Löytyi 194 tulosta kategoriassa "Koira"

Pennun terveystodistus on osoitus kasvattajan vastuullisuudesta

Jokainen pentu on yksilö myös terveytensä osalta. Evidensian Pentutarkastuksessa eläinlääkäri tutkiikin jokaisen pennun erikseen – pentuekokonaisuuden sijaan – ja kirjoittaa jokaiselle pennulle oman terveystarkastustodistuksen. Tutkimuksessa pennun sydän kuunnellaan, sen suu, korvat ja silmät tutkitaan, sekä varmistetaan, että pentu liikkuu ontumatta ja on muutoinkin ikänsä mukaisessa hyvässä kunnossa.– Kasvattajan kannattaa tuoda pennut tarkastukseen lähellä luovutusta, jotta tutkimus on tuore ja mahdolliset ongelmat tulleet näkyviin. Tulevaisuudessa terveystodistusta voidaan myös tarvita, jotta pentu voidaan vakuuttaa jo nuorena, Autio korostaa.Yksilöllinen terveystodistus on sekä pennun myyjälle että ostajalle hyvä tapa varmistaa pennun kunto luovutushetkellä. Terveystiedot kirjataan Evidensiassa myös pennun omalle sähköiselle potilaskortille, joka löytyy Evidensia-eläinlääkäriasemalta pennun tullessa tapaamaan eläinlääkäriä uuden perheensä kanssa myöhemmin.Varhaisrokotus mahdollistaa oikea-aikaisen sosiaalistumisenKoirille 7–9 viikon ja kissoille 8–9 viikon iässä annettava varhaisrokotus suojaa pentua kriittisenä ajankohtana ja varmistaa turvallisemman elämän sen siirtyessä uuteen kotiin. Kotiin siirtyminen ajoittuu erityisesti koirilla usein pennun sosiaalisen kehityksen herkimpään vaiheeseen, joka on 7–14 viikon iässä. Kissoilla sosiaalinen kehittyminen on voimakkainta 2-7 viikon iässä. Tällöin pennun aivot muovautuvat käsittelemään asioita, joihin se ympäristössään törmää ja tapahtumilla on merkittävä vaikutus pennun loppuelämään.Pentutarkastuksen yhteydessä tai heti luovutuksen jälkeen annettu varhaisrokotus mahdollistaa tämän tärkeän hetken hyödyntämisen turvallisemmin. Varhaisrokotuksen turvin pentu voi tutustua uuteen elinympäristöönsä ja muihin lajitovereihinsa, esimerkiksi osallistua pentukerhoon jo 2 viikon kuluttua rokotuksesta, ja oppia sitä kautta suhtautumaan positiivisesti erilaisiin sitä ympäröiviin ärsykkeisiin.Lue lisää varhaisrokotuksesta

Punainen silmä koiralla tai kissalla

Omistajan on suhteellisen helppo todeta lemmikkinsä silmän tai silmien punoittavan.Sidekalvo on läpikuultava limakalvomainen pinnallisin rakenne silmämunan ja luomien sisäpintojen päällä muutamine hentoine suonineen. Sidekalvon punoitukseen voi kuitenkin liittyä ensisijaisena syynä useita vakavia silmän sairaustiloja, jonka takia jokainen punoittava silmä, viimeistään oireen jatkuessa, on tutkittava tarkoin.Punoitus saattaa olla myös sidekalvon alaiseen verenvuotoon liittyvää, kovakalvon päällistä, “syvempää” punoitusta, sarveiskalvon punoitusta siihen tulleen suonituksen vuoksi tai silmän sisäiseen verenvuotoon liittyvää.Sidekalvon tulehdusKoiran sidekalvon tulehdusta voivat aiheuttaa mm. mekaaninen ärsytys (ylimääräiset ripset luomien reunoissa tai luomien sisäpinnoilla, luomen kiertymä ulos- tai sisäänpäin), alentunut kyynelnesteen tuotanto, bakteeri-infektiot, penikkatautivirus ja allergiat.Kissalla edellä mainittujen syiden lisäksi sidekalvon tulehdusta voivat aiheuttaa Herpes virus ja Chlamydophila-mikrobi.Ei-tulehdukselliset punoitukset sidekalvollaVerenkiertohäiriöt paikallisesti tai yleisesti voivat aiheuttaa suonten laajentumista ja niiden verentäytteisyyttä. Silmän takana sijaitsevat tilaa vievät massat, kuten uudismuodostumat ja bakteriellit paiseiset tulehdukset, aiheuttavat silmän eriasteista ulostyöntymistä ja sidekalvon punoitusta. Lisäksi silmän sympaattisen hermon vaurio (Hornerin syndrooma) aiheuttaa toissijaisesti sidekalvon punoitusta.Sidekalvon alaiset verenvuodotSidekalvon alla saatetaan nähdä verenvuotoa, joka voi jakaantua tasaisesti laajalle alueelle tai olla pistemäistä. Tämä voi olla seurausta trauman aiheuttamasta suonen rikkoontumisesta tai yleisestä verenvuototaipumuksesta.Kovakalvon päällinen punoitusKovakalvo sijaitsee sidekalvon alla silmämunassa ollen pinnallisin silmämunan kolmesta kerroksesta (kovakalvo, suonikalvo ja verkkokalvo). Edessä läpinäkyvä kerros on sarveiskalvo.Kovakalvon päällinen verentungos (sidekalvon alla suonet paksuja ja verentäyteisiä) aiheutuu lähes aina joko silmänpainetaudista ja / tai vakavasta suonikalvon tulehduksesta. Molemmat em. tilat vaativat tarkkoja tutkimuksia. Silmänpaineen mittaus, kammiokulman tarkastelu (gonioskopia) sekä verkkokalvon ja näköhermon pään arviointi onnistuu usein vain niihin erikoistuneilta eläinlääkäreiltä, joten ensiavun jälkeen potilas on aina syytä toimittaa jatkotutkimuksiin silmäsairauksiin perehtyneelle eläinlääkärille. Hidastelu oikean hoidon aloituksessa saattaa johtaa palautumattomaan näön menetykseen.Silmäoireiden lisäksi koiralla ja kissalla on usein kivun seurauksena yleisoireita kuten syömättömyyttä ja väsyneisyyttä.Sarveiskalvon punoitusVoimakas sarveiskalvon uudissuonitus saattaa aiheuttaa silmän punaisuutta. Sarveiskalvo on kirkas, läpinäkyvä, suoneton valoa taittava silmän etummaisin osa. Sarveiskalvo voi suonittua pinnallisesti mm. trauman, vierasesineen, kemiallisen ärsytyksen, kuivasilmäisyyden, kroonisen bakteeri- tai virusinfektion, kroonisen pinnallisen sarveiskalvotulehduksen eli pannuksen, kissan eosinofiilisen sarveiskalvotulehduksen ja sekvesterin, sekä virheellisen luomiraon rakenteen (lagophthalmos = potilas ei pysty sulkemaan silmiään) seurauksena.Sarveiskalvon syvemmän kerroksen eli stroman suonitus liittyy aina suonikalvon tulehdukseen.Silmän sisäinen punoitusSilmän sisäistä verenvuotoa voivat aiheuttaa mm. trauma, verenpaineen nousu, verenhyytymishäiriöt, synnynnäiset kehityshäiriöt kuten CEA Colliella, silmän sisäiset kasvaimet ja muut vakavat tulehdustilaa aiheuttavat ensisijaiset silmän sairaustilat.YhteenvetoPunoittava silmä on aina haasteellinen tutkittava.Silmän lievänkin punoituksen taustalla voi olla vakavia silmän näkökykyä uhkaavia silmäsairauksia, jolloin oikea ja nopeasti aloitettu hoito on ensiarvoisen tärkeää.Pitää myös muistaa, että silmät ovat osa elimistöä, tarvittaessa jatkotutkimuksiin kuuluvat myös laboratorionäytteiden otto, röntgen- ja ultraäänitutkimus.Sari Jalomäki, ELLpieneläinsairauksien erikoiseläinlääkärisilmätarkastuseläinlääkäri

Koiran ja kissan nivelrikko

Nivelrikon oireetNivelrikko eli artroosi on yleinen lemmikkieläinten sairaus. Se on pitkäaikainen, krooninen tauti, jonka esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Yleisimmin nivelrikkoa esiintyy kyynärnivelessä, lonkkanivelessä sekä polvessa ja kinnernivelessä. Nivelrikon tavallinen oire on ontuma ja jäykkyys sekä haluttomuus liikkua tai esim. hypätä autoon. Oireet ovat tyypillisesti pahimmat kovan liikunnan jälkeisen levon jälkeen. Taudin edetessä nivel saattaa paksuuntua kun nivelen reuna-alueille kehittyy luupiikkejä ja sidekudosta. Samalla nivelen liikkuvuus vähenee.Kissoilla nivelrikon oireita, kuten kissojen muidenkin sairauksien oireita, voi omistajan olla vaikea havaita.Nivelrikon aiheuttajaNivelrikko ei nykyisen tietämyksen mukaan ole pelkästään nivelruston eli nivelen liukupinnan passiivista kulumista. Kyseessä on tapahtumasarja, jossa ruston hajoaminen tapahtuu nopeammin kuin rusto ehtii korjaantua. Sen seurauksena rusto alkaa rappeutua, siihen syntyy vauriokohtia sekä puutosalueita ja rusto saattaa kulua jopa kokonaan pois. Niveleen kehittynyt tulehdusreaktio aiheuttaa kipua ja turvotusta.Koirilla kyynärnivelen, olkanivelen, lonkan ja kinnernivelen kehityshäiriöt ovat nivelrikon tavallinen syy. Kasvuiässä edellä mainittujen nivelten nivelrustosta voi irrota rustokappaleita (osteokondroosi eli OCD) tai nivelen muovautuminen voi häiriintyä, jolloin nivelpinnat eivät ole yhteensopivat (lonkka- ja kyynärdysplasia). Näiden ongelmien hoito varhaisessa vaiheessa voi jopa estää nivelrikon kehittymisen.Koiran polven ristisiteen repeämä on myös hyvin tavallinen ongelma ja se aiheuttaa nopeasti nivelrikkomuutoksia polveen.Nivelrikon diagnostiikkaDiagnoosi tehdään oireiden, kliinisen tutkimuksen ja röntgenkuvauksen perusteella. Röntgenkuvassa voidaan nähdä luupiikkejä eli osteofyyttejä nivelen reuna-alueilla, rustonalaisen luun lisääntymistä sekä merkkejä nivelen muovautumishäiriöstä eli dysplasiasta. Tarvittaessa nivel voidaan tutkia tähystämällä tai magneetti- tai tomografiakuvauksella.Lonkkanivelen dysplasia 14 kuukautisella koiralla. Lonkkanivelen kehityshäiriö altistaa nivelrikon muodostumiselle.Nivelrikon hoitoYlipainoisen lemmikin laihduttaminen on ehkä tehokkain yksittäinen nivelrikon hoitomuoto.Säännöllinen liikunta auttaa painon hallinnassa ja pitää yllä lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Liikkuminen pehmeällä alustalla, vaihtelevassa maastossa sekä uiminen ja vedessä kahlailu ovat yleensä hyviä liikuntamuotoja. Vesijuoksumatto –laitteet ja koirille tarkoitetut uimahallit mahdollistavat vesiharjoittelun myös talviaikaan. Sellaista (rajua ja repivää) liikuntaa on kuitenkin syytä välttää, mikä kipeyttää nivelet.Myös fysioterapeutin antamia hoitoja kannattaa harkita, kuten liikkuvuushoidot ja vesijuoksumattoharjoittelu.AkupunktioAkupunktio ja sähköakupunktio lievittävät kipua. Akupunktio sopii hyvin käytettäväksi yhdessä lääkehoidon, fysioterapian ja ravitsemusterapian kanssaLääkehoidota) TulehduskipulääkkeetTulehduskipulääkkeet ovat eniten käytetty nivelrikon lääkehoito. Tulehduskipulääkkeitä voidaan antaa lemmikille kuureina tarvittaessa tai jopa jatkuvana lääkityksenä. Eläimen terveydentilaa on kuitenkin seurattava ja eläinlääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos ilmenee oireita kuten oksentelu, ripulointi, ruokahaluttomuus, tummat ulosteet. Perusverinäytteet on syytä ottaa kerran vuodessa, jos potilas on jatkuvalla tulehduskipulääkityksellä.b) OpioidikipulääkkeetOpioidikipulääkkeet ovat tehokkaita kipulääkkeitä, joita käytetään erityisesti leikkaushoitohin liittyvän kivun lievittämisessä.c) Kivun aistimista lievittävät lääkkeetKipu herkistää kivun aistimiselle: samanlaisena jatkuva kipuärsyke aistitaan ajan mittaan voimakkaampana. Pitkään jatkunut kipu saa kipujärjestelmän sekaisin, niin että kipu jää päälle, vaikka sen alkuperäinen aiheuttaja (vamma, kudosvaurio) olisi jo parantunut. Kipu sinänsä on siis sairaus, jota pitää hoitaa.Tämän vuoksi kroonisen kivun, nivelrikkokivun hoidossa käytetään lääkkeitä, jotka vaikuttavat kivun aistimiseen keskushermostossa. Ne ovat turvallisia lääkkeitä ja sopivat hyvin kivun hoidossa pitkäaikaiskäyttöön.Vasta-aine hermokasvutekijää (Nerve Growth Factor, NGF) vastaan NGF herkistää kivun aistimiselle ja ne myös muokkaa hermosoluja niin, että kipua tunnetaan herkemmin. NGF:n määrä lisääntyy nivelrikon vaivaamassa nivelessä. NGF -hermokasvutekijän toiminnan estäminen  vasta-aineilla (anti-NGF mABs = anti-NGF monoclonal antibodies) lievittää kivun oireita. Lääke, ”Librela”, annetaan pistoksena n. kuukauden välein.  Tämän hoidon sivuvaikutukset ovat harvinaisia.Lääkeainepistokset niveliina) HyaluronaattiHyaluronaatti on hyvin viskoosia nestettä, jota annetaan pistoksena niveliin, nivelrikon tukihoitona.Se näyttää lievittävän nivelrikon oireita useilla eri tavoilla. Hyaluronaati parantaa nivelnesteen niveltä voitelevia ominaisuuksia ja se näyttää myös vähentävän tulehduskreaktiota nivelessäb) KortisoniKortisoni on voimakas tulehdusta rauhoittava lääkeaine. Niveleen pistettynä se rauhoittaa tehokkaasti nivelrikkoon liittyvää ärsytystulehdusta. Sitä käytetään yleensä silloin, kun vaikea-asteisesti nivelrikkoinen nivel kipeytyy ja muu lääkitys auttaa huonosti.c) PRP-hoito eli runsaasti verihiutaleita sisältävä veriplasma (platelet rich plasma)PRP-hoito tarkoittaa sitä, että potilaalta otetaan verta, josta sentrifugoidaan erilleen veriplasma ja siitä vielä erotetaan verihiutalepitoinen osa. Tämä osaa käytetään injektioina niveliin tai jännekudoksiin. Tutkimustiedon mukaan RPR -hoito tai samantyyppinen IRAP hoito ei kuitenkaan auta nivelrikkoon. Lue lisää PRP-hoidosta ja muista kudosten uusiutumista edistävistä hoidoistaRavintolisätNivelruston rakennusaineilla, kondroitiinisulfaatilla ja ja glukosamiinilla,  on sanottu olevan nivelrikon oireita lieventävää vaikutusta. Kaksoissokko -tutkimuksissa näillä aineilla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan tehoa nivelrikon hoidossa. Rasvahappojen, kalaöljyvalmisteiden antamisella näyttäisi tutkimustietoon perustuen olevan nivelrikon oireita lievittävää vaikutusta. Rasvahapot näyttävät rauhoittavan tulehdusreaktiota nivelissä.LeikkaushoidotJoissakin tilanteissa, varsinkin jos edellä mainittujen hoitomuotojen teho on huono, on tarpeen turvautua kirurgiseen hoitoon.Vaikeissa lonkkanivelen ja polvinivelen nivelrikoissa voidaan nivel korvata tekonivelellä.Polven nivelrikon tavallisin syy, ristisiteen pettäminen, on myös yleensä hoidettava kirurgisesti.Nivelrikkoon liittyvä kipu heikentää koiran elämänlaatua. Kipua voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä.Nivelrikon ennusteNivelrikkoon ei ole tähän mennessä löydetty parantavaa lääkehoitoa. Fysioterapialla, lääkehoidolla, nivelinjektiolla ja painonhallinnalla voidaan rajoittaa taudin etenemistä. Jos nivelrikko kuitenkin etenee riittävän pitkälle, ainoa niin sanottu parantava hoito on tekonivelleikkaus.Ortopedian Evidensia-erikoisklinikat ovat sinun ja lemmikkisi apuna nivelvaivoissa ja muissa tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa. Katso lähin erikoisklinikka tästäEsa EskelinenELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäriEläinsairaala Evidensia Tammisto

Koiran ja kissan kipu ja sen hoito

Ihmisten käsitys tai oletus eläinten kivusta perustuu ihmisten omille kokemuksille. Ei ole mitään syytä olettaa, että selkärankaiset eläimet tuntisivat ihmiseen verrattuna vähemmän kipua. Eläimet, koirat ja kissat mukaan lukien, eivät yleensä näytä kipua niin selvästi kuin ihminen. Koira- ja kissaeläimet ovat lajikehityksensä aikana olleet myös saaliseläimiä: kipuoireiden peittäminen on ollut eloonjäämisen kannalta edullista. Kivun ja sairauden näyttäminen houkuttelisi saalistajat paikalle.Lajikehityksen ja yksilönkin kannalta kipu on terveyttä ja lajin säilymistä edistävää: eläin osaa kivun vuoksi varoa vahingoittunutta aluetta ja oppii tulevaisuudessa välttämään kipua aiheuttavia tapahtumia. Sen sijaan pitkittyneestä ja voimakkaasta kivusta ei ole mitään hyötyä, mutta siitä on useita haittavaikutuksia:Se rasittaa eläintä ja aiheuttaa kärsimystä.Leikkauksen jälkeinen kipu aiheuttaa stressireaktion, joka hidastaa kudosten paranemista.Leikkauksen jälkeinen kipu voi vaikeuttaa hengittämistä ja yskimistä ja voi siten aiheuttaa hapenpuutetta ja mm. keuhkoputkentulehdusta.Kipu voi johtaa itseä tuhoavaan käyttäytymiseen: voimakkaan kivun seurauksen koira tai kissa voi järsiä ihon rikki esim. etutassusta.Kipu herkistää kivun aistimiselle: samanlaisen jatkuva kipuärsyke aistitaan ajan mittaanKivun oireet koiralla ja kissallaMuuttunut käyttäytyminen ja suhtautuminen ihmiskontaktiin on ensimmäisiä kivun oireita koiralla. Joku voi olla aggressiivinen ja välttää ihmisen läheisyyttä, kun taas toinen koirayksilö hakee lohtua ihmisen läheisyydestä. Kivulias koira voi myös olla pelokas tilanteissa, joissa se tuntee itsensä epävarmaksi. Koira voi myös tulla alakuloiseksi ja välinpitämättömäksi ympäristöstään. Joskus kipu ilmenee läähättämisenä, uikuttamisena ja ruokahaluttomuutena. Unen määrän väheneminen on myös merkki epämukavuudesta. Erityisesti rintaontelon kiputilat tekevät eläimen haluttomaksi menemään makuulle.Kipu raajassa ilmenee ontumisena. Jos molemmat etujalat tai molemmat takajalat ovat kipeät, eläin kuormittaa tervettä raajaparia ja sairaiden raajojen kipuoireet saattavat jäädä huomaamatta. Jäykkyys ja ontuminen liikkeelle lähtiessä ovat tyypillisiä nivelperäisen kivun oireita. Kipu ei näy röntgenkuvissa: nivel jossa on röntgenkuvissa vain vähäiset nivelrikkomuutokset voi olla hyvin kipeä ja toisaalta nivel, jossa muutokset ovat suuret voi olla melko kivuton.Selkärangan kipu ilmenee haluttomuutena hypätä tai kääntyä. Varomaton liike tai koirannostaminen voi aiheuttaa niin voimakkaan kivun, että koira ulvoo tuskasta. Keskiselältään kipeät koirat menevät usein köyryyn asentoon. Välilevyn pullistuma voi kivun lisäksi aiheuttaa myös halvausoireita. Kaulan alueen välilevyn pullistumat aiheuttavat erityisen voimakkaat kipuoireet. Välilevyn pullistuma voi aiheuttaa heijastuskipua ja ontumista myös raajaan.Sisäelimistä tuleva kipu on vaikeampi havaita kuin tuki- ja liikuntaelinten kipu. Lievä sisäelinkipu aiheuttaa ehkä vain käytöksen muuttumista. Voimakkaan sisäelinkivun seurauksena koira voi asettua epätavalliseen asentoon (esimerkiksi rintakehä maahan ja pylly pystyyn) helpottaakseen vatsan alueen kipua.Kissalla kivun oireet ovat vaikeammin havaittavissa kuin koiralla. Tavallisimmin havaittavat oireet ovat hyppimisen tai portaissa liikkumisen vaikeutuminen. Myös kissan normaalit aktiviteetit kuten leikkiminen ja muu liikkuminen sekä ”seurustelu” omistajan kanssa vähenee.Kivun hoitoKivun hoidossa ensimmäinen tehtävä on pyrkiä selvittämään kivun syy: mikä sairaus kivun aiheuttaa. Seuraava tehtävä on hoitaa kipua aiheuttava sairaus, mikäli hoito on mahdollista.Esimerkiksi vatsakipua ei pidä tutkimatta alkaa hoitaa särkylääkkeillä (esim. asetyylisalisyylihappo), koska vatsakivun syy voi olla vatsalaukun ja suolen limakalvon haavautuminen. Särkylääkkeet heikentävät vatsalaukun ja suolen limakalvon kuntoa. Jos koira- tai kissapotilaan kipu on voimakasta, joudutaan kipua lievittämään ennen kivun syyn selvittämistä.Tulehduskipulääkkeet koiran kivun hoidossaTulehduskipulääkkeet (eli särkylääkkeet eli ei-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet eli nonsteroidal anti-in_ammatory drugs eli NSAIDs) ovat kivun hoidossa yleisimmin käytetty lääkeryhmä. Tulehduskipulääkkeitä tulee koiralle ja kissalle käyttää vain eläinlääkärin ohjeen mukaan. Tulehduskipulääkkeiden väärä käyttö voi johtaa vakaviin sivuvaikutuksiin. Sivuvaikutuksista tavallisin on vatsahaava. Myös munuaiset voivat vaurioitua vakavasti. Useita eri tulehduskipulääkkeitä ei saa käyttää samanaikaisesti.Tulehduskipulääkkeet kissan kivun hoidossaKissan elimistöstä tulehduskipulääkkeet erittyvät hitaammin kuin koiralla, koska kissan maksan entsyymitoiminta on erilainen. Tulehduskipulääkkeitä on kissalla sen vuoksi käytettävä erityistä varovaisuutta noudattaen.OpioiditOpioidit ovat voimakkaampia kipulääkkeitä kuin tulehduskipulääkkeet. Niitä käytetään voimakkaissa kiputiloissa ja leikkaushoitojen yhteydessä yleensä tulehduskipulääkkeiden kanssa. Tämä yhdistelmähoito antaa paremman kivunlievitystehon kuin opioidit tai tulehduskipulääkkeet yksin. Opioideja on saatavana myös lääkelaastarina, josta lääke imeytyy elimistöön ihon läpi.Kivun astimista lievittävät lääkkeetKipu herkistää kivun aistimiselle: samanlaisen jatkuva kipuärsyke aistitaan ajan mittaanvoimakkaampana. Tämän vuoksi kroonisen kivun, esim. nivelrikon hoidossa käytettään tarvittaessa lääkkeitä, jotka vaikuttavat kivun aistimiseen keskushermostossa. Näistä lääkkeistä yleisimmin käytettyjä ovat gabapentiini, amitriptyliini ja amantadiini. Ne sopivat hyvin koirien kroonisen kivun hoitoon.Kivun hoito leikkauksen yhteydessäLeikkauksen jälkeinen kipu ei ole koskaan hyödyllistä. Jos kipua ei hoideta, erityisen kivuliaita leikkauksia ovat rintaontelon, selkärangan, korvan alueen ja peräaukon alueen leikkaukset. Eläinlääketieteessä on onneksi useita kivun hoidon muotoja, joilla leikkauksiin liittyvää kipua voidaan hyvin lievittää. Leikkauksen jälkeen eläinpotilas voidaan myös jättää sairaalahoitoon, jossa kivun hoitoa voidaan tehdä tehostetusti.

ERG eli elektroretinografiatutkimus

Pika-ERG-tutkimus tehdään tarvittaessa potilaille, joilla silmänpohjaa ei voi oftalmoskooppisesti arvioida. Tällaisia ovat muun muassa kaihipotilaat, joilla linssi on samentunut tai traumapotilaat, joilla on etukammiossa verta tai sarveiskalvo vaurioitunut ja tulehtunut.Tuloksen perusteella arvioidaan, toimiiko verkkokalvo vai ei. Sama tutkimus riittää tehtäväksi silloin, kun silmänpohja on arvioitavissa oftalmoskooppisesti ja on normaali, mutta koira on sokea. Tällöin selvitetään, onko sokeuden syy verkkokalvon äkillinen surkastuma (SARDS Sudden Acquired Retinal Degeneration Syndrome), neurologinen näköhermon tulehdus vai aivoperäinen sokeus. Pika-ERG-tutkimusta varten potilas rauhoitetaan, ja tutkimukseen kuluu aikaa muutama minuutti.PRA eli progressiivinen retina atrofia (verkkokalvon etenevä surkastuma) on perinnölliseksi oletettu sairaus, jossa fotoreseptorit asteittain menettävät toimintakykynsä. ERG-tutkimuksella voidaan todeta muutoksia fotoreseptoreissa ennen oftalmoskooppisia löydöksiä. Tällöin tutkimus tehdään ECVOn (European College of Veterinary Ophthalmology) toimintaohjeiden mukaan. Sama tutkimus tehdään yleistyneiden, usein perinnölliseksi oletettujen muiden verkkokalvosairauksien tutkimuksessa ja seurannassa. Tutkimus tehdään rauhoituksessa, ja siihen kuluu aikaa hieman yli puoli tuntia silmää kohden.Sari Jalomäki, ELLpieneläinsairauksien erikoiseläinlääkärisilmätarkastuseläinlääkäri

Koiran ja kissan silmävammojen ensiapu

Ensiavun tärkein tehtävä on estää lisävahinkojen syntyminen. Tämän jälkeen potilas on kaikissa tapauksissa toimitettava pikaisesti eläinlääkärin vastaanotolle.Lisävahinkojen välttäminenKoira tai kissa ei saa vahingoittaa silmää lisää raapimisellaan tai pään hankaamisella maahan. Tämä onnistuu kaulurin tai huolellisen kiinnipidon turvin siihen saakka, kun potilas saadaan eläinlääkärin vastaanotolle.Vieraiden esineiden poistaminenPoista isoimmat helposti irtoavat vierasesineet, kuten tikut ja muut roskat kehonlämpöisen puhtaan veden avulla (mieluiten ensiapuun tarkoitettu silmähuuhdevesi: 0,9 % natriumkloridi -liuos). Mikäli vierasesine ei ota irrotakseen, eläinlääkäri irrottaa vierasesineen paikallispuudutuksessa tai tarvittaessa rauhoituksessa.Terävät pistot ja esineetMikäli epäilet silmämunaa lävistänyttä vammaa, peitä molemmat silmät. Tämä estää vahingoittuneen silmän liikkumisen katseen mukana ja siten mahdollisten lisävahinkojen syntymistä.Silmän ulospullahtaminenUlkonevan silmämunan omaavilla koira- ja kissaroduilla silmän pullahtaminen ulos silmäkuopasta voi tapahtua suhteellisen helposti. Suojaa tällöin vahingoittunut silmä kehon lämpöiseen puhtaaseen veteen kastetulla puhtaalla puuvillaisella kankaalla ja toimita potilas pikaisesti eläinlääkärille.Kemialliset palovammatKotitalouksien puhdistusaineiden, lipeän, sementin ym. sisältämät emäksiset aineet ovat syövyttäviä ja usein silmälle erittäin haitallisia. Ensiavuksi vahingoittunut silmä huuhdotaan heti runsaalla haalealla puhtaalla vedellä tai silmähuuhdevedellä (0,9 % natriumkloridi) 20-30 minuutin ajan ennen eläinlääkärille vientiä.Samoin on toimittava hapon joutuessa silmään. Hapot ovat onneksi kuitenkin yleensä vähemmän vahingoittavia kuin emäkset.Lisäksi olisi hyvä selvittää myrkytystietokeskuksesta (puhelinnumero: 09-471 977, varanumero 09-4711) silmään joutuneen kemiallisen aineen luonne. Eläinlääkäri voi vielä huuhtomista jatkaessa tarvittaessa tapauskohtaisesti neutraloida silmään joutunutta ainetta. Kotona neutraloimista ei suositella missään tapauksessa.Ensiapukaapin sisältö silmävammojen varaltaSilmähuuhdevettä: 0,9 % natriumkloridia (puhdas kraanavesikin käy paremman puutteessa mainiosti !)Puhdasta puuvillaista pehmeää kangasta / pumpuliaKauluriSari Jalomäki, ELL, Evidensia MalmiPieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, silmätarkastuseläinlääkäri

Eläinlääkärin viisi vinkkiä kesään

Jos vaiva kuitenkin yllättää, hoidamme sen kuntoon vahvalla ammattitaidolla – ympäri Suomen.1. Pidä punkit loitollaKesäinen punkkikausi on ikävä ja pitkä riesa. Kausi saattaa säistä riippuen alkaa jo huhtikuussa ja kestää jopa lokakuulle saakka. Punkeilta kannattaa suojautua sekä lemmikin, että koko perheen turvallisuuden kannalta.Punkkien torjumiseen on eläinlääkäriltä saatavissa useita eri vaihtoehtoja: punkkitabletti, punkkipanta, paikallisvaleluliuos. Kissoille ja koirille on kummallekin omat punkkikarkotteensa. Eläinlääkäri huomioi punkkikarkotusta suunnitellessaan niin eläimen mahdolliset yliherkkyydet lääkeaineille kuin kesäiset harrastuksetkin, mm. uimisen.Lue lisää punkkien torjunnasta koiralleLue lisää punkkien torjunnasta kissalle2. Muista matkalle lähtiessä passi, rokotukset ja loishäätöUlkomaille matkustava kissa ja koira tarvitsevat oman passin. Passista ilmenevät  mm. eläimen tunnistemerkintä sekä voimassaolevat rokotukset. Suomeen palaava lemmikki tarvitsee useimmiten myös todistuksen annetusta loishäätölääkityksestä. Lemmikkipassin voi ostaa eläinlääkäriasemalta, jossa passiin tehdään tarvittavat merkinnät ja lemmikille annetaan matkan vaatimat rokotteet.Kohdemaan rokotesuositukset ja mahdolliset muut matkustamiseen liittyvät vaatimukset kannattaa aina tarkastaa paikallisesta Suomen suurlähetystöstä ja Eviran sivuilta.3. Vältä kuumia paikkoja ja huolehdi juomisestaKoira ei pysty hikoilemaan, vaan se viilentää kehoaan vain läähättämällä. Siksi sillä pitäisi kuumassa kesäsäässä olla aina mahdollisuus vetäytyä varjoon viilentymään ja sen juomisesta on hyvä pitää huolta. Esimerkiksi auringossa seisova auto on lemmikille vaarallinen paikka: lyhyessäkin ajassa kuumuus voi aiheuttaa sille lämpöhalvauksen.Jos epäilet lämpöhalvausta, vie kissa tai koira viileään ja anna sille vettä juotavaksi. Ota yhteys eläinlääkäriin, sillä lämpöhalvaus voi olla lemmikille kohtalokas. Lääkäri tarkastaa potilaan kunnon ja pitää huolen, että se toipuu mahdollisimman hyvin.”4. Uiminen virkistääUiminen luonnonvesissä on lämpimänä kesäpäivänä mukava ja terveellinen harrastus koirille. Vesi viilentää lenkin jälkeen ja tuo virkistävän tauon kuumaan päivään. Koiran turkin tulisi kuitenkin antaa kuivua uintien välillä, sillä pitkään kosteana pysyvä turkki saattaa aiheuttaa koiran iholla märkivän ihottuman eli hot-spotin. Hot-spotin ilmetessä voi ensiapuna edistää tulehtuneen alueen kuivumista leikkaamalla karvoja ihottuma-alueelta ja pitämällä alueen puhtaana. Eläinlääkäri antaa koirallesi sopivimman hoidon ihottumaan.Noutajille, pointtereille ja beagleille uiminen saattaa aiheuttaa vesihännän. Tämän voimakkaasta hännän heiluttamisesta aiheutuvan kovan kiputilan takia koira arastaa häntäänsä ja se roikkuu velttona. Häntä näyttää halvaantuneelta tai murtuneelta. Uimarin hännäksikin kutsuttu vesihäntä vaatii kipulääkitystä ja eläinlääkärin on myös hyvä tarkastaa, ettei häntä todella ole murtunut.5. Kyyn purressa ota yhteys eläinlääkäriinKun kyy puree kissaa tai koiraa, siihen kannattaa aina suhtautua vakavasti. Kyytablettia ei ole hyvä antaa ensiavuksi, vaan eläin tulee pitää levossa ja ottaa välittömästi yhteys eläinlääkäriin. Vakavissa tapauksissa kyyn puremiin annetaan muun hoidon lisäksi kyyn myrkyn vasta-ainetta, jota on saatavilla useilta Evidensia-eläinlääkäriasemilta ympäri Suomen.Lue lisää kyyn puremasta koiralla tai kissallaEvidensia palvelee sinua ja eläinkaveriasi ympäri Suomen!Huoletonta kesää!

Pidä lemmikkisi kilot kurissa

Onko perheeseesi juuri otettu koiran- tai kissanpentu? Vai tehtiinkö lemmikillesi kenties juuri kastraatio tai sterilisaatio? Muun muassa nämä ovat hetkiä, jolloin olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota eläinkaverisi päivittäiseen ravitsemukseen.Jos eläin kerää liikaa painoa jo kasvuiässä, on normaalipainon saavuttaminen myöhemmällä iällä huomattavasti hankalampaa. Kastraatio, sterilisaatio ja ikääntyminen sen sijaan hidastavat aineenvaihduntaa ja lisäävät ruokahalua, jolloin liikakiloja voi tulla nopeastikin – ja usein vaivihkaa, kun päivittäiseen ruokavalioon ei huomata tehdä muutoksia hyvissä ajoin.Ylipaino tuo herkästi mukanaan terveysongelmia, kuten diabetestä, sydänsairauksia, nivelvaivoja ja virtsakiviä. Normaalipainoiset lemmikit elävät yleensä 1–2 vuotta ylipainoisia lemmikkejä pidempään.Paras keino ylipaino-ongelmaan onkin sen ennalta ehkäisy. Aloita näillä vinkeillä!Punnitse säännöllisestiNiin kasvuikäistä pentua kuin täysikasvuista eläintäkin on hyvä punnita säännöllisesti. Se on luotettavin tapa esimerkiksi huomata ajoissa pennun liian jyrkkä painonkehityskäyrä ja seniorin tai leikatun lemmikin painonnousu. Jos eläinkaveria on vaikea saada vaa’alle, pyydä apua eläinlääkäriasemaltasi. Animagin toimipisteissä voit koska tahansa käydä punnitsemassa lemmikkisi ilman ajanvarausta.Anna laadukasta ruokaaLemmikkien ruokien laadussa, ravintoarvoissa ja koostumuksissa on paljon eroja. Selkeästi halvimmat eläintenruuat ovat ravintoarvoiltaan usein aika köyhiä – ne ovat tavallaan eläinten pikaruokaa, kuten vaikkapa hampurilaisateriat meille ihmisille. Silloin tällöin syötynä ne eivät lihota, mutta päivittäisessä ruokavaliossa ne herkästi saavat painokäyrän nousuun eivätkä ne sisällä riittävästi tärkeitä ravintoaineita.Halpojen ruokasäkkien ostaminen voi tuntua houkuttelevalta, mutta laadukkaaseen – ja usein vähän hintavampaan – ruokaan panostaminen maksaa itsensä takaisin, sillä optimaalisesti suunniteltu ravintosisältö takaa sen, ettei annosten tarvitse olla niin suuria. Ja samalla lemmikin paino pysyy kurissa helpommin.Liikuta lemmikkiäsi riittävästiLemmikkieläinten painonhallinnassa pätee paljolti samat säännöt kuin ihmistenkin kilokamppailussa: jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot. Etenkin kissat saavat usein liian vähän liikuntaa, sillä niitä ei lenkkeilytetä ulkona niin paljon kuin koiria.Lemmikille tykätään osoittaa rakkautta ja kiintymystä herkkupaloilla, mutta välittämistä voi näyttää myös muilla tavoilla, kuten yhdessä puuhastelemalla. Lisää ulkolenkkien määrää koirasi kanssa ja leikitä kissaasi ahkerasti. Herkkupalojen antaminen on usein suurempi nautinto niiden antajalle kuin lemmikille itselleen. Eläimelle herkkuja olennaisempaa onkin saada huomiota ja virikkeitä omistajaltaan.

Senioritarkastus on osa Eddien ja Wilman vuosihuoltoa

– Vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä omistaja saa myös tietoa siitä, millaisten vaivojen kanssa ikääntyvä lemmikki voi vielä elää hyvää elämää ja mitä omistaja voi tehdä antoisien eläkepäivien eteen, Mäkinen sanoo.Pienet koirat ovat usein pitkäikäisiäEvidensian senioritarkastukset suositellaan aloitettavaksi, kun koiralla tai kissalla on jäljellä 25 % keskimääräisestä eliniästä, joka vaihtelee roduittain.– Kissat voivat elää 15–20-vuotiaiksikin, pitkäikäisiä ovat myös pienet koirat. Isojen rotujen koirat olisi hyvä tuoda tarkastukseen jo 5–6-vuotiaana.  Kysy eläinlääkäriltäsi, koska olisi oikea aika aloittaa oman lemmikin senioritarkastukset, Mäkinen neuvoo.Mäkisen luokse Evidensia Malmin (ent. Animagi Apex) eläinklinikalle on tulossa samalla kertaa kaksi eläkeläistä, 14-vuotias toyvillakoiravaari Eddie ja 11-vuotias kääpiövillakoiraneito Wilma, omistajansa Ritva Tuomi-Rautiaisen kanssa. Vain koirajoukon nuorin, parivuotias Foppa jäi pettyneenä kotiin, sillä häntä ei vielä senioritarkastukseen huolita.Mäkisen luokse Evidensia Malmin (ent. Animagi Apex) eläinklinikalle on tulossa samalla kertaa kaksi eläkeläistä, 14-vuotias toyvillakoiravaari Eddie ja 11-vuotias kääpiövillakoiraneito Wilma, omistajansa Ritva Tuomi-Rautiaisen kanssa. Vain koirajoukon nuorin, parivuotias Foppa jäi pettyneenä kotiin, sillä häntä ei vielä senioritarkastukseen huolita.Perheen ensimmäinen koira Wilma on kotoisin Suomesta, vaikka taustalla virtaakin kansainvälistä verta. Eddie on saapunut Rautiaisille saman kasvattajan kautta USA:sta.– Eddie on ollut näyttelykoira, kiertänyt maailmaa ja saattanut alulle useita pentuja. Voisi sanoa, että se on elänyt hyvin monipuolista elämää ja vauhdikkaita vuosia, mutta viettää nyt meillä ansaittuja ja leppoisia eläkevuosia, Tuomi-Rautiainen naurahtaa.Käytösmuutokset kartoitetaan yhdessäNyt jännittää: Eddie pyörii ympäri tutkimushuoneen lattiaa, Wilma tärisee paikallaan. Kohta ne kuitenkin rauhoittuvat, kun omistaja ja tuttu eläinlääkäri juttelevat leppoisasti.Keskustelu on itse asiassa tärkeä osa tarkastusta, sillä omistajalla on paras kuva siitä, miten lemmikki normaalisti käyttäytyy. Tiedot käyttäytymisen muutoksista antavat eläinlääkärille vihjeen mahdollisesta alkavasta sairaudesta.– Tutkimusten tueksi on hyvä saada kokonaiskuva lemmikin kunnosta. On oleellista tietää, miten lemmikki syö, nukkuu ja ennen kaikkea, onko sen käyttäytyminen muuttunut. Jos esimerkiksi hyvin energisesti leikkivästä kissasta on tullut äkisti verkkainen ja väsynyt, on siitä syytä kertoa, Mäkinen sanoo.Lemmikki ei välttämättä käyttäydy eläinlääkärillä samoin kuin arjessa. Omistaja tuntee, millainen persoona hänen lemmikkieläimensä on ja milloin lemmikin käyttäytyminen on sille tyypillistä.  Esimerkiksi Eddie on vanhemmiten alkanut merkata lenkkipolun puiden lisäksi paikkoja sisällä. Jalka nousee vieläkin huonekaluja vasten, mutta sotkua ei tule – kiitos vaippojen.  Koiravaaria itseään vaipat eivät tunnu haittaavan.Wilmasta ei ensi näkemältä uskoisi, että se on koiraperheen matriarkka, jota urokset tottelevat kuuliaisesti. Eläinlääkärillä sen tyytyy istumaan hiljaa paikallaan.– Tuo meidän Eddie on iän myötä muuttunut vähän hölmöksi. Tuntuu, ettei se ole ihan aina tilanteen tasalla. Toisaalta se on aina ollut vähän sellainen, joten ero käytöksessä ei ole niin dramaattinen. Jos sama olisi tapahtunut terävääkin terävämmälle Wilmalle, olisin huolestunut, Tuomi-Rautiainen kertoo.Lemmikki osaa peitellä oireet omistajaltaanEvidensian senioritarkastuksissa lemmikin terveydentila kartoitetaan puolen tunnin aikana kattavasti, ja eläinlääkärillä on aikaa vastata omistajan mieltä painaviin kysymyksiin. Eläinlääkäri tutkii muun muassa silmät, korvat, hampaat, turkin, sydämen, nivelet ja liikkumisen. Lemmikki punnitaan, ja sille voidaan antaa tarvittavat rokotukset.– Eläimet eivät halua näyttää olevansa sairaita, edes omistajalleen. Ne ovat hyvin taitavia peittelemään kipua tai sairauden oireita. Tarkastuksissa voi paljastua asioita, joita omistaja ei ole huomannut. Kuten esimerkiksi ihomuutoksia, Mäkinen kertoo.Kirkkaiden tutkimuslamppujen valossa Eddien silmien siristely ja näön huononeminen on helpompi havaita kuin arjessa. Vaikka vanhuudenkaihi ei ole vaarallinen, sen vuoksi Eddie voi pelätä pimeää herkemmin kuin ennen. Wilman haasteena olevan painonnousun omistaja taas on jo ehtinyt huomata: ikäneito on laitettu dieetille.– Normaali paino on myös koirille ja kissoille tärkeä asia, joka edistää virkeää oloa ja liikkumista sekä ehkäisee nivel- ja sydänsairauksia. Joillain lemmikeille taas ongelmana on vanhemmiten alipaino.Mäkisen mukaan samat terveellisen elämän eväät eli ruokavalio, liikunta, leikki, vuorovaikutus, juttelu, huolenpito ja terveystarkastukset ovat tärkeitä niin senioreille kuin pennuillekin.Hajuaistin varassakin pärjääKissat ja koirat elävät hajujen maailmassa. Näkö- ja kuuloaisti eivät ole niille yhtä tärkeitä kuin ihmisille: lemmikit tulevat  kohtalaisen hyvin toimeen, vaikka näkö ja/tai kuulo heikentyy.– Tilannekohtasia erojakin on. Jos kissa toimii vain hajuaistinsa varassa ja liikkuu vapaasti ulkona, on se suuressa vaarassa jäädä auton alle. Omistajaa voi myös turhauttaa lemmikin tottelemattomuus, vaikka syy voi johtua kuulon heikentymisestä, Mäkinen kertoo esimerkkejä.– Sisällä oleilevan ja tutuilla lenkkipoluilla viihtyvän koiran näön heikkenemistä omistajan voi olla hyvin vaikeaa havaita. Koira voi olla jopa aivan sokea ja liikkua silti tutussa paikassa yhtä sujuvasti kuin ennen. Tällöin koira on hyvä pitää ulkona hihnassa, eikä huonekalujen järjestystä kannata kotona kovasti vaihdella.Lääkityksestä leikkaushoitoihinYleisempiä ikääntyvien kissojen ja koirien vaivoja ovat nivelrikko, kasvaimet, sydänsairaudet ja elinten rappeumasairaudet, kuten munuaisten tai maksan vajaatoiminta.Ylipaino ja hoitamattomat hampaat vaikuttavat myös ikääntyvän lemmikin yleiskuntoon. Erityisesti pienillä koirilla tulee vanhemmiten ongelmia hampaiden sekä hammaskiven kanssa.  – Eläin pärjää oikealla ruokavaliolla hyvin hampaattomanakin. Huonommin se voi, jos sen suussa on tulehtuneita hampaita, muistuttaa Mäkinen.Mikäli vanhemman lemmikin terveyttä ei seurata säännöllisesti, voi kerralla löydettävien sairauksien määrä olla ikävä yllätys.– Jos senioritutkimuksessa syntyy aihetta epäillä sairautta, lemmikki ohjataan jatkotutkimuksiin. Kissojen ja koirien sairauksiin on tarjolla monipuolisia hoitomuotoja lääkityksistä ja ruokavaliohoidoista fysioterapiaan ja leikkauksiin asti, Mäkinen kertoo.Mäkisen mukaan vanhan kissan ja koiran hoitaminen voi joskus vaatia omistajalta paljon, mutta monet ovat siihen valmiita. Jos lemmikki esimerkiksi saa säännöllisen lääkityksen, tulee sen ajallaan ottamisesta pitää huolta.Helpotusta viimeiseen vaiheeseenJokainen seniorilemmikin omistaja joutuu myös miettimään tilannetta, jossa lemmikin kunto on liian huono.– Useita sairauksia voidaan hoitaa, ja lemmikin eteen pystytään tekemään paljon. Jos kipuja on enemmän kuin energiaa, ei lemmikin elämää pidä pitkittää, Mäkinen toteaa.Pääkaupunkiseudulla Evidensia tarjoaa vaikeaan tilanteeseen uutta palvelua, jossa eläinlääkäri tulee tekemään lemmikin eutanasian kotiin. Tuttu ympäristö rauhoittaa ja helpottaa tilannetta – niin lemmikin kuin omistajankin näkökulmasta katsottuna.Ritva Tuomi-Rautiainen menetti aikoinaan rakkaan kissan, eikä uusien lemmikkieläinten, villakoirien ottaminen ollut itsestään selvä asia.– Lemmikkien menettäminen on raskasta, sillä ne ovat perheen jäseniä. Pitää kuitenkin olla realisti ja tiedostaa, ettei yhteinen polku jatku ikuisesti. Minua helpottaa ajatus, että meillä on tuttu ja loistava eläinlääkäri, jonka kanssa voin näistä asioista sitten keskustella, Tuomi-Rautiainen pohtii.Hurmaavat harmaaturkitKoirat ja kissat voivat vanhetessaan harmaantua, hidastua ja vähän jäykistyä – kuten me ihmisetkin. Esimerkiksi kissa ei välttämättä hyppää seniorina paikasta toiseen yhtä notkeasti kuin nuorena. Vanhenemisen merkit eivät ole sinänsä huolestuttavia.Mäkisen mukaan lemmikkiä ei kannata kuitenkaan luokitella väsyneeksi eläkeläiseksi turhan herkästi. Jos vanhemmalla koiralla on energiaa juosta pitkiä lenkkejä, kannattaa niille lähteä.Entä miltä näyttää villakoiriemme, Eddien ja Wilman kunto? Millainen on kokonaisterveysarvio senioritarkastuksen jälkeen?– Pieniä vanhuuden vaivoja, jäykkyyttä ja harmaantumista sekä hidastumista, mutta ei mitään sairaudeksi tai suuremmaksi ongelmaksi luokiteltavaa. Kummatkin koirat ovat malliesimerkkejä aktiivisista eläkeläisistä, joiden terveelliseen elämään panostetaan, Mäkinen kehuu.– Ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia ei voi estää, mutta sairauksien etenemistä voi viivyttää. Ja ennen kaikkea sairauksia voidaan parhaiten hoitaa, kun diagnoosi saadaan aikaisessa vaiheessa ja hoito päästään aloittamaan ajoissa. Lemmikin seniorivuodet voivat olla oikein hyviä ja aktiivisia, kunhan niihin ei kuulu kipua vaan säännöllistä hoitoa ja terveydentilan seurantaa, kiteyttää eläinlääkäri Sanna Mäkinen.Vinkkejä seniorikoiran hoitoonKoirille tulee vanhemmiten erityistarpeita ja ikääntymisen merkkejä, jotka omistajan on hyvä ottaa huomioon.Immuunipuolustuksen heikkeneminen. Pidä koiran rokotukset ja madotukset kunnossa. Harjaa hampaat säännöllisesti.Sokeritaudille, nivelrikolle ja muille ongelmille altistavan ylipainon kertyminen. Tarjoa vähärasvaisia aterioita, joissa on riittävästi proteiinia. Anna pieniä aterioita useita kertoja päivässä.Pidätyskyvyn heikkeneminen. Voit joutua käyttämään koiran tarpeillaan ulkona entistä useammin.Lämpötilan vaihtelun sietokyvyn laskeminen. Tarjoa koiralle lämmin ja hyvin pehmustettu makuupaikka. Viilennystä ja suojaa kesähelteillä.Nivelrikko ja jäykistyminen. Vältä portaissa kulkemista. Laita juoma- ja ruokakupit korokkeelle.Näkökyvyn heikkeneminen. Pidä huonekalut tutuilla paikoilla.Piilevät sairaudet. Vie iäkäs koira terveystarkastukseen 1–2 kertaa vuodessa. Sairauden oireita iäkkäällä koirallaSäännöllisten terveystarkastusten lisäksi on hyvä seurata lemmikin terveyttä kotioloissa. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos havaitset seuraavia oireita:Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminenPatit, massatUmmetusHengitysvaikeudet, yskäHeikkousEpänormaalit eritteet esim. silmistä tai sieraimistaOntuminen tai jäykkyysUlvahtelu (kivun vuoksi), aggressiivisuus tai muuttunut käytösLihominen tai laihtuminenLue lisää senioritarkastuksesta koirille Lue lisää senioritarkastuksesta kissoille

Gingvitiitti ja parodontiitti

Plakki on hampaan pinnalle kertyvä biofilmi, joka sisältää bakteereita ja niiden tuotteita, sylkeä, ruoan jäämiä, valko- ja epiteelisoluja. Gingiviitti on reversiibeli sairaus kun taas parodontiittimuutokset ovat irreversiibeleitä. Parodontiitti on luultavasti koiran ja kissan tavallisin sairaus, koska yli puolella yli 3-vuotiaista koirista ja kissoista on jonkinasteisia parodontiittimuutoksia.Gingiviitti ilmenee ikenen punoituksena, turvotuksena, verenvuotona ja pahanhajuisena hengityksenä. Gingiviitti paranee, kun plakki poistetaan. Ikenen hyperplasia voi myös johtua plakin aiheuttamasta inflammaatiosta tai se voi olla perinnöllistä, idiopaattista tai lääkityksestä johtuvaa (hydantoiini, syklosporiini). Hyperplasia on hyvin tavallista esimerkiksi boksereilla, ja sen seurauksena hampaiden puhtaanapito vaikeutuu.Parodontiitti johtuu yksilön vasteesta plakkiin eli kaikki eläimet eivät sairastu parodontiittiin. Usein mielletään, että parodontiitti liittyy hammaskiveen, mutta näin ei välttämättä ole. On paljon potilaita, joilla ei ole hammaskiveä nimeksikään mutta silti pitkälle edennyt parodontiitti, ja toisinpäin. Parodontiitin diagnoosi perustuu siis anestesiassa tehtävään hammastarkastukseen.Parodontiitin patogeneesissä bakteereilla on merkittävä rooli. Taudin edetessä suun bakteeristo muuttuu anaerobisempaan suuntaan. Suussa, jossa ikenet ja kiinnityskudokset ovat kliinisesti terveet, plakin bakteerit ovat pääasiassa aerobeja ja fakultatiivisia anaerobeja. Gingiviitin kehittyessä plakkia on myös ientaskuissa, joissa aerobit kuluttavat hapen ja olosuhteet alkavat suosia anerobisempia lajeja. Parodontiitissa tyypillisiä lajeja ovat Porphyromonas spp, Prevotella spp, Peptostreptococcus spp, Fusobacterium spp ja spirokeetat. Taudin edetessä muutokset johtuvat sekä bakteereiden että inflammaation aiheuttamista vaurioista.Parodontiitissa parodontaaliligamentti vaurioituu, ientaskut syvenevät, ikenet vetäytyvät, hampaat alkavat heilua ja luuta katoaa joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti tai sekä että. Hengitys haisee pahalta. Vakavimmat paikallisetkomplikaatiot ovat patologiset leukaluun murtumat, krooniset oronasaalifistelit ja osteomyeliitti. Kissalle tyypillisiä muutoksia ovat kulmahampaan krooninen alveolaarinen osteiitti (alveolaariluu pullistuu) ja kulmahampaan extruusio. Hoitamaton parodontiitti aiheuttaa potilaalle sen pureskellessa ohimenevän bakteremian, joka taas voi aiheuttaa histopatologisia muutoksia esimerkiksi munuaisissa, sydänlihaksessa ja maksassa ja pahimmassa tapauksessa sekundaarisia infektioita eri puolilla elimistöä. Parodontiitti sinänsä ei ole usein kovin kivulias sairaus ainakaan ihmisillä, mutta siihen liittyy akuutteja kivuliaita komplikaatioita, kuten lateraaliabskessit, limakalvojen ulserat ja pehmytosaturvotukset. Usein omistajat perusteellisen hammashoidon jälkeen toteavat eläimen selvästi piristyneen, vaikka eivät ennen hoitoa olisi huomanneet eläimen oireilevan.Parodontiittihoito perustuu sekä hyvään kotihoitoon että säännölliseen eläinlääkärin anestesiassa suorittamaan hammashoitoon. Edellinen tarkoittaa päivittäistä plakin poistoa, jälkimmäinen hampaiden puhdistuksen, tarkastuksen, rtg-kuvauksen ja pahasti vaurioituneiden hampaiden poistoa. Näistä kahdesta kotihoito on tärkeämpi, jos ajatellaan taudin etenemisen hidastamista. Ilman kotihoitoa anestesiassa tehdyn hammashoidon jälkeen tilanne on ientulehdusindeksein arvioituna samalla tasolla kuin ennen hoitoa jo kolmen kuukauden kuluttua. Jos kotihoito toimii hyvin, eläimillekin voidaan tehdä parodontaalikirurgiaa, jossa korjataan jo syntyneitä muutoksia leikkauksellisesti, esimerkiksi madalletaan syventyneitä ientaskuja tai siirretään ientä koronaalisesti furkaatioleesioiden (hampaan juurien välinen alue paljastunut) päälle. Kirurgian mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.Hampaiden poistotarve ei aina ole yksiselitteinen. Perusperiaate on, että heiluvat hampaat, hampaat, joissa on kolmannen asteen furkaatioleesio (instrumentti menee juurien välistä läpi hampaan toiselle puolelle) ja hampaat joihin liittyy pehmytosaturvotusta ja fistelöitymistä, on aina poistettava. Jos hampaassa on yli 6 mm ientasku, sen puhdistaminen anestesiassakaan ei onnistu ilman kirurgiaa, ja se usein kannattaa poistaa. Hampaistoa täytyy poistopäätöksiä tehdessä ajatella kokonaisuutena ja ottaa samalla huomioon kotihoidon taso. Jos hampaiden harjaaminen onnistuu hyvin, voidaan rajatapaushampaita jättää poistamatta.Parodontiittipotilaan kaikki hampaat tulisi röntgenkuvata. Kuvista nähdään muutoksia, joita ei päällepäin näe. Lisäksi niistä nähdään kunkin hampaan anatomia, esimerkiksi poikkeava juurten lukumäärä, ja poistoja vaikeuttavia tekijöitä kuten voimakas luukato. Vaikea-asteinen parodontiitti voi aiheuttaa patologisia murtumia, jotka tyypillisimmin esiintyvät mandibulassa kulmahampaan tai ala-M1:n kohdalla. Hoitona on alueella olevien huonokuntoisten hampaiden poisto ja konservatiivinen murtumahoito.Hampaat, joista on muodostunut oronasaalifisteli eli yhteys suusta nenäonteloon, täytyy aina poistaa leikkauksellisesti. Tavallisimmin yhteys muodostuu yläkulmahampaan juuren ympärille. Oronasaalisteli saattaa aiheuttaa potilaalle märkäistä sierainvuotoa, ja sitä on syytä epäillä, jos hampaassa on kitalaen puolella erittäin syvä ientasku ja jos puhdistetun ientaskun kautta saadaan ruiskutettua nestettä nenään. Alveolikuopasta revidoidaan nenäepiteeli pois ja poistokuoppa suljetaan huolellisesti ompelemalla limakalvoperiostikieleke ikeneen kiinni. Fisteleillä on taipumus uusia varsinkin jos luukato on voimakas. Tällöin voidaan tehdä uusi, korjaava kirurginen toimenpide. Tekniikoita on useita.Parodontiitin ja erityisesti luukadon ennaltaehkäisyyn on kehitetty Porphyromonas-rokote, jolla ei ole vielä Euroopassa myyntilupaa. Siitä on mahdollisesti hyötyä muun ennaltaehkäisevän hammashoidon rinnalla.Artikkelin kirjoittaja: Mari Koljonen, ELLArtikkelin kirjoitusvuosi: 2008© Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Evidensia ja kirjoitusvuosi mainitaan.

Koirille myrkylliset sienet

Tietyt sienet ovat myrkyllisiä ja vaarallisia koirille, joten loppukesästä ja syksyllä tulee lemmikinomistajan olla tarkkana, ettei koira pääse maistelemaan sieniä.– Syksy on sienien ja valitettavasti myös sienimyrkytysten aikaa. Päivystyksessä nähdään syksyisin kohtalaisen runsaasti koirapotilaita, joiden oireiden tiedetään tai epäillään johtuvan koiran ulkona popsimista sienistä. Kissat ovat huomattavasti koiraa nirsompia, joten sienimyrkytykset niillä ovat harvinaisia, kertoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Maija Hagman, Evidensia Tammistosta.Sienimyrkytyksen oireet ja hoitoMyrkyllisyys ja siten koiralla mahdolliset olevat oireet riippuvat paljon myrkkysienilajista. Vaarallisimpia ovat amanitiinia sisältävät sienet, kuten valkokärpässieni ja kavalakärpässieni. Nämä sienilajit voivat aiheuttaa akuutin, usein kuolemaan johtavan maksavaurion. Tämän kaltaiset vakavat myrkytykset ovat onneksi kuitenkin harvinaisia.Muskariinia sisältävät sienet, kuten risakkaat ja malikkaat sen sijaan aiheuttavat niin sanottuja kolinergisiä oireita. Koira saattaa kuolata, oksennella ja ripuloida rajusti. Pupillit voivat olla pienet ja sydämen syketaso matala.  Punainen kärpässieni ja ruskokärpässieni aiheuttavat edellä mainittujen oireiden lisäksi neurologisia oireita, koira saattaa esimerkiksi hoiperrella ja vaikuttaa uneliaalta.Sienimyrkytyksen hoito on oireenmukaista tukihoitoa, joka on aina tapauskohtaista. Tukihoito voi pitää sisällään esimerkiksi potilaan oksettamisen, lääkehiilen annon, nestehoidon ja pahoinvoinninestolääkityksen. Tiettyjen sienten aiheuttamia kolinergisiä vaikutuksia voidaan kumota antikolinergisellä lääkkeellä. Vakavissa tapauksissa potilas voi vaatia teho-osastohoitoa. Useimmissa tapauksissa ennuste on kuitenkin hyvä.Jos epäilet, että koirasi on syönyt myrkyllisiä sieniä, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Jos mahdollista, ota mukaasi sieni tai kuva sienestä, jota epäilet tai tiedät koirasi syöneen.

Evidensian eläinrakkaat asiantuntijat

Evidensian eläinrakkaat -videosarja esittelee eläinrakkaita asiantuntijoitamme omien lemmikkiensä tai eläinharrastustensa parissa.Jakso 1 – Eläinlääkäri Teija Viita-aho ja maine coonit Pipsa ja SeppoMiten eläinlääkäri, MANZCVS (Medicine of Cats) Teija Viita-aho kissaklinikka Evidensia Felinasta pelasti oman Pipsa-kissansa hengen? Millä keinolla kissalääkäri saa pelokkaan potilaan rauhoittumaan? Katso nyt Evidensian eläinrakkaat -videosarjan ensimmäinen osa!Jakso 2 – Erikoiseläinlääkäri Tiina Eskonen ja hevonen Chica ValientaMiten syntyy luottamus Evidensian hevosklinikoiden vastuueläinlääkärin ja hevosklinikka Evidensia Laukaan erikoiseläinlääkärin D.V.M Tiina Eskosen ja hevospotilaan välille? Minkälainen on Tiinan oma hevonen Chica Valienta? Evidensian Eläinrakkaat -videosarjan toinen osa on täällä!Jakso 3 – Eläinlääkäri Petra Nieminen ja belgianpaimenkoira NatoMiten belgianpaimenkoira Kiirastulen Boromir eli Nato kuvailisi omistajaansa, Eläinsairaala Evidensia Hattulan eläinlääkäri Petra Niemistä? Minkälainen laji on IPO? Katso nyt Evidensian eläinrakkaat -videosarjan kolmas osa!Jakso 4 – Eläinlääkäri Marit Lindberg ja shetlanninlammaskoira MandyMiten eläinlääkäri Marit LindbergJärvenpään Evidensiasta päätyi hankkimaan ensimmäisen shetlanninlammaskoiransa? Mitä eksoottisempia lemmikkejä Marit on hoitanut? Entä mikä on Maritin lempitoimenpide? Vastaukset selviävät Evidensian eläinrakkaat -videosarjan neljännestä osasta!Jakso 5 – Pieneläinhoitaja Paula Ulander, Reili-koira ja gerbiilit Oreo ja BumbaMitä kuuluu pieneläinhoitajan työhön? Minkälaisia lemmikkejä ovat gerbiilit? Minkälaisia vinkkejä eläinsairaala Evidensia Tammiston leikkausosastolla työskentelevä pieneläinhoitaja Paula Ulander antaa turvalliseen kesään lemmikkien kanssa? Katso nyt Evidensia Eläinrakkaat -sarjan viides osa!Jakso 6 – Eläinlääkäri Kira Kanerva ja Dorazio-hevonenMinkälainen on hevossairaala Evidensia Hyvinkään eläinlääkäri, GP-kouluratsastaja ja IV-kouluratsastustuomari Kira Kanervan oma hevonen Dorazio? Mikä on hevoselämän huono puoli? Miten toimia, jos hevonen tarvitsee päivystävän hevossairaalan hoitoa? Katso nyt uusimmasta Eläinrakkaat-sarjan jaksosta!Jakso 7 – Eläinlääkäri Aleksi Pollari ja mittelspitz IinesMistä kumpuaa Evidensia Kampissa työskentelevän eläinlääkäri Aleksi Pollarin halu auttaa eläimiä? Minkälainen on Aleksi oma koira, mittelspitz Iines? Onko eläinlääkärillä milloinkaan vaikeuksia pitää tunteitaan kurissa? Katso videolta nyt!

Tarvitseeko vanha koira tai kissa rokotukset?

Osa lemmikinomistajista uskoo, ettei vanhaa lemmikkiä enää tarvitse rokottaa. Myös eläinlääkärit ovat aiemmin antaneet aiheesta virheellistä tietoa. Todellisuudessa hyvä rokotussuoja voi kuitenkin olla seniorilemmikille jopa elintärkeä.– Iäkkäiden lemmikkien rokottaminen on jopa tärkeämpää, kuin perusterveiden aikuisten, sillä eläimen ikääntyessä sen oma vastustuskyky voi heikentyä, eläinlääkäri Sanna Mäkinen Malmin eläinklinikka Apexista sanoo.– Rokottamaton vanhempi lemmikki voi siis sairastua helpommin ja oireilla vakavammin esimerkiksi kaupunkiympäristössä yleisenä esiintyvään ja helposti tarttuvaan kennelyskään.Ruokavirasto suosittelee kaikkien koirien ja kissojen, myös sisäkissojen, rokottamista säännöllisesti koko lemmikin elämän ajan.Milloin lemmikin voi jättää rokottamatta?Rokotteista, kuten kaikista lääkkeistä, voi harvinaisissa tapauksissa aiheutua potilaalle haittavaikutuksia. Todennäköisempi riski lemmikin sairastumiselle on kuitenkin riittämätön rokotesuoja, joka altistaa sekä eläimet että niiden omistajat tartunnoille.Jos esimerkiksi tiettyjen rotujen osalta havaitaan korostunutta yliherkkyyttä, käytetään sellaisia rokotevalmisteita, joiden tiedetään aiheuttavan kyseisellä rodulla vähiten rokotusreaktioita. Rokotteiden aiheuttamia yliherkkyysreaktioita seurataan tarkasti, ja jos poikkeavuutta havaitaan, voidaan valmisteen käyttö tarvittaessa lopettaa kokonaan.– Osa eläinyksilöistä voi olla tavallista herkempiä rokotusreaktioille ja saada niitä useista eri rokotevalmisteista. Tällöin eläinlääkäri voi suositella rokotusten lopettamista kokonaan. Tällaisen lemmikin turva on se, että muilla lemmikeillä sen ympäristössä on kattava rokotesuoja, Mäkinen muistuttaa.Rokottaminen on tärkeä osa eläinystävän ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja pääsääntöisesti hyvin turvallista. Oman kissan tai koiran rokotussuojasta huolehtiminen sen koko elämän ajan on kaikkien Suomessa asuvien lemmikkien etu.

Luopumisen hetki – mitä lemmikin eutanasiassa tapahtuu?

– Vaikka lemmikkien lopettaminen on osa eläinlääkärin työtä, tapahtuma on aina herkkä, kertoo eläinlääkäri Laura Rajakallio.Eutanasialla tarkoitetaan lemmikin elämän päättämistä tilanteessa, jossa eläminen aiheuttaa lemmikille tuskaa tai kärsimystä. Kyseessä voi olla äkillisesti alkanut sairaus tai tapaturma, mutta myös pitkään jatkunut sairaus tai vanhuuden vaivat, joista lemmikki ei enää parane eikä sen kipua voida enää lievittää.– Itselleni tunnepitoisimpia ovat tilanteet, joissa eutanasia tehdään iäkkään ihmisen tärkeälle ja ehkä jopa ainoalle ystävälle. Nämä hetket nostavat kyyneleet silmiin.Milloin on oikea aika?– On todella haastavaa määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin eutanasiapäätös tulisi tehdä. Sanon usein asiakkailleni, että päätös on parempi tehdä hieman liian aikaisin kuin liian myöhään, jotta eläin välttyisi kärsimykseltä, kertoo Rajakallio.Kun lemmikki on vanha tai sillä on hitaasti kehittyvä sairaus, on tärkeää tutkailla eläimen käytöstä, liikkumista ja mielialaa. Kun lemmikillä on selkeästi enemmän huonoja kuin hyviä päiviä ja sen elämänlaatu on selkeästi alentunut, on oikea hetki alkaa miettiä eutanasiapäätöstä.Eläinlääkäri voi antaa omistajan halutessa arvion ja ennusteen lemmikin tilasta, mutta usein omistaja näkee itse parhaiten eläinystävänsä kokonaistilanteen tutussa kotiympäristössä.– Eutanasiapäätöksen tekeminen on ymmärrettävästi todella vaikeaa, koska eläin on monelle perheenjäsen, josta ei haluaisi luopua. Lemmikin elämää ei kuitenkaan saisi pitkittää vain omistajalle aiheutuvan surun vuoksi. Lemmikin luonnollinen kuolema ei useinkaan tarkoita nukahtamista ikiuneen yöllä, vaan se voi sisältää pitkällistä kärsimystä ja tuskaa, Rajakallio muistuttaa.Mitä eutanasiassa tapahtuu?Joillakin eläinlääkäriasemilla on eutanasiatoimenpiteitä varten oma huoneensa, jossa voi olla esimerkiksi himmeämpi valaistus ja rauhallisempi tunnelma. Myös muilla klinikoilla pyritään järjestämään mahdollisimman rauhallinen tila, jossa omistajat saavat rauhassa hyvästellä lemmikkinsä. Eutanasian tarve voi tulla myös äkillisesti, jolloin aika eläinlääkäriasemalle pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti.Eutanasiassa lemmikki saa ensin rauhoittavan pistoksen yleensä takajalan lihakseen. Rauhoittumiseen menee noin 5–10 minuuttia, ja tämän ajan omistajat saavat viettää rauhassa rakkaan ystävänsä hyvästellen. Kun eläin on nukahtanut, sen etujalasta ajetaan hieman karvaa ja sille laitetaan verisuonikanyyli. Sen kautta annostellaan yliannos nukutusainetta, jolloin eläin nukahtaa ja sen elintoiminnot lakkaavat.Lääkkeet vaikuttavat nopeasti, ja koko toimenpiteeseen menee alle puoli tuntia. Eutanasia on eläimelle täysin kivuton ensimmäisen rauhoituspistoksen jälkeen. Lemmikin sydän ja keuhkot kuunnellaan, ja kun elintoiminnot ovat pysähtyneet, eläin todetaan kuolleeksi. Vielä tässä vaiheessa omistaja voi viettää hetken lemmikkinsä kanssa hyvästellen sen.Lemmikin voi saattaa viimeiselle matkalleen myös kotonaKotieutanasia on lemmikille miellyttävämpi tilanne kuin klinikalla tapahtuva toimenpide. Kun eläin saatetaan viimeiselle matkalleen kotona, se saa olla rauhassa tutussa ympäristössä, rakkaiden ihmisten ympäröimänä, eikä sillä ole kuljetuksen aiheuttamaa stressiä eivätkä eläinlääkäriaseman valot, äänet tai hajut pelota sitä.Kotioloissa lemmikin eutanasia voidaan suorittaa paikassa, jossa lemmikillä on mahdollisimman mukava olla: omistajan sylissä, omassa pedissä tai lempipaikalla sohvalla. Ylivoimaisesti yleisin syy kotieutanasialle on se, että omistaja haluaa tarjota lemmikilleen kauniin ja rauhallisen lähdön ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Myös lemmikin sairaus voi aiheuttaa tarpeen kotieutanasialle, mikäli esimerkiksi ison koiran jalat ovat pettäneet eikä sitä saada kuljetettua eläinlääkäriasemalle.Kotikäyntejä tarjoavilla klinikoilla niitä tehdään yleensä pari kertaa viikossa, mutta suurin osa eutanasiatoimenpiteistä tehdään kuitenkin edelleen eläinlääkäriasemalla. Rajakallion mukaan kotieutanasian kysyntä on kuitenkin selvästi lisääntymässä. Eutanasiassa eutanasian kotikäyntinä tarjoavat Evidensian Kannelmäen ja MyllyVetin eläinlääkäriasemat Helsingissä.Eutanasian jälkeen valtaosa lemmikeistä menee tuhkattavaksi joko eläinlääkäriaseman kautta tai omistajan itsensä toimittamana. Yksilötuhkauksessa lemmikin tuhka säilötään uurnaan, joka toimitetaan omistajalle. Yhteistuhkauksessa lemmikin tuhkat sirotellaan tuhkaamon alueelle tarkoitukseen varatulle paikalle.– Omistajan ei tarvitse varautua lemmikin eutanasiaan mitenkään. Päätöksen jälkeen tärkeintä on olla läsnä lemmikille ja suoda sille arvoisensa päätös elämälle, Rajakallio kertoo.Eutanasia herkistää eläinlääkärinkinKoska suurin osa eläinlääkäreistä on itsekin joutunut luopumaan rakkaasta lemmikistään, on asiakkaan tunnetiloihin ja ajatuksiin eutanasiatilanteissa helppo samaistua.Rajakallio kertoo pystyvänsä pitämään tunteensa kurissa valtaosassa tilanteista, mutta aina se ei kuitenkaan onnistu ja joskus eläinlääkärin silmäkulmasta saattaa vierähtää kyynel toimenpiteen aikana tai sen jälkeen.– Olemmehan me kaikki joskus menettäneet jonkun rakkaan.