimalla rakennuksissa olevat kolot.

Fysioterapia parantaa lemmikin elämänlaatua ja toimintakykyä

Fysioterapialla voidaan auttaa niin kuntoutusta tarvitsevia potilaita kuin terveitä harrastus- ja työkoiria sekä ikääntyviä lemmikkejä ongelmien ennaltaehkäisyssä.Eläinlääketieteen kehityksen ansiosta yhä useampaa lemmikin sairautta tai ongelmaa on mahdollista hoitaa, mikä on näkynyt myös osaavan kuntoutuksen tarpeen kasvussa.Fysioterapialla voidaan muiden muassa auttaa toipumisessa ortopedisten leikkausten jälkeen, lievittää lemmikin kipua, korjata virheellisiä liikeratoja tai huoltaa lihaksistoa. Yleisenä fysioterapian tavoitteena on aina parantaa lemmikin päivittäistä elämänlaatua ja toimintakykyä.Lemmikin voi viedä fysioterapiaan joko eläinlääkärin lähetteellä osana ortopedistä ja neurologista kuntoutusta tai omalla ajanvarauksella esimerkiksi silloin, kun omistaja haluaa ehkäistä paljon harrastavan koiran tai ikääntyneen kissan tai muun lemmikin ongelmia ennalta.Eläinfysioterapeutti ei ole Suomessa laillistettu ammattinimike, joten sitä voi käyttää kuka tahansa. Evidensialla työskentelevät eläinfysioterapeutit ovat taustaltaan sekä fysioterapian ammattitutkinnon että eläinfysioterapian täydennyskoulutuksen suorittaneita, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran vahvistamia fysioterapeutteja.Mitä käynnillä tapahtuu?Fysioterapian lähtökohtana on aina eläimen ehdoilla toimiminen sekä hoidon räätälöiminen yksilöllisesti. Käynti alkaa koiran tai kissan liikkeiden, toimintakyvyn ja tuki- ja liikuntaelimistön tilan tutkimisella sekä havainnoiden että käsin tunnustellen.Fysioterapeutti kartoittaa lemmikin terveydellisen tilanteen ja valitsee hoitomenetelmät ja -ohjeet sen mukaisesti. Lisäksi hän antaa omistajalle neuvoja liikuntaan ja päivittäiseen harjoitteluun liittyvissä asioissa.Sairaan lemmikin fysioterapia aloitetaan eläinlääkärin lähetteellä, jolloin kuntoutusta toteuttava fysioterapeutti toimii yhteistyössä hoitavan eläinlääkärin kanssa. Eläinfysioterapeutti tuntee hoidettavan eläimen anatomian ja biomekaniikan ja arvioi lemmikin liikkumista, toimintakykyä ja terveyttä. Valitut terapeuttiset menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.Tavallisimpia käytettyjä menetelmiä ovat manuaalinen terapia, liikehoidot, hieronta, terapeuttinen harjoittelu ja vesiterapia. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi vesijuoksumattoa. Vesijuoksumatolla veden noste keventää raajoihin kohdistuvia voimia ja tukee koiraa. Raajat saavat tehokasta ja turvallista kuormitusta, kun raajan liike tapahtuu vedessä.Eläinlääkärin lähetteellä ortopediseen kuntoutukseen tulevien lemmikkien hoito koostuu useimmiten 4–5 käynnistä 2–3 viikon välein. Intensiivijakson jälkeen voidaan vielä tavata lyhyemmällä kontrollikäynnillä. Omalla ajanvarauksella tulevien harrastus- ja työkoirien sekä ikääntyvien lemmikkien käynnit jaksotetaan useimmiten 1–2 kuukauden välein toistuviksi.Lue lisää eläinfysioterapiasta täältä. Sivulta löydät myös kaikki palvelua tarjoavat klinikat.

Koiran tai kissan rotanmyrkkymyrkytys

Rotanmyrkky aiheuttaa koiralle tai kissalle veren ohenemista, mikä voi aiheuttaa sisäistä verenvuotoa esimerkiksi ruuansulatuskanavassa, keuhkoissa tai muissa elimissä. Myös rotanmyrkkyä saaneen hiiren syöminen voi johtaa myrkytykseen. Myrkytyksen oireita ovat mm. uneliaisuus ja apaattisuus, vaaleat limakalvot, raskas hengitys ja verinen uloste.Valvo lemmikkiäsi sen ulkoillessa äläkä käytä rotanmyrkkyä, mikäli pihapiirissäsi liikkuu kissoja. Jos eläinystäväsi suuhun päätyy rotanmyrkkyä ota yhteyttä eläinlääkäriin.Milloin haen apua?Jos kissasi tai koirasi on syönyt rotanmyrkkyä ota yhteyttä eläinlääkäriasemalle saadaksesi lisäohjeita. Eläinlääkäriasemalla kissa tai koira voidaan oksennuttaa lääkkeillä, eläinlääkärin valvonnassa.Myrkytys voi olla vaikeaa havaita, sillä oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmaantua vasta myöhemmin. Ota yhteys eläinlääkäriin, mikäli lemmikilläsi on seuraavia oireita:Uneliaisuus ja apaattisuusVaaleat limakalvotRaskas tai tihentynyt hengitysVerinen ulosteRotanmyrkkymyrkytyksen kotihoitoMikäli koiran havaitaan tai sen epäillään hiljattain syöneen rotanmyrkkyä, se voidaan oksettaa. Turvallisimmin tämä tapahtuu eläinlääkärissä. Jos eläinlääkäriin on pitkä matka, voidaan koira yrittää oksettaa laimealla (3 %) vetyperoksidiliuoksella. Vetyperoksidia voi antaa noin ruokalusikallisen per 10 painokiloa, ei kuitenkaan yli 50 millilitraa suurellekaan koiralle. Helpoiten sen saa juotettua koiralle ruiskulla. Ennen vetyperoksidin juottamista koiralle voi antaa pienen määrän ruokaa. Oksettamisen hyöty on suurin alle tunnin sisällä myrkyn syömisestä.Jos vetyperoksidia ei ole saatavilla, ja eläinlääkäriin on pitkä matka, oksettamista voi yrittää myös ruokasuolalla. Koiran koosta riippuen 1–3 teelusikallista suolaa pyöritellään vedellä kostutettuna palloksi, joka työnnetään mahdollisimman syvälle koiran kurkkuun. Koiran kuonosta pidetään kiinni, kunnes koira nielaisee. Yleensä suola laukaisee oksennusreaktion muutaman minuutin kuluttua. HUOM! Suolalla oksettamisessa on suolamyrkytyksen riski, eikä sitä saa yrittää kuin kerran. Koiran tulisi juoda riittävästi vettä suolalla oksettamisen jälkeen.Lue lisää kissojen myrkytyksistäLue lisää koirien myrkytyksistä

Lemmikin hampaat kuntoon Evidensiassa

Paras tapa huolehtia eläinkaverin suun ja hampaiden terveydestä on harjata hampaat päivittäin ja tutkituttaa suu säännöllisesti eläinlääkärin vastaanotolla.Varaa aika hammastarkastukseenHammastarkastuksen ja hammasröntgenkuvauksen avulla voidaan ennaltaehkäistä monien hammasongelmien kehittyminen sekä löytää mm. tulehtuneet tai kipeät hampaat, jotka omistajan on itse lähes mahdotonta huomata.Anestesiassa tehtävä hammashoito (sis. hammastarkastuksen ja hammaskiven poiston) hinnoitellaan klinikkakohtaisesti. Palvelun lopulliseen hintaan vaikuttavat muun muassa lemmikin koko, hammaskiven määrä ja tehtävät toimenpiteet. Palvelun saatavuus vaihtelee klinikkakohtaisesti. Katso hinta-arvio hammashoidolle lähimmällä Evidensia-eläinlääkäriasemallasi“Oma koirani on samalla myös paras ystäväni ja haluankin tehdä kaikkeni, että hän saa elää elämänsä niin terveenä kuin mahdollista”, kirjoittaa bloggaaja Annika Ollila.Ollila pääsi seuraamaan 4-vuotiaan Luka-koiransa hammashoitoa Evidensia Tammistoon. Mitä Lukan suusta paljastui ja mitä ajatuksia hampaiden hoito koiran omistajassa herättää? Lue bloggaajan ajatuksia ja kokemuksia pörröisen kaverin hampaiden hoidostaKuusi kysymystä nukutuksesta – Eläinlääkäri vastaa!Anestesia eli nukutus ja rauhoitus ovat jokapäiväisiä toimenpiteitä eläinlääkäriasemilla ja välttämätön osa laadukasta hammashoitoa. Nukutus ja siihen liittyvät mahdolliset riskit aiheuttavat kuitenkin monissa lemmikinomistajissa huolta. Anestesiaan perehtynyt ja aiheesta väitöskirjatutkimustaan tekevä eläinlääkäri Heta TurunenEvidensia Hattulan eläinsairaalasta vastaa yleisimpiin anestesiaan liittyviin kysymyksiin.Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästäMitä koiran hammastarkastuksessa ja -hoidossa tapahtuu? Katso video!Milloin eläinkaverisi purukalusto on tarkastettu viimeksi?Jopa 70–80 prosenttia yli kolmevuotiaista koirista ja kissoista kärsii ientulehduksesta tai parodontiitista omistajan tietämättä. Hoitamattomana suun tulehdukset saattavat heikentää lemmikin yleiskuntoa ja jopa johtaa hampaiden irtoamiseen. Tuo lemmikkisi hammastarkastukseen ennen kuin on liian myöhäistä. Lue lisää hampaidenhoidon palveluistamme ja varaa aika!Koiran hammastarkastusKissan hammastarkastusHammasröntgenkuvausHammassairauksien erikoisklinikat apunasi vaativissa hammasongelmissaVaativissa hammasongelmissa sinua palvelevat hammassairauksien Evidensia-erikoisklinikat. Erikoisklinikat tarjoavat viimeisimmän osaamisen ja uusimmat menetelmät erikoisosaamista vaativiin suun ja hampaidenhoidon tapauksiin.Katso lähin Evidensia-erikoisklinikkasi Myös kanit ja jyrsijät voivat kärsiä hammasvaivoistaJos lemmikkisi ei halua syödä tai sen syöminen vaikuttaa kivuliaalta, voi syy olla hampaissa. Hammasvaivat ovat yleisiä kaneille, marsuille, chinchilloille ja deguille ja harvinaisempia pienemmille jyrsijöille.Jyrsijöillä hampaat kasvavat läpi elämän. Joskus purentavika alkaa aiheuttaa ongelmia, kun hampaat kuluvat epätasaisesti ja suuhun pääsee muodostumaan hammaspiikki. Tällöin lemmikin hampaat tulee leikata tai hioa eläinlääkärillä niin, että purenta korjaantuu ja kipu hellittää.Lue lisää kanin ja jyrsijöiden hammassairauksista

Resistentit bakteerit lemmikeillä – ESBL, MRSP ja MRSA

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma. Niin sanotusti multiresistenttejä eli monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja tavataan jonkin verran myös lemmikeissä, erityisesti koirissa.Riskiryhmässä ovat etenkin tuontikoirat maista, joissa antibioottikäytännöt ovat Suomea löyhempiä, raakaravintoa saavat koirat sekä suomalaiset koirat, jotka ovat joutuneet saamaan useita antibioottikuureja, esimerkiksi kroonisiin iho- ja korvatulehduksiin.Mikä on ESBL? ESBL-entsyymin (Extended Spectrum Beta Lactamsase) omaavalla bakteerilla on entsyymin takia resistenssi monia antibiootteja kohtaan. Tämän takia yleisimmin käytetyt antibiootit eivät tehoa bakteerin aiheuttamiin infektioihin ja ne ovat usein vaikeammin hoidettavissa. Yleisimmin entsyymi on Escherichia coli – tai Klebsiella -bakteereissa, joita löytyy terveiden koirien ja kissojen limakalvoilta ja suolistosta. E. coli -bakteeri on tavanomainen infektion aiheuttaja esim. virtsatietulehduksissa. Joskus bakteerilla voi olla ESBL-entsyymi, mikä hankaloittaa sairauden hoitoa.Mikä on MRSP?MRSP eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius on bakteeri, jolla voi olla resistenssi monia antibiootteja kohtaan. S. pseudintermedius -bakteeria löytyy terveiden koirien ja kissojen iholta, sieraimista, suusta sekä perianaalialueelta. Yleisimmin käytetyt antibiootit eivät tehoa MRSP:n aiheuttamaan infektioon ja infektio on usein vaikeammin hoidettavissa. Parannuttuaan potilas jää usein MRSP-bakteerin oireettomaksi kantajaksi. Eläin voi olla MRSP-bakteerin oireeton kantaja myös ilman edeltävää infektiota.Mikä on MRSA?MRSA on metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus -bakteeri. Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri ihmisen iholla ja nenän limakalvoilla. Lemmikillä MRSA on harvinainen, mutta joskus se voi aiheuttaa lemmikille infektion. Joskus  lemmikki voi olla myös MRSA bakteerin oireeton kantaja. Resistenssin takia yleisimmin käytetyt antibiootit eivät tehoa sen aiheuttamaan infektioon, jonka vuoksi infektio on usein vaikeammin hoidettavissa. Onneksi tästä huolimatta lemmikki pystytään useimmiten hoitamaan jälleen terveeksi.Voiko resistentti bakteeri siirtyä eläimestä ihmiseen?Sekä MRSP, MRSA että ESBL voi siirtyä eri lajien välillä, jolloin puhutaan ns. zoonoosista. Bakteerien tai resistenssigeenien siirtyminen lajien välillä on hyvin harvinaista, mutta tartunta on kuitenkin mahdollinen.MRSA:n lemmikki saa yleensä omistajalta tai lähipiiristään, ihmiseltä joka työskentelee terveydenhuollossa tai sairastaa kroonista sairaala- tai perusterveydenhuollon käyntejä vaativaa perussairautta. MRSA siirtyy harvoin ihmisestä lemmikkiin, kuten MRSP tai ESBL siirtyvät harvoin lemmikistä ihmiseen.Kun on kyse terveestä aikuisesta ihmisestä, tartuntariski on hyvin pieni. Riski nousee hieman korkeammaksi, jos lemmikin kanssa on läheisessä kontaktissa ihminen, jonka immuunipuolustus on vajavainen (esim. syöpäpotilas tai elinsiirteen saanut henkilö) tai kyseessä on pieni lapsi.Miten resistentit bakteerit diagnosoidaan? ESBL, MRSP ja MRSA diagnosoidaan bakteeriviljelystä. Viljelystä tehtävästä herkkyysmäärityksestä selviävät myös bakteeriin edelleen tehoavat antibiootit. Myös resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot voidaan kuitenkin usein hoitaa onnistuneesti herkkyysmäärityksen pohjalta tehdyllä hoitosuunnitelmalla.Lue lisää resistenttien bakteerien seulonnastaToimi näin, jos lemmikilläsi todetaan resistentin bakteerin aiheuttama infektio tai kantajuus Jos lemmikilläsi havaitaan antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttama infektio, on tärkeintä hoitaa lemmikkiä seuraten tarkasti eläinlääkärin antamia ohjeita. Infektioita saatetaan hoitaa antibioottien sijaan esimerkiksi paikallishoidolla.Jos lemmikkiä hoitanut eläinlääkäri on suositellut kontrollikäyntejä paranemisen seurantaan liittyen, on ohjeistusta tärkeää noudattaa. On ensiarvoisen tärkeää hoitaa lemmikki terveeksi asti, varsinkin jos hoidossa on jouduttu käyttämään suun kautta annosteltavia antibiootteja.Huolehdi tarkoin omasta käsihygieniastasi, kun kosketat lemmikkiäsi. Pese kädet huolellisesti saippualla ja vedellä tai käytä desinfioivaa, alkoholipohjaista käsihuuhdetta. Vältä infektoituneen alueen turhaa koskettamista.Kun hoidat lemmikkisi infektoitunutta aluetta, kuten esimerkiksi haavaa, käytä hoidon aikana kertakäyttöisiä hanskoja ja käsihuuhdetta hanskojen poiston jälkeen. Laita kaikki käytetyt taitokset tms. suoraan roskiin.Vältä lemmikin kanssa perheen ulkopuolisia lemmikkikontakteja, kunnes infektio on kokonaan parantunut. Älä anna lemmikin olla tekemisissä henkilöiden kanssa, joiden immuunipuolustus on puutteellinen, koska he ovat herkempiä saamaan bakteerin.Hyvä käsihygienia on paras ja helpoin tapa ehkäistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien siirtyminen lemmikistä omistajaan tai muihin eläintä käsitteleviin ihmisiin.Suosittelemme, ettei lemmikki nukkuisi samassa sängyssä kanssasi etkä antaisi sen nuolla itseäsi, kunnes infektio on parantunut. Huolehdi lemmikin kuppien, pedin sekä hoitovälineiden perusteellisesta puhdistamisesta. Siivoa lemmikin ulosteet ulkoa, jotta muut lemmikit välttyvät tartunnalta.Kun asioit eläinlääkärillä lemmikkisi kanssa, mainitsethan ESBL-, MRSP- tai MRSA-infektiosta tai -kantajuudesta ajanvarauksen yhteydessä. Eläinlääkäriasemilla käytetään erityisiä varotoimia hoidettaessa moniresistenttiä bakteerikantaa kantavia eläimiä, jotta voidaan välttää mikrobin leviäminen muihin potilaisiin, jotka esimerkiksi perussairauksiensa vuoksi ovat alttiita infektioille.Mikäli joudut itse sairaalahoitoon, kerrothan hoitavalle lääkärille että lemmikilläsi on todettu monille antibiooteille vastutustukykyinen bakteeri. Hoitava lääkäri päättää, vaikuttaako se hoitoosi jollain tavalla.Lemmikki voi vapautua resistenttien bakteerien kantajuudesta ajan kanssa. Ensimmäinen seulontanäyte voidaan ottaa 4–6 viikon kuluttua infektion toteamisesta, seuraava näyte edellisestä 4–6 viikon kuluttua ja kolmas näyte taas edellisestä 4–6 viikon kuluttua. Kun kolme peräkkäistä näytettä saadaan negatiivisina, voidaan lemmikki todeta vapautuneeksi kantajuudesta.

Voiko lemmikin hammaskiven poistaa kotikonstein?

Ilmiö, jossa lemmikin hammaskivi poistetaan kotikonstein esimerkiksi rapsuttamalla tai ultraäänihammasharjalla huolestuttaa eläinlääkäriä.– Hereillä tehtävä hammaskivenpoisto aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä ja sen vuoksi siitä olisi kieltäydyttävä, painottaa ELT, suu- ja hammassairauksien dosentti, DiplAVDC, EVDC Eva Sarkiala Evidensia Tammistosta.– Koiran tai kissan suun ja hampaiden perusteellinen tutkiminen ja hammaskivenpoisto hampaiden väleistä, ientaskuista, kielenpuoleisilta pinnoilta ja suun takaa ei ole mahdollista ilman anestesiaa.Jos hammaskiveä rapsutetaan lusikan kärjellä tai muulla terävällä instrumentilla, hampaan kiille voi naarmuuntua, jolloin epätasaiselle pinnalle kertyy hammaskiveä jatkossa aiempaa nopeammin. Käytettäessä teräviä instrumentteja hereillä olevalle lemmikille voidaan myös vaurioittaa sen suun limakalvoja ja ikeniä.Plakki ja hammaskivi on poistettava hampaiden pinnoilta ja ientaskuista nimenomaan eläinlääkärin käytössä olevalla ultraäänihammaskivenpoistolaitteella, ei ultraäänihammasharjalla, joka on huomattavaksi tehottomampi. Epänormaalin syvät ientaskut tulee puhdistaa huolellisesti erikseen, mikä ei ole mahdollista ilman anestesiaa. Jos syviin ientaskuihin jää plakkia tai hammaskiveä, bakteerit aiheuttavat hampaan tukikudosten menetystä ja lopulta hammas joudutaan poistamaan.– Lemmikit, joille on tehty hammaskivenpoisto hereillä kotikonstein, tulevat usein myöhemmin hammashoitoihin erikoistuneille eläinlääkäreille laajoihin hammastoimenpiteisiin. Toimenpiteissä saatetaan joutua poistamaan useita huonokuntoisia hampaita pitkälle edelleen parodontiitin eli hampaan tukikudoksen sairauden vuoksi, Sarkiala kertoo.Kissojen ja koirien hampaiden hoitoon liittyy paljon vääriä uskomuksia. Tutustu myytteihin täällä

Miten lemmikki pärjää ilman hampaita?

Ajatus siitä, että ruokaa rakastavalta lemmikiltä joudutaan poistamaan hampaita, saattaa tuntua omistajasta jopa pelottavalta.Vertin hengitys oli pitkään haissut viemärille, mutta sen omistaja ei epäillyt mitään. Vasta kun 12-vuotiaan Vertin kuono yhtäkkiä turposi, omistaja vei sen hammastarkastukseen. Eläinlääkärin tuomio oli karu: suussa oli pitkälle edennyt iensairaus ja useita hampaita piti poistaa.– Olihan se järkytys. Heti operaation jälkeen Vertti kuitenkin piristyi silmissä ja söi ihan normaalisti. Helpotuin ja tajusin miten kipeä ja apea se oli ollut, omistaja muistelee.– Lemmikin on parempi olla ilman huonokuntoisia, tulehtuneita ja kivuliaita hampaita, joten syytä huoleen ei ole, vaikka hampaita jouduttaisiinkin poistamaan, vakuuttaa ELT, suu- ja hammassairauksien dosentti, DiplAVDC, EVDC Eva Sarkiala Evidensia Tammistosta.Kun lemmikiltä poistetaan huonokuntoisia hampaita, se voi edelleen syödä lähes kaikkea sitä ravintoa, mitä se on aiemman kattavammalla purukalustollakin syönyt. Usein eläimet syövät hammaspoistojen jälkeen entistä paremmin, koska suu ei ole enää kipeä.Erityisesti vanhalle lemmikille hampaiden hoitamatta jättäminen on selvästi suurempi riski kuin hampaiden hoito nukutuksessa, sillä hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa kroonista kipua. Lisäksi jatkuva bakteremia (bakteerit verenkierrossa) voi väsyttää eläintä ja altistaa tulehduksille muualla elimistössä. Suun tulehdus myös heikentää muun muassa diabeteksen hoitovastetta.Lemmikki ei näytä kipuaan, joten suu- ja hammasvaivat voivat omistajan huomaamatta kehittyä vakaviksi. Paras tapa ennaltaehkäistä hammassairauksia on harjata lemmikin hampaat päivittäin ja käydä eläinlääkärin hammastarkastuksessa säännöllisesti.– Nyt meillä on kylppärissä yksi uusi hammasharja, ja Vertti on kuin eri koira!Kissojen ja koirien hampaiden hoitoon liittyy paljon vääriä uskomuksia. Tutustu myytteihin täällä

Eläinlääkärin vinkit seniorilemmikin hoitoon

Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen pitää vanhenevan lemmikkisi hyvinvoivana mahdollisimman pitkään. Senioritarkastus on suositeltu vuosittainen rutiini kaikille keskimäärin yli 7-vuotiaille koirille ja yli 10-vuotiaille kissoille.Olisiko iäkkään eläinystäväsi aika tavata eläinlääkäri?Terveet elämäntavat, hoikkana pysyminen ja säännöllinen liikunta ovat hyvän elämänlaadun edellytyksiä niin pennulle kuin seniorillekin. Eläinlääkäreidemme vinkeillä ja säännöllisillä terveystarkastuksilla voit saada lisää yhteisiä, onnellisia vuosia iäkkään lemmikkisi kanssa.Lemmikki vanhenee ihmistä nopeammin, ja jo vuodessa moni sairaus etenee huomaamatta pitkälle. Ikääntyvälle lemmikille räätälöity Evidensian senioritarkastus on tärkeä vuosittainen rutiini, jossa piilevät ongelmat voidaan havaita ajoissa. Suosittelemme senioritarkastusta kaikille yli 10-vuotiaille kissoille ja yli 7-vuotiaille koirille.Lue lisää ja varaa aika koiran senioritarkastukseenLue lisää ja varaa aika kissan senioritarkastukseenNäin vanhuus vaikuttaa lemmikkiisi – Tunnista seniorilemmikin tyypilliset vaivat– Yleisempiä ikääntyvien kissojen ja koirien vaivoja ovat muun muassa nivelrikko, kasvaimet, sydänsairaudet ja elinten rappeumasairaudet, kuten munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Ikääntyvä lemmikki voi kärsiä myös dementiasta. Myös ylipaino ja hoitamattoman hampaat vaikuttavat seniorilemmikin yleiskuntoon, kertoo eläinlääkäri Sanna Mäkinen Malmin eläinklinikka Apexista.Lue koko artikkeliEhkäise ikääntyvän lemmikin nivelvaivat – Ota talteen ortopedin vinkit!– Iäkkään lemmikin nivelet saa pidettyä kunnossa välttämällä ylipainon kertymistä ja tarjoamalla lemmikille liikuntaa säännöllisesti, muistuttaa ortopediaan perehtynyt erikoiseläinlääkäri Esa Eskelinen Evidensia Tammistosta.Lue koko artikkeliIkääntyvän lemmikin ruokintaIkääntymisen myötä myös lemmikin energiantarve muuttuu. Kissojen energiantarve laskee vähitellen ensimmäisen ja seitsemännen ikävuoden välillä ja pysyy sen jälkeen yleensä muuttumattomana aina 12 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen kissoilla on tyypillisesti enemmän haasteita sopivassa painossa pysymisen kanssa ja ne tarvitsevat enemmän energiaa säilyttääkseen ihannepainonsa. Koirien kohdalla tilanne on päinvastainen: ikääntymisen myötä ne liikkuvat vähemmän ja tarvitsevat siksi myös vähemmän energiaa. Tämä on hyvä pitää mielessä ylipainon välttämiseksi.Lue koko artikkeliVanhan lemmikin nukutus ja hammashoito – miten minimoida riskit?Hoitamaton sairaus – esimerkiksi hampaiden hoitamatta jättäminen – on eläimen iästä riippumatta sen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huomattavasti suurempi riski kuin nukutus, joka toimenpiteen vuoksi täytyy tehdä. Huolellisella esivalmistelulla, anestesian suunnittelulla, toteutuksella ja seurannalla nukutuksesta saadaan lemmikkipotilaalle mahdollisimman turvallinen.Lue koko artikkeliTarvitseeko vanha koira tai kissa rokotukset?– Iäkkäiden lemmikkien rokottaminen on jopa tärkeämpää, kuin perusterveiden aikuisten, sillä eläimen ikääntyessä sen oma vastustuskyky voi heikentyä, eläinlääkäri Sanna Mäkinen Malmin eläinklinikka Apexista kertoo.Lue koko artikkeliLuopumisen hetki – mitä lemmikin eutanasiassa tapahtuu?Eutanasiapäätöksen tekeminen on lemmikinomistajan vaikein päätös, ja eläin on monelle perheenjäsen, josta ei haluaisi luopua. Vaikka lemmikkien lopettaminen on osa eläinlääkärin työtä, tapahtuma herkistää aina myös eläinlääkäriaseman henkilökunnan. Lue artikkelista, milloin on oikea hetki eutanasialle ja mitä toimenpiteessä tapahtuu.Lue koko artikkeli